Te äidit joiden lapsiluku on täynnä: Miksi ette hanki enää lisää lapsia?

- en halua enää olla tekemässä lapsia, vaan haluan nauttia nykyisistä, kun eivät ole vauvoja enää

- halusin siis lapsia en vauvoja

- nautin työstäni, en kotona istumisesta vauvojen kanssa

- nautin lasten kanssa pulkkamäestä, teatterissa käymisessä, museoista. Ihana nähdä heidän iloaan maailmasta, mutta se vaatii edelleen niitä isompia lapsia eikä vauvoja ;)

- omat voimavarat ei riitä

- en halua että rahat on aina loppu. Nyt kun on kaksi lasta niin rahat riittää hyvin ja on mahdollisuus tarjota heille harrastuksia jne. ja voidaan matkustellakin, kahden lapsen kanssa on kuitenkin helpompaa kuin useamman

- en haluaisi ostaa isompaa autoa tai asuntoa

- tällä hetkellä vaan tuntuu siltä, että kaksi on hyvä luku, en osaa sen tarkemmin sanoa

Vaikka periaatteessa haluaisin vielä yhden vauvan en jaksaisi kaikkea uudestaan. Nykytilanne on hyvä :)

ja tekee tiukkaa jaksaa näidenkin kanssa. Mielestäni olen tuottanut veronmaksajia maahamme enemmän kuin tarpeeksi.

Miksi kyslet itsestään selviä!

- en halua enää olla tekemässä lapsia, vaan haluan nauttia nykyisistä, kun eivät ole vauvoja enää

- halusin siis lapsia en vauvoja

- nautin työstäni, en kotona istumisesta vauvojen kanssa

- nautin lasten kanssa pulkkamäestä, teatterissa käymisessä, museoista. Ihana nähdä heidän iloaan maailmasta, mutta se vaatii edelleen niitä isompia lapsia eikä vauvoja ;)

Olen 31v ja minulla ei ole yhtään lasta eikä tule :( Mieheni ei halua, koska sillä on jo yksi edellisestä suhteesta.

En mä kenenkään hyväksyntää kaipaa tälle valinnalle.

Meillä on mieheni kanssa yksi lapsi, olimme 32-vuotiaita kun hän syntyi hyvin toivottuna lapsena. Saimme lapsen helposti, tulin raskaaksi kolmannesta kierrosta pillerien lopettamisen jälkeen.



Olin kotona äitiys- ja vanhempainvapaan ajan, ja tämän jälkeen mieheni oli hoitovapaalla siihen asti, että lapsemme täytti 1-vuotta ja meni päivähoitoon.



Haluamme käydä molemmat töissä, siinä suurin syy siihen, että lapsilukumme on täynnä. Illat ja viikonloput olemme perheenä aina yhdessä, ja panostamme mielestämme paljon lapsen kanssa olemiseen (siis ihan arkiseen olemiseen ja hiukan harrastuksiin).



Emme kuitenkaan kumpikaan nauti kotivanhