Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?

Miten heikkolahjaisia romanit mahtavat olla, kun lisääntyvät vain omien kanssa. Luku- ja kirjoitustaito on erityisen yleistä heillä. Toki voi jotkut näistä tapauksista olla motivaation puutetta, ettei edes peruskoulua ole käyty.

Vierailija kirjoitti:

Miten heikkolahjaisia romanit mahtavat olla, kun lisääntyvät vain omien kanssa. Luku- ja kirjoitustaito on erityisen yleistä heillä. Toki voi jotkut näistä tapauksista olla motivaation puutetta, ettei edes peruskoulua ole käyty.

Siis luku- ja kirjoitustaidottomuus on heillä yleistä.

Muualla netissä jo varsin tunnettu Tiina näkyy löytäneen Vauva-palstan ja spammaa sivukaupalla typeryyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Muualla netissä jo varsin tunnettu Tiina näkyy löytäneen Vauva-palstan ja spammaa sivukaupalla typeryyksiä.

vae niin😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.

Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.

Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.

Sinä et oo heikkolahjaista nähnytkään kun kirjoitat noin hyvin😊 Taas psykolologeilta tullut virheellinen diagnoosi😀

Diagnoosi tästä on, mikä oli tehty yläkoulussa, ja ammattikouluaikana tutkittiin myös asiaa. Koulupsykologikin oli sitä mieltö, etten olekaan kehitysvammainen vaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat sopivin kuvaus pulmilleni epätasaisine kykyprofiileineen. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia.

Nämä tulokset ovat ihan tältä vuosisadalta, jos joku syntymävuottani utelee. 26 vuotta on ikää, joten ei pitäisi tänä päivänä olla pelkoa saada turhaan tyhmän papereita. Ainoa asia, johon en ole koskaan saanut vastausta, on epäily masennuksesta ollessani yläkoululainen. Olen satavarma, että olin lievästi masentunut - ilman diagnoosia.

Epäilin myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa pelätessäni liikkua pienellä paikkakunnalla kiusaajien takia, jotka aukoi minulle päätä, mikä toi aina ikävät muistot mieleen. Ehkä olen vieläkin traumatisoitunut, mutta ihan eri asiasta - koulusta johtuen pakollisista tutkinnon osista, joista yksi oli vastenmielisin lautasten kantelun takia. Se oli suoraan sanoen painajaista, ja sängystä nouseminen oli vaikeaa selkäkivun kanssa. Muista valinnaisista suoriuduin ok:sti ilman, että olisin valittanut, miten kamalaa se oli. Toki eräälle työpaikkaohjaajalle kerroin rehellisesti, että miksi olin omissa ajatuksissa oikastaakseni väärän kuvan minusta. Hän kun ensin luuli minun pärjäävän vain sellaisessa paikassa, jossa olisi muita, vaikka olen ennenkin pärjännyt yksin ja nytkin olen työkokeilussa perheenjäsenen yrityksellä, jossa on työskenneltävä yksin ja tämä sopinee minulle.

Voi tulla koska Psykologit ei tiedä näistä uudenajan Indigoihmisistä. Minulla on itsellä on kans laaja-alaiset oppimisvaikeudet diagnoosi ja minä en kyllä omasta mielestä ole mikään heikkolahjainen 😊

Vai oikein indigoihminen? Piti äkkiä googlettaa ja kuten arvelinkin, niin löytämieni tietojen mukaan näennäistieteen mukaan luotu new age-käsite, jolla viitataan epätavallisia psyykkisiä kykyjä omaaviin lapsiin. Kuulostaa niin samalta kuin jotkut enkeliterapiat ja yksisarvishoidot eli huuhaalta. Voin uskoa vielä Aspergerin oireyhtymän, autismin ja adhd:n olemassaoloon tunnistaessa itsekin ensimmäisen nepsy-oireyhtymän oireet itsessäni.

En siis usko moiseen pseudotieteeseen, vaikka olenkin heikkolahjainen. Enemmän uskon psykologin sanaa ja mahdollisesti tulevien neuropsykologien sanaa, minne olen päättänyt mennä omasta tahdosta. Tosin ainoana lääketieteen vitsauksena pidän tämän päivän ravitsemussuosituksia ja mahdollisesti koronarokotettakin maskien lisäksi, kunhan nyt saan vielä kunnolla siitä näyttöä, että tuleeko enemmistö ihmisistä kuolemaan rokotteeseen vai Koronaan.

En ihan usko, että tapaamani psykologit olisivat olleet puoskareita. Kyllä sen itsekin näen, että kykyprofiilini on epätasainen. Matematiikassa hallitsen vain yhteen- ja vähennyslaskut laskimen kanssa, mutten mitään lukion matematiikkaa, enkä osaa edes kaikkea yläkoulun matematiikkaa.

Saan ihan päinvastaisen kuvan: sullahan on ilmeisesti järki päässä kun et aina tanssi toisten pillin mukaan. Nykyään ihan moni normaalilla älyllä varustettu nielee kaiken totuutena mukisematta, mitä media ja viralliset terveystahot suosittelee.

No, mitä tuohon nyt sanoisi... Onhan se aika ironista, kun tällainen laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla diagnosoitu (joka siis kääntyy suomen kielellä heikkolahjaiseksi) arvostaa enemmän rationaalisuutta kuin tunteellisuutta. Se on aivan sama, miten raadolliselta totuus kuulostaa, mutta mieluummin sitä arvostan sitä kuin elelen jossain omissa haavemaailmoissa.

Minulla on perustelunikin esim. maskin käyttämättömyydelle ihan jo sen, että minkälaista painajaista oli työskennellä pari viikkoa maski naamalla: hengästyin, aloin voida pahoin ja päähän koski lievästi. Ja mitä enemmän olen lukenut siitä, kuinka herkät aivot on hapenpuutteelle, sitä vakavammasta asiasta on kyse: oppimisvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia, väsymystä, huimausta ja päänsärkyä jne. Lisää syitä vain tulee olla maskitta. Ehkä näillä tiedoilla ja kiinnostuksen kohteilla (yhteiskunnalliset asiat, kulttuurit, politiikka ja historia) annan itsestäni jotenkin viisaan kuvan, vaikka peruskoulusta saatu koulutodistus osoittaa aivan muuta: arvosanat vaihteli 6-8 ja suurin osa näitä oli tosiaan ilman tähtimerkintöjä lukuun ottamatta sitä matematiikkaa. 

Koulun arvosanat ei ole mikään merkki älykkyydestä. Enemmän peruskoulu perustuu ulkolukuun. Tiedän ihan lievästi kehitysvammaisiakin, jotka kykenevät muistamaan ulkoa vaikkapa kirka sisällön, mutta eivät ymmärrä sen sisältöä ja vieraita sanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.

Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.

Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.

Sinä et oo heikkolahjaista nähnytkään kun kirjoitat noin hyvin😊 Taas psykolologeilta tullut virheellinen diagnoosi😀

Diagnoosi tästä on, mikä oli tehty yläkoulussa, ja ammattikouluaikana tutkittiin myös asiaa. Koulupsykologikin oli sitä mieltö, etten olekaan kehitysvammainen vaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat sopivin kuvaus pulmilleni epätasaisine kykyprofiileineen. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia.

Nämä tulokset ovat ihan tältä vuosisadalta, jos joku syntymävuottani utelee. 26 vuotta on ikää, joten ei pitäisi tänä päivänä olla pelkoa saada turhaan tyhmän papereita. Ainoa asia, johon en ole koskaan saanut vastausta, on epäily masennuksesta ollessani yläkoululainen. Olen satavarma, että olin lievästi masentunut - ilman diagnoosia.

Epäilin myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa pelätessäni liikkua pienellä paikkakunnalla kiusaajien takia, jotka aukoi minulle päätä, mikä toi aina ikävät muistot mieleen. Ehkä olen vieläkin traumatisoitunut, mutta ihan eri asiasta - koulusta johtuen pakollisista tutkinnon osista, joista yksi oli vastenmielisin lautasten kantelun takia. Se oli suoraan sanoen painajaista, ja sängystä nouseminen oli vaikeaa selkäkivun kanssa. Muista valinnaisista suoriuduin ok:sti ilman, että olisin valittanut, miten kamalaa se oli. Toki eräälle työpaikkaohjaajalle kerroin rehellisesti, että miksi olin omissa ajatuksissa oikastaakseni väärän kuvan minusta. Hän kun ensin luuli minun pärjäävän vain sellaisessa paikassa, jossa olisi muita, vaikka olen ennenkin pärjännyt yksin ja nytkin olen työkokeilussa perheenjäsenen yrityksellä, jossa on työskenneltävä yksin ja tämä sopinee minulle.

