Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?

Niiden lapset myös heikkolahjaisia tai kehitysvammaisuutta myös lähisivussa, oma lapsi tai sisarus.

Elämä yksinkertaista, vähän homssuista. Taksikyydeillä menee lapset kouluun. 

Yhden heikkolahjaisen naisen pojat narkkareita. Eipä ole naisella itselläänkään erikoiset jutut. Ei ymmärrä perusasioita monestakaan asiasta. Silti asuu yksin, käy kaupassa mutta ei töissä.

Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen pari tradenomia. Molemmat olleet aina jotenkin äärirajoilla ihan peruselämässä. Väsyvät helposti. Sosiaaliset taidot heikot. Konflikteja ja ongelmia joka suuntaan. Eivät osaa hoitaa tavallisia elämän asioita ilman stressiä ja ahdistumista. Molemmilla erityislapset, joilla paljon tulitoimia. Varmaan näiden äitien oma tilanne myös tunnistettu.

Ei tradenomi tai muu korkeakoulutettu voi olla heikkolahjainen.

Jos älykkyys on selvästi normaalia alhaisempi niin ei ole mitään asiaa edes ammattikorkeaan, varsinkaa alalle, jossa tarvitaan matikkaa.

Opetelkaa pliis termit, heikkolahjainen tarkoittaa sitä, että henkilön älykkyys on oikeasti alhainen. Ei sitä, että on esim. mielenterveyden tai elämänhallinnan ongelmia.[/

Lapin ja Itä-Suomen ammattikorkeakouluihin pääsi aikanaan ihan A: n papereilla ja reputetulla lukiolla sellaisia tyyppejä, joilla oli keskiarvo kuutosen kieppeillä. Myös merkonomi parin vuoden työkokemuksella kaupan hyllyttäjänä voi päästä ammattikorkeaan. Maakuntien pienet amk:t ei ole sama kuin joku Aalto yliopisto.

Suomessa täytyy kaikissa korkeakouluissa nähdä paljon vaivaa jos haluaa valmistua hyvin arvosanoin. Osalla se vaatii enemmän työtä, osalla vähemmän. Vaikka menisi minimotasolla, opiskelu vaatii kaikkialla kuitenkin kohtalaisen paljon vaivaa. Erityisjärjestelyjen avulla koulutus voi olla, onneksi, entistä useamman ulottuvilla.[/

AMK-tutkintoa pääsee suorittamaan myös ammatillisena kuntoutuksena Kelan ja vakuutusyhtiöiden korvaamana.

Pienten kuntien kouluissa voi saada todistuksen peruskoulusta ihan ok numeroilla, vaikka todelliset taidot vastaa ala-asteen kolmatta luokkaa.Sitten voi puskea elämässä eteenpäin erilaisten räätälöityjen ratkaisujen kautta.

En todellakaan tarkoita,että heikkolahjaisemman etenemisessä koulutus- ja urapolulla olisi mitään pahaa tai dissaile näitä kouluja,joihin pääsee helposti.Sehän on aivan mahtava asia!

Monia erikoisia tyyppejä on tullut vastaan,jotka pärjää yllättävänkin kivasti elämässä. Esimerkiksi aurinkolomilla on usein pareja, joissa on todellakin vakka kantensa löytänyt ja lapset tulleet vanhempiinsa.Silti perheen elämä on ihan tolallaan.Suomessa voi asua ja elää mukavasti pienemmissä kunnissa huonolla palkalla,jos saa edes jotain työtä ja lapsille on terapiapalvelut ja laadukas kehitysseuranta. Ei heikkolahjaisuus estä hyvää elämää.

Nokia ym mahdollisti monille pääsyn kiinni töihin kokoamis ym hommiin. Palkkatasokin sitä luokkaa,että saattoi ostaa vaikka talon maaseudulta.

Jo ei pärjääminen kaadu päihteisiin ja vakaviin mt- ongelmiin, ei se heikkolahjaisuus sulje pois elämässä pärjäämistä.

Nyt sekoitetaan heikkolahjainen, kehitysvammainen yms Termit keskenään

Ei se ole heikkolahjaista jos käy amiksen tai on siivooja, kokki yms duunari

Jotkut tykkää erialan töistä kuin toiset

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Lskksks kirjoitti:

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Sanoi hän perustuen absoluuttisesti ei mihinkään. Oppineisuus ja elämänhallinta kyllä kulkevat käsi kädessä tilastollisesti.

