Miksi ateistit ovat niin julmia ja ilkeitä?

Luulenpa, että ateistien tavoite on mahdoton. Kun on kyse ihmisistä, ei voi olla mitään neutraalia yhteiskuntaa.

Mutta toisaalta taas sitä kannattaa kuitenkin tavoitella. Länsimaissa rupesi menemään hyvin kun kirkko ja valtio erotettiin toisistaan siinä mielessä, ettei asioita päätetty enää kirkon oppien mukaan, vaan niiden inhottavien tieteellisten päätelmien pohjalta. Ja nykyäänkin voi kyllä havaita, että mitä maallistuneempi yhteiskunta, sitä paremmin sillä menee. Suon uskonnon ihmisille lohduksi täysin, mutta poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskuntaan sitä ei pidä sekottaa. Siitä ei hyvää seuraa.

Vielä suurempi ongelma on yhteiskunnan heterogeenisyys ja sitä kautta se, että yhden uskonnon julkinen "suosiminen" on yksinkertaisesti epäreilua. Eli minusta uskonnollisiin arvoihin perustuva säännöstä on ok, jos se uskonto on kaikkien yhteinen. Käytännössä näin ei taida olla missään valtiotasolla, mutta pienemmässä mittakaavassa kyllä.

Tietysti meidän kulttuurimme on kristinuskon piirissä kehittynyt, joten täysin tätä kytköstä ei voi poistaa ilman, että mennään johonkin outoon hyperkorrektionismiin (esim. jo nyt sisällöltään ei-tunnustavien joulujuhlien kieltäminen on minusta tätä)

Kommenttina siihen, että ateistia ei pitäisi haitata uskonnolliset jutut: henkilökohtaisesti ei haittaakaan, voin hyvin käydä kirkossa häissä, joululauluja kuuntelemassa tai vanhan äitini kanssa muuten vaan. Monesti nuo ovat hyvin tunnelmallisia tilaisuuksia. Mutta en halua, että lapsilleni opetetaan näitä asioita totuutena, vain yhtenä uskomuksena ja ajatustapana.

Vain heillä on oikeus sananvapauteen ja pyrkivät rikkomaan perinteitä.

Uskovaisten yksinoikeuksiahan nuo ovat. Samoin kuin ihmisten teurastaminen 'uskonnollisista syistä'.

Kommenttina siihen, että ateistia ei pitäisi haitata uskonnolliset jutut: henkilökohtaisesti ei haittaakaan, voin hyvin käydä kirkossa häissä, joululauluja kuuntelemassa tai vanhan äitini kanssa muuten vaan. Monesti nuo ovat hyvin tunnelmallisia tilaisuuksia. Mutta en halua, että lapsilleni opetetaan näitä asioita totuutena, vain yhtenä uskomuksena ja ajatustapana.

Enkä ole vaatimassa esim. uskonnollisten laulujen poistamista juhlista.

t. toinen ateisti

Onhan yhteiskunta nostanut luonnontieteellisen katsomuksenkin jalustalle

Olen itse löytänyt netistä näkemyksiä, joissa ollaan ateismin pipipäisessä ääripäässä. Tässä näkemyksessä kaikki uskonnot tulee nähdä kielteisessä valossa ja niitä saa surutta haukkua koko ajan. Ateismi tälle ääripäälle merkitsee luonnontieteisen maailmankuvan korostamista, jossa tiede menee koko ajan eteenpäin. Toisin sanoen tiede edustaa näille ihmisille samaa kuin fundamentalistiuskovaiselle jumala.

Mennyt aika ei koskaan palaa mutta tosiaan joskus on ikävä sitä aikaa, jolloin kristillisyys oli luonnollinen osa yhteiskuntaa, eikä kristillisiä perinteitä nähty jonain epäilyttävänä hihhulihommana. En sano sitä, että hihhuleita ei olisi, mutta on myös monia kristittyjä, joilla on kristillinen vakaumus eivätkä he sorsi sillä sen enempää ketään kuin ateistitkaan.

Olen itse ateisti. Mutta voi olla, että koska en ole enää tekemisissä kirkon ja kristillisyyden kanssa, saan rusinat pullasta. Minulla on kristittyjä ystäviä, jotka taas ovat ihan fiksuja tyyppejä, molemmat voimme suhtautua myönteisesti toistemme vakaumuksiin.

Mutta ei ateistikaan pysty todistamaan, etteikö Jumalaa tai jumalia olisi olemassa.

Tästä olen eri mieltä. Usko on uskoa ja tieteen näkökulmasta jumalaa ei ole olemassa. Jumalan olemassa oloa ei voi empiirisesti todistaa. Mutta tiede ei ulotu kaikille elämänalueille ja siten usko ja tiede ovat eri asioita, pyrkivätkin eri asioihin. Tiede vs. uskonto -jankutus ei ole järkevää, eikä se johda mihinkään.