Voi tulla koska Psykologit ei tiedä näistä uudenajan Indigoihmisistä. Minulla on itsellä on kans laaja-alaiset oppimisvaikeudet diagnoosi ja minä en kyllä omasta mielestä ole mikään heikkolahjainen 😊

Vai oikein indigoihminen? Piti äkkiä googlettaa ja kuten arvelinkin, niin löytämieni tietojen mukaan näennäistieteen mukaan luotu new age-käsite, jolla viitataan epätavallisia psyykkisiä kykyjä omaaviin lapsiin. Kuulostaa niin samalta kuin jotkut enkeliterapiat ja yksisarvishoidot eli huuhaalta. Voin uskoa vielä Aspergerin oireyhtymän, autismin ja adhd:n olemassaoloon tunnistaessa itsekin ensimmäisen nepsy-oireyhtymän oireet itsessäni.

En siis usko moiseen pseudotieteeseen, vaikka olenkin heikkolahjainen. Enemmän uskon psykologin sanaa ja mahdollisesti tulevien neuropsykologien sanaa, minne olen päättänyt mennä omasta tahdosta. Tosin ainoana lääketieteen vitsauksena pidän tämän päivän ravitsemussuosituksia ja mahdollisesti koronarokotettakin maskien lisäksi, kunhan nyt saan vielä kunnolla siitä näyttöä, että tuleeko enemmistö ihmisistä kuolemaan rokotteeseen vai Koronaan.

En ihan usko, että tapaamani psykologit olisivat olleet puoskareita. Kyllä sen itsekin näen, että kykyprofiilini on epätasainen. Matematiikassa hallitsen vain yhteen- ja vähennyslaskut laskimen kanssa, mutten mitään lukion matematiikkaa, enkä osaa edes kaikkea yläkoulun matematiikkaa.

Saan ihan päinvastaisen kuvan: sullahan on ilmeisesti järki päässä kun et aina tanssi toisten pillin mukaan. Nykyään ihan moni normaalilla älyllä varustettu nielee kaiken totuutena mukisematta, mitä media ja viralliset terveystahot suosittelee.

No, mitä tuohon nyt sanoisi... Onhan se aika ironista, kun tällainen laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla diagnosoitu (joka siis kääntyy suomen kielellä heikkolahjaiseksi) arvostaa enemmän rationaalisuutta kuin tunteellisuutta. Se on aivan sama, miten raadolliselta totuus kuulostaa, mutta mieluummin sitä arvostan sitä kuin elelen jossain omissa haavemaailmoissa.

Minulla on perustelunikin esim. maskin käyttämättömyydelle ihan jo sen, että minkälaista painajaista oli työskennellä pari viikkoa maski naamalla: hengästyin, aloin voida pahoin ja päähän koski lievästi. Ja mitä enemmän olen lukenut siitä, kuinka herkät aivot on hapenpuutteelle, sitä vakavammasta asiasta on kyse: oppimisvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia, väsymystä, huimausta ja päänsärkyä jne. Lisää syitä vain tulee olla maskitta. Ehkä näillä tiedoilla ja kiinnostuksen kohteilla (yhteiskunnalliset asiat, kulttuurit, politiikka ja historia) annan itsestäni jotenkin viisaan kuvan, vaikka peruskoulusta saatu koulutodistus osoittaa aivan muuta: arvosanat vaihteli 6-8 ja suurin osa näitä oli tosiaan ilman tähtimerkintöjä lukuun ottamatta sitä matematiikkaa. 

Koulun arvosanat ei ole mikään merkki älykkyydestä. Enemmän peruskoulu perustuu ulkolukuun. Tiedän ihan lievästi kehitysvammaisiakin, jotka kykenevät muistamaan ulkoa vaikkapa kirka sisällön, mutta eivät ymmärrä sen sisältöä ja vieraita sanoja.

Siis KIRJAN sisällön :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.

Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.

Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.

Sinä et oo heikkolahjaista nähnytkään kun kirjoitat noin hyvin😊 Taas psykolologeilta tullut virheellinen diagnoosi😀

Diagnoosi tästä on, mikä oli tehty yläkoulussa, ja ammattikouluaikana tutkittiin myös asiaa. Koulupsykologikin oli sitä mieltö, etten olekaan kehitysvammainen vaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat sopivin kuvaus pulmilleni epätasaisine kykyprofiileineen. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia.