Vierailija kirjoitti:

Hän sai jotenkuten peruskoulun käytyä, kerran jäi luokalleen. Koulusta meni suoraa töihin, siihen aikaan heikkolahjainen ja kouluttamatonkin vielä sai jotain työtä, hän oli ensin juoksupoikana, sitten varastolla apulaisena ja sitten raksalla aputöissä. Armeijan jälkeen meni ammattikouluun johonkin aikuislinjalle ja sai sen suoritettua. Sen jälkeen on ollut aina töissä omalla alallaan, ahkeraksi kehuttu. Nyt hän on jo noin 50 v. Naimisissa ihan fiksun naisen kanssa, lapsia joista yksi on myös heikkolahjainen. Oman talon on itse rakentanut. Kaikenkaikkiaan mun mielestä ihan hyvää elämää elänyt.

Miten hänestä siis huomaa että on heikkolahjainen? Ei kuulosta meinaan siltä, ei pelkkä luokalle jääminen mitään kerro jos et syytä tiedä. Syitä on monia muita jäädä luokalle ja harvoin niistä syy on tyhmyys, ensimmäisenä tulee mielenterveysongelmat ja ongelmat kotona.

Lskksks kirjoitti:

Nyt sekoitetaan heikkolahjainen, kehitysvammainen yms Termit keskenään

Ei se ole heikkolahjaista jos käy amiksen tai on siivooja, kokki yms duunari

Jotkut tykkää erialan töistä kuin toiset

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Pilasit hyvän pointtisi täysin tolla viimesellä lauseella.

Lskksks kirjoitti:

Nyt sekoitetaan

heikkolahjainen, kehitysvammainen yms Termit keskenään

Ei se ole heikkolahjaista jos käy amiksen tai on siivooja, kokki yms duunari

Jotkut tykkää erialan töistä kuin toiset

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Tiedän enemmän nk. älykkäitä, jotka päätyi juopoiksi tai pizzakuskeiksi. Ihan esimerkiksi yksi kympin oppilas pätesi tietävänsä kaikesta kaiken, mutta kappas pizzakuskina näin hänet viimeksi. Pidemmälle elämässä ovat päässeet ne, jotka oli keskinkertaisia tai jopa surkeita koulussa.

Ei arvosanat aina kaikesta kerro, vaan enemmän se on ulkolukua muttei sitten esim. tuoda vaikkapa historiassa toisenlaista näkemystä esille, vaan toistetaan sitä samaa kaavaa. Mitään siis ei kyseenalaisteta. Itse duunareiden lapsena olen etsiskellyt tietoa omatoimisesti ja kiinnostuneena, jolloin olen päivittänyt tiedot koulukirjatiedosta useiden etsintöjen jälkeen. Enemmän niissä korkeakoulutetuissa on sellaisia, jotka eivät halua edes perehtyä toisiin näkemyksiin, vaan eletään siinä omassa kuplassa.

Olen varmaan itse sellainen. Työskentelen siivoojana. Koulu meni minulta ihan ok, kun siellä sai rauhassa päntätä asioita, mutta työelämässä en ole oikein pärjännyt. Tämä herättää monissa ihmetystä. Töissä asiat pitäisi omaksua tosi nopeasti, eikä älykkyyteni tunnu riittävän siihen. Koulussa täytyi vain selvittää mitä kirjassa lukee ja myöhemmin toistaa se omin sanoin kirjoitettuna. Olisipa minulle tuollainen työ jossain.

Vierailija kirjoitti:

Lskksks kirjoitti:

Nyt sekoitetaan

heikkolahjainen, kehitysvammainen yms Termit keskenään

Ei se ole heikkolahjaista jos käy amiksen tai on siivooja, kokki yms duunari

Jotkut tykkää erialan töistä kuin toiset

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Tiedän enemmän nk. älykkäitä, jotka päätyi juopoiksi tai pizzakuskeiksi. Ihan esimerkiksi yksi kympin oppilas pätesi tietävänsä kaikesta kaiken, mutta kappas pizzakuskina näin hänet viimeksi. Pidemmälle elämässä ovat päässeet ne, jotka oli keskinkertaisia tai jopa surkeita koulussa.

Ei arvosanat aina kaikesta kerro, vaan enemmän se on ulkolukua muttei sitten esim. tuoda vaikkapa historiassa toisenlaista näkemystä esille, vaan toistetaan sitä samaa kaavaa. Mitään siis ei kyseenalaisteta. Itse duunareiden lapsena olen etsiskellyt tietoa omatoimisesti ja kiinnostuneena, jolloin olen päivittänyt tiedot koulukirjatiedosta useiden etsintöjen jälkeen. Enemmän niissä korkeakoulutetuissa on sellaisia, jotka eivät halua edes perehtyä toisiin näkemyksiin, vaan eletään siinä omassa kuplassa.

Peruskoulussa ja ehkäpä lukiossakin riittää ulkoa opettelu ja sen toisto sopivassa kohtaa, mutta yliopistoissa todellakin odotetaan omaa ajattelua ja uusia näkökulmia. Kannattaa muistaa se, että joissain aineissa - kuten vaikka historiassa tai kielissä - sitä "dataa" pitää ensin ladata päähän, ennen kuin sitä voi oikeaoppisesti ja luovasti analysoida.

Vierailija kirjoitti:

Lskksks kirjoitti:

Nyt sekoitetaan

heikkolahjainen, kehitysvammainen yms Termit keskenään

Ei se ole heikkolahjaista jos käy amiksen tai on siivooja, kokki yms duunari

Jotkut tykkää erialan töistä kuin toiset

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Tiedän enemmän nk. älykkäitä, jotka päätyi juopoiksi tai pizzakuskeiksi. Ihan esimerkiksi yksi kympin oppilas pätesi tietävänsä kaikesta kaiken, mutta kappas pizzakuskina näin hänet viimeksi. Pidemmälle elämässä ovat päässeet ne, jotka oli keskinkertaisia tai jopa surkeita koulussa.

Ei arvosanat aina kaikesta kerro, vaan enemmän se on ulkolukua muttei sitten esim. tuoda vaikkapa historiassa toisenlaista näkemystä esille, vaan toistetaan sitä samaa kaavaa. Mitään siis ei kyseenalaisteta. Itse duunareiden lapsena olen etsiskellyt tietoa omatoimisesti ja kiinnostuneena, jolloin olen päivittänyt tiedot koulukirjatiedosta useiden etsintöjen jälkeen. Enemmän niissä korkeakoulutetuissa on sellaisia, jotka eivät halua edes perehtyä toisiin näkemyksiin, vaan eletään siinä omassa kuplassa.

Dunning-Kruger

"Heikkolahjaisuus" ei ole mielipideasia, eikä ketään voi leimata sellaiseksi omalla mutulla.

Itse huomaan, että mua pidetään usein tyhmänä käytökseni vuoksi. Saatan esim. mennä täysin jumiin ihmisten seurassa, enkä "osaa" yksinkertaisiakaan asioita. Joskus saatan olla tosi lapsellinen. Nämä ja muu mun toiminta ei kuitenkaan johdu siitä, että olisin tyhmä tai jälkeenjäänyt, vaan mulla on vaikeasta traumasta johtuva dissosiaatiohäiriö.

Olen ihan tutkitusti keskivertoa älykkäämpi ja lahjakas taiteellisesti ja luonnontieteellisissä asioissa.

Tottakai pärjäävät, tosi tärkeää on hyväntahtoisuus ja usein nämä vähemmän älykkäät ja koulussa kutosen tyypit ovatkin herttaisia ihmisiä. Kasvattavat lapsensa hyvin keskittyen perusasioihin, käyvät niissä töissä joissa tekijöitä tarvitaan (roskakuskeja, tietyömiehiä, raksa-apulaisia, siivoojia, keittiöapulaisia jne). 

Ns. älykkäissäkin on huonosti elämässään pärjääviä ihmisiä, joilla on vaikeuksia itsensä ja muiden ihmisten kanssa. 

Psykologien lausunnoissakin on jopa tabu puhua alhaisesta älykkyydestä. Nykyään siellä lukee "prosessointinopeus erittäin heikkoa". Näin sitä sitten kaunistellaan. Jos siellä on mainintaa laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, kyseessä on juuri sama heikkolahjaisuus-diagnoosi, jota vielä diagnosoitiin 80- ja 90-luvulla. Nykyisessä koulusysteemissä nämä eivät opi kohta edes lukemaan, mutta eivät ole riittävästi vammaisia saadakseen paikkaa erityiskoulusta tai - opetuksesta.

Lskksks kirjoitti:

Nyt sekoitetaan heikkolahjainen, kehitysvammainen yms Termit keskenään

Ei se ole heikkolahjaista jos käy amiksen tai on siivooja, kokki yms duunari

Jotkut tykkää erialan töistä kuin toiset

Monesti nämä ns älyköt lukiolaiset, insinöörit yms on niitä joilla ei suhteellisuuden tajua eikä ymmärrystä perus arkipäivän asioista

Ei kai kukaan ole sanonut, että amis tekisi kenestäkään heikkolahjaista tai, että kaikki tai edes suurin osa amiksista olisi heikkolahjaisia.

Fakta on silti se, että peruskoulun tai korkeintaan amiksen käyneiden joukossa on huomattavasti enemmän heikkolahjaisia kun korkeammin koulutetuissa. Tämä johtuu ihan vaan siitä, että oikeasti heikkolahjaiselle esim. lukio-opinnot ovat lähes tulkoon mahdottomat suorittaa. Puhumattakaan esim. yliopistosta.

Ja toi sun viimenen kappale ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Vaikka toki koulutettujenkin joukkoon mahtuu ihmisiä, joilla ei maalaisjärki pelaa.

Olen huomannut tällaisia olevan usein eläkeläisten joukossa. Aikoinaan huono ravintokin on voinut vaikuttaa aivojen kehitykseen. Ihan hyvin he ovat pärjänneet elämässä ja tehneet koko ikänsä jotakin yksinkertaista työtä ja jopa keränneet omaisuutta, mutta se selittyykin sillä, että vuosikymmeniä sitten näiden ihmisten nuoruudessa jokainen sai jonkin työn, jos vain halusi tehdä työtä. Oli työvoimapula. Ja useilla on tietysti ollut se terveempi puoliso lisäksi huolehtimassa. Nykykriteereillä usea vanhus saisi kenties diagnoosinkin heikkolahjaisuudesta. Tällaiset vanhukset eivät eläkkeellä ollessaan esimerkiksi osaa itse hakea eläkeläisalennuksia palveluista ja ovat muutenkin lähes lapsen tasolla.

Nuoremmissa polvissa tällaisia heikkolahjaisia tapauksia ilman diagnoosia on usein päihteiden käyttäjien joukossa. Ja tiedän useissa tapauksissa vanhempien huolehtivan aikuisista lapsistaan tajuamatta mitään outoa siinä, että vaikkapa kaikki lapsen postit menevät suoraan äidin osoitteeseen. Äiti sitten tekee tukihakemukset aikuisen lapsensa puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Niiden lapset myös heikkolahjaisia tai kehitysvammaisuutta myös lähisivussa, oma lapsi tai sisarus.

Elämä yksinkertaista, vähän homssuista. Taksikyydeillä menee lapset kouluun. 

Yhden heikkolahjaisen naisen pojat narkkareita. Eipä ole naisella itselläänkään erikoiset jutut. Ei ymmärrä perusasioita monestakaan asiasta. Silti asuu yksin, käy kaupassa mutta ei töissä.

Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

Nykyaikana jokaisella tulee olla oikeus omiin lapsiin, muttei tarvitse ottaa vastuuta. Samat ihmiset, jotka näin ajattelee, eivät antaisi sisarusten 10-16-vuotiaiden asua keskenään, koska alaikäisinä he tarvitsisivat sossun valvomaan.

Tässä kysyttiin,miten tuntemasi heikkolahjaiset ovat pärjänneet eikä kenenkään diagnooseja.

Toiminnanohjauksen häiriöistä, hahmottamisen ja motoriikan vaikeuksista ja alhaisesta älykkyydestä huolimatta voi pärjätä ihan ok. Voi hankkia ammatin ja tehdä ihan pitkän ja ehyen työuran. Heikkolahjaisissa on myös paljon hyväntahtoisia, kilttejä ihmisiä, jotka pärjää monissakin töissä.

Se on ihan vaan positiivista, että Suomessa voi oman koulutuspolun kautta saada vaikka AMK-paperit.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut tällaisia olevan usein eläkeläisten joukossa. Aikoinaan huono ravintokin on voinut vaikuttaa aivojen kehitykseen. Ihan hyvin he ovat pärjänneet elämässä ja tehneet koko ikänsä jotakin yksinkertaista työtä ja jopa keränneet omaisuutta, mutta se selittyykin sillä, että vuosikymmeniä sitten näiden ihmisten nuoruudessa jokainen sai jonkin työn, jos vain halusi tehdä työtä. Oli työvoimapula. Ja useilla on tietysti ollut se terveempi puoliso lisäksi huolehtimassa. Nykykriteereillä usea vanhus saisi kenties diagnoosinkin heikkolahjaisuudesta. Tällaiset vanhukset eivät eläkkeellä ollessaan esimerkiksi osaa itse hakea eläkeläisalennuksia palveluista ja ovat muutenkin lähes lapsen tasolla.

Nuoremmissa polvissa tällaisia heikkolahjaisia tapauksia ilman diagnoosia on usein päihteiden käyttäjien joukossa. Ja tiedän useissa tapauksissa vanhempien huolehtivan aikuisista lapsistaan tajuamatta mitään outoa siinä, että vaikkapa kaikki lapsen postit menevät suoraan äidin osoitteeseen. Äiti sitten tekee tukihakemukset aikuisen lapsensa puolesta.[/

Tietokoneet tuli vasta 90-luvun puolessa välissä internetin myötä käyttöön.Esinerkiksi toimistotyö oli tosi erilaista.Moni 80-vuotias sihteeri/kanslisti/ ajanvarauksen hoitaja on voinut siirtää paperia laarista toiseen ja nuolla kirjekuoria. Riitti, että olet ”näppärä”.