Miksi kummit ei muista kummilasta lainkaan?

Itse olen lopettanut yhden kummilapsen muistamiset, koska en ole milloinkaan saanut mitään vastausta sieltä. Ei edes tekstiviestiä kiitoksena paketista tai kutsua synttäreille. Kyseessä on exän sukulaisen lapsi.

On mullakin yksi kummilapsi, pakosta jouduin kummiksi. Siis miehen systerin tenava. Oltiin riidoissa ja pyysivät kai sovinnon merkiksi (niiden aloittama riitä ilman aihetta) kummiksi meitä. Ei nappaa, olis mieluummin pyytäneet vaan suoraan anteeksi. Vaan tuolal sitten vissiin lakaistiin sekin asia unholaan? Ei mun mielestä.



Koskaan en ole puhunut sille lapselle ja jos synttäreillä on käyty (ei joka vuosi) niin max 10 egen lahjan vienyt.

Miks lapsen pitää tuosta tilanteesta kärsiä?? Olisitte kieltäytyneet kummiudesta jos ei todella kiinnosta.

Nyt olet itsekin lakaissut riidan maton alle, kun suostuit kummiksi vaikka ei oikeasti olisi voinut kiinnostaa pätkääkään. Ja mietipä sitäkin että miltä SINUN lapsestasi mahtaisi tuntua kun joku kummeistaan ei muista mitenkään kun on niin vittumaiset vanhemmat. Etkö voi vaikka rahaa lähettää niin ei tarvitse soitella lapsen vanhemmille ja kysellä mitä tarvitsee. Häpeä!

Mikä ihme on riita ilman aihetta? Joka riitaan on aina aihe. Ja peiliin voisi katsoa itsekin, kun juttu on riitelyn tasolle asti menny. Luulisi että aikuiset osaa selvittää välinsä.

Lapset lähettävät heille kaikille piirustuksia, valokuvia...

ja vastalahja tulee kaikilta-



lapseni 7 v ja 8 v...

... jos vanhemmat ovat niin kiittämättömiä....

Itselläni kummilapsi, jota muistan joka joulu ja syntymäpäivä, vaikkakin minuakin monesti suututtaa, kun ei kiitoksen sanaa kuulu. Mutten halua lapsen siitä kärsivän. Mielestäni se on vanhempien tehtävä kuitenkin kiittää. Tunnen huonoa omaa tuntoa, kun en koskaan näe tahi kuule kummilastani. Mutta hän asuu niin kaukana. Perhe kulkee useasti vuoden aikana parin kilometrin päästä kodistamme mummolareissulla, mutteivat koskaan pistäydy, joten pitäisikö minun sitten erikseen ottaa asiaksi lähteä satojen kilometrien päähän vierailemaan??



Itse olen oppinut tästä, että yritän kyllä muistaa kiittää jokaisesta lasten lahjoista ym. ulkopuolisia... :)

mutta suht harvoin ovat kiittäneet tai edes noteeranneet vastaanotetuiksi. Synttäreille ei ole koskaan kutsuttu :-(

t. nro 7

Siis kun ei mitenkään ole osottanu kiinnostustaan lasta kohtaan, niin tuntuu aina niin typerältä sitte vaan merkkipäivänä muistaa. Mieluiten jättäisin esim kutsumatta päiville, mutta on kutsuttava, kun kummi kerta on. Ja koskaan ei sillä välillä kuulu mitään. Sitte joulun alla laittaa viestiä, että mitä joululahjaksi, niin tekis siinä kohdassakin mieli sanoa, että ei tarvii mitään. Sellanen pelkkä lahjojen ostelu on ihan turhaa kummitouhua.

ja pidättekö heihin itse yhteyttä?



Jos järjestätte synttärijuhlat ja soitatte/laitatte kutsut hyvissä ajoin, niin todella ihme, ettei kummit ilmesty paikalle tai jos on pitkä välimatka, ettei se ole mahdollista, niin soita tai lähetä lahjaa syntymäpäiväksi? Ja sovi tapaamista, kun ovat ns maisemissa...

kyläillään jonkin verran. Ihmettelenkin kun yleensä "kaikki" kehuvat, kun kummit ostaa sitä tai tätä, vievät lapsia johonkin, viettävät aikaa, muistavat korteilla, soitoilla, mitä vaan. Ja meillä ei mitään...

kävi niin, että kummilapsen äiti lopetti meidän kaveruus suhteen ihan tosta vaan.. syytä en tiedä..pitäisin kyllä yhteyttä kummilapseeni, mutta hänen äitinsä ei ole halukas olemaan yhteydessä, eikä semmosen alle kaksi vuotiaan lapsen kans oikeen voi viel muuten kommunikoida ,kuin vanhempien kautta...kaippa mä kortin laitan juhlapyhinä..

on ollut omassa perheessä sairautta, yms. Kiitos ap:lle aloituksesta soitin just kummitytölle ja kortin ja lahjan postitan maanantaina

Siksi en pidä yhteyttä. Kesälomarahaa voisin LÄHETTÄÄ kuoressa 10-20egee. Ehkä. Eipä tarttis nähdä äitiä.

Ja toki käyn heillä kylässä silloin tällöin, varsinkin jos sinnepäin on muutenkin asiaa. Kummilapseni on 13v ja vanhempansa (äitinsä) on käynyt luonani kerran(!) siinä ajassa.. Lasta olen hakenut luokseni kylään viikonlopuiksi kun hän oli 4-7v.

Lahjoin muistan aina joulut ja synttärit. Onneksi lapsi on jo sen ikäinen että voimme soitella/meseillä yms suoraan hänen kanssaan

Minusta on todella outoa että suhteemme on niin yksipuolinen. Olemme kutsuneet heitä kylään kymmeniä kertoja, mutta aina on jotain selityksiä ettei pääse tulemaan, kyllä heillä on iso perhe mutta niin on meilläkin.. ja minun kyllä täytyy sinne ajella usein, tai alkaa kuittailu..

Omien lasteni kummien kanssa ei tälläistä ongelmaa ole.

Hän on jostain syystä alkanut inhoamaan minua ja lahjoista on tullut sellaisia pakkopullia. En ehkä ole muistanut erikseen kiittää lahjoista, kun on ollut muuta ajateltavaa. Harmittaa koko kummijuttu. Pitäis aina pyytää kummiksi vaan omia vanhempia ja sisaruksia joiden kanssa tulee kuitenkin oltua tekemisissä.

Oletko koskaan pyytänyt heitä kylään? Voihan olla, että heistä on epäkohteliasta pirauttaa teille ja kysyä voisiko tulla kylään, silloin kun ovat mummolareissulla. Se voi tuntua tuppautumiselta.

omat kummit ei pitäneet mitään yhteyttä. En ole tainnut saada sellaista kummin mallia että olisin tajunnut et kummi on tärkeä....

Oma kummi lapsi on kyllä mielessä mutta unohdan aina synttärit ja kaikki.

Pitäski nyt laittaa jotakin. Tai soittaa.

Tarkotus ei ole ollut pitää etäisyyttä. Pidän kummilapsesta ja lapsen äidistä. Olen vaan niin helkkarin saamaton...

synttäreille. Olen vain soittanut ja kysynyt, että milloin juhlitte. Jos en pääse paikalle kyseisenä päivänä, olen käynyt myöhemmin. Koskaan ei ole annettu ymmärtää etten olis tervetullut.



Onko siis kummin pakko jäädä odottamaan kutsua vai voiko kutsua itse itsensä ?