Nämä tulokset ovat ihan tältä vuosisadalta, jos joku syntymävuottani utelee. 26 vuotta on ikää, joten ei pitäisi tänä päivänä olla pelkoa saada turhaan tyhmän papereita. Ainoa asia, johon en ole koskaan saanut vastausta, on epäily masennuksesta ollessani yläkoululainen. Olen satavarma, että olin lievästi masentunut - ilman diagnoosia.

Epäilin myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa pelätessäni liikkua pienellä paikkakunnalla kiusaajien takia, jotka aukoi minulle päätä, mikä toi aina ikävät muistot mieleen. Ehkä olen vieläkin traumatisoitunut, mutta ihan eri asiasta - koulusta johtuen pakollisista tutkinnon osista, joista yksi oli vastenmielisin lautasten kantelun takia. Se oli suoraan sanoen painajaista, ja sängystä nouseminen oli vaikeaa selkäkivun kanssa. Muista valinnaisista suoriuduin ok:sti ilman, että olisin valittanut, miten kamalaa se oli. Toki eräälle työpaikkaohjaajalle kerroin rehellisesti, että miksi olin omissa ajatuksissa oikastaakseni väärän kuvan minusta. Hän kun ensin luuli minun pärjäävän vain sellaisessa paikassa, jossa olisi muita, vaikka olen ennenkin pärjännyt yksin ja nytkin olen työkokeilussa perheenjäsenen yrityksellä, jossa on työskenneltävä yksin ja tämä sopinee minulle.

Voi tulla koska Psykologit ei tiedä näistä uudenajan Indigoihmisistä. Minulla on itsellä on kans laaja-alaiset oppimisvaikeudet diagnoosi ja minä en kyllä omasta mielestä ole mikään heikkolahjainen 😊

Vai oikein indigoihminen? Piti äkkiä googlettaa ja kuten arvelinkin, niin löytämieni tietojen mukaan näennäistieteen mukaan luotu new age-käsite, jolla viitataan epätavallisia psyykkisiä kykyjä omaaviin lapsiin. Kuulostaa niin samalta kuin jotkut enkeliterapiat ja yksisarvishoidot eli huuhaalta. Voin uskoa vielä Aspergerin oireyhtymän, autismin ja adhd:n olemassaoloon tunnistaessa itsekin ensimmäisen nepsy-oireyhtymän oireet itsessäni.

En siis usko moiseen pseudotieteeseen, vaikka olenkin heikkolahjainen. Enemmän uskon psykologin sanaa ja mahdollisesti tulevien neuropsykologien sanaa, minne olen päättänyt mennä omasta tahdosta. Tosin ainoana lääketieteen vitsauksena pidän tämän päivän ravitsemussuosituksia ja mahdollisesti koronarokotettakin maskien lisäksi, kunhan nyt saan vielä kunnolla siitä näyttöä, että tuleeko enemmistö ihmisistä kuolemaan rokotteeseen vai Koronaan.

En ihan usko, että tapaamani psykologit olisivat olleet puoskareita. Kyllä sen itsekin näen, että kykyprofiilini on epätasainen. Matematiikassa hallitsen vain yhteen- ja vähennyslaskut laskimen kanssa, mutten mitään lukion matematiikkaa, enkä osaa edes kaikkea yläkoulun matematiikkaa.

No se ei sinusta tee heikkolahjaista jos et matikkaa osaa😊

Ei tässä puhutakaan pelkästä kapeasta oppimisvaikeudesta, vaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, jota käytetään korrektimpana terminä heikkolahjaisen sijaan. Olen heikkolahjainen ja sillä sipuli. Jos kielelliset taidot ovat alle ikätasoa ja epätasaisuutta on muistissa, niin kyllä psykologilla on ihan järkevät perustelut ollut sille, että en ole kehitysvammainen, mutta minulla on kuitenkin laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Prosessointinopeuskin todettiin heikoksi keskitasoksi. Ensin kyllä odotin heikoksi, sillä lievää hitautta havaittiin jo lukitestiä tehdessäkin.

Sori vaan, mutta pakko sanoa maallikkona tuon koko diagnoosin olevan täyttä p***aa. Hitauden perusteella ei todellakaan pitäisi tuota leimaa lätkäistä. Tiedän moniakin hitaita ihmisiä, jotka miettii asioita eri kantilta ja koittavat saada kattavasti tietoa asioista. En silti pidä heitä heikkolahjaisina.

Kuulostaa vaan enemmän siltä, että koulukiusattuna et ole vain jaksanut ajatella koulussa käymistä ja sen seurauksena olet todennäköisesti masentunut ja tullut entistä epävarmemmaksi. Suosittelen vaatimaan tarkempia tutkimuksia ja kertomaan kokonaistilanteen, koska tuossa on mahdollisesti selvät syyt ja seuraukset kyseessä: koulukiusatuksi tuleminen ja siitä masentuminen, koulumenestys kärsii ja itsetunto laskee.

Niin aion kertoakin totuuden, kunhan vain tutkimuksiin asti selviän. Olen jo itsekin tajunnut, että totuuden kertominen on vain helpotus - oli kyse mistä tahansa. Yläkoululaisena en halunnut kaikkea kertoa, minkä kuvittelisin olevan ihan normaalia teinin käytöstä, mutta sellainen tunne on helposti tullut, ettei minulla ollut oikeutta olla teini vain diagnoosien takia. Sen huomasin ihan jopa minua tutkineiden ammattilaisten reaktioista, kun päätin yläkoululaisena valehdella ryyppääväni ja tupakoineet. Itse olin tuolloin ihan satavarma, että jos joku ns. normaali teini olisi tuollaisilla ylpeilyt, niin sitä ei olisi niinkään paheksuttu. Hyvä, kun en sentään saattaja perässä kulkenut kouluun valehdellessani noinkin pahasta asiasta.

On hyvin mahdollista, että vikaa on myös korvieni välissä, sillä helposti takerrun diagnooseihin lukuun ottamatta lakien tai sääntöjen rikkomista, joissa olen myöntänyt tehneeni väärin sen sijaan, että lähtisin munattomana karkuun tuntematta edes häpeää. Ihan kuin olisin jakanut sormuksen niiden kanssa, mistä en voi luopua. Hyvä esimerkki tästä oli, kun oli puhetta koulutusvaihtoehdoista opettajan kanssa. Minä aloitin keskustelun sillä, että ammatin pitää olla sellainen, että se on fyysisesti helppoa ja ammattikoulututkinnolla hankittu, mikä onkin vaikea yhdistelmä. Opettaja kysyi, että eikö se voi olla muualta kuin ammattikoulusta, mihin totesin: "No kun olen heikkolahjaiseksi diagnosoitu, niin ei näillä älynlahjoilla mennä korkeakouluun". Tässä on kyse realismin käytöstä, ei säälin hakemisesta. Silti oli opettajan vaikeaa uskoa heikkolahjaisuuttani, mikä ei ole ensimmäinen kerta, kun sille ollaan sokeita tai sitten asiaa ei uskalleta myöntää ääneen, koska nykyään leikitään, että kaikki on yhtä älykkäitä tai tyhmiä.

Serkkuja naimalla näitä heikkolahjaisia syntyy. Suomessa ei ole laitonta naida serkkuja.

Åbo=Turku Ruotsiksi ja Karleby =Kokkola

Palstan moderaattori on yksi hyvä ammattivaihtoehto heikkolahjaiselle. Siinä työssä ei tarvitse ajatella omilla aivoilla ja riittää, että pitää huolen punavihreän agendan levittämisestä palstalla. Toinen vaihtoehto on SPR:ssä pakolaisohjaajana toiminen.

Alhaisesta älykkyydestä puhuminen on tabu. Opettajana tiedän moniakin heikkoja. Niin hymyilytti viimeksi lukea psykologin lausunnosta heikosta prosessointinopeudesta, jolloin oli vaadittava selitystä, että mistä on kyse. Tällä en tarkoita vielä vitosen ja kutosen oppilaita, jotka yleensä loistaa sosiaalisissa kuvioissa sekä käytännön asioissa. Heillä on sentään vielä mahdollisuus hankkia ammatti vaikkapa oppisopimuksella ja harkita yrittäjyyttä. Ne hyvin heikot ovat niitä, jotka eivät pärjää ison ryhmän seassa heikolla luku- ja kirjoitustaidollaan. Perustietokin on ihan hukassa, vaikkei olla opettelemassa vielä kvanttifysiikkaa. Helpotuksia vain annetaan, jotta oppilas pääsisi peruskoulun läpi. Todelliset ongelmat tulee esiin ammattikoulussa. Monet taitoaineetkin tuottaa näille heikoille vaikeuksia peruskoulussa kotitaloudesta alkaen, kun puurot tahtoo palaa pohjaan ja 1 tl suolan sijaan laitetaan 1 rkl suolaa. Apukoulut pitäisi tosiaan palauttaa takaisin. Ei näitä mikään laaja-alainen erityisopettajakaa kykene auttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa kehitysvammainen😂

Olisihan se hienoa olla kehitysvammainen: voisi keskittyä olemaan onnellinen ja ei olisi stressiä, koska muut ulkopuoliset sekä vanhemmat hoitaa asiat puolestasi lääkärikäynneistä alkaen, ja yhteiskunta kustantaa. Asuntolassakin voit keskittyä oleiluun, telkkarin katseluun ja asukastovereiden näkemiseen ja siivoojat, avustajat ja hoitajat hoitaa isoimmat asiat. Ei ole mikään ihme, jos kehitysvammaiset ovat niin onnellisia kuten Sanna Sepponenkin oli kommentoinut, ettei heitä elämässä varjopuolet masenna. Ei tietenkään masenna, kun ei tarvitse tapella työttömyysetuuksista viranomaisten kanssa tai vaatia sairauteen lisätutkimuksia, jota taas minä joudun tekemään.

En asu kehitysvammaisille tarkoitetussa asuntolassa mutta tervetuloa tutustumaan. Kaikissa laitoksissa on toimintaa asukkaan voinnin mukaan. Arkipäivisin toiset käy tekemässä käsitöitä ja välillä tehdään retkiä. Siivotaan itse huoneet, pestään pyykit ym. Ruoka tulee talon puolesta mutta välillä on leivonta/ruokaryhmiä.

Kehitysvammaisilla on kuitenkin hyvät hillot tilillä. Sellaista ei ole kenelläkään muulla pienituloisella kuten vanhuksilla, suurperheellisillä ja opiskelijoilla, joiden etuuksista vain leikataan. Ja joku ke ha ri vielä raaskii kiukutella, että pitääkö mennä suihkuun ja nousta sängystä, kun sitten joku normaaliälyinen koditon ei saa kattoa pään päälle tai köyhän perheen lapsi ei saa samanlaisia virikkeitä yhteiskunnan piikkiin kehitysvammaisten tapaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotain voisi taas luetella mutta mitä🤔

Luettele lääkityksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain voisi taas luetella mutta mitä🤔

Luettele lääkityksesi.

😂

Useimmmat lähihoitajat

Kaikki, jotka kannattaa vihervasemmistoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sairasta siinä muka on jos joku on nekrofiili🤔

No mietihän, miksi. Vai oletko joku vihervasemmiston kannattaja, jonka mielestä kyse on seksuaalisesta suuntautumisesta?

bTietenki oon😂

Sehän sitten selittänee käytöksesi palstalla.

Vaimoni suvussa monta.

Vaimoni on ns nousukas. Suvustaan ensimmäisenä yliopistoon ja maisteri.

Suvussaan on lähinnä lapioon nojailijoita, avustajia, lähihoitajia tai kaupan kassoja. Ei siinä sinänsä mitä, mutta osalle nekin hommelit tuntuu olevan liian vaikeita, raha-asiat usein solmussa ja toive olisi vaan päästä bensalla pärisevien vehkeiden kanssa tekemisiin ja ”kaljoo juomaan” Karjalalippis päässä, mieluiten liiton rahoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin Henna, riittää jo!

Tarkoitatko sitä AS-Hennaa, joka varmaan noin 5-8 vuotta sitten kirjoitteli täällä lasten hoidosta ja siitä, kuinka häntä ei ymmärretä ja downeja ymmärretään yms. Hänellä oli joku pakonomainen kiinnostuskin Downin syndroomaan.

Luulin sen tyypin kadonneen kuin tuhka tuuleen täältä netistä.

Miksi nämä netissä olevat hullut, pakkomielteiset tai oudot ovat Hennaksi nimettyjä? Ensin tämä as-Henna, joka kirjoitti Aspergeristaan sekä siitä, kuinka down-henkilö saa kaiken anteeksi. Toisena oli Henna, joka koko ajan valitti netissä omalla naamalla, että "taas julkaistaan seksijuttuja, ei kiinnosta". Kolmantena on sitten Henna, joka kirjoittaa omasta mahdollisesta Aspergerista/lievästä autismista Autismiliiton fb-sivuilla tai Suomi24:en palstoilla.

Koska kyseessä on yksi ja sama Henna.

Eipä tuu kyl tällä erää mitää mieleen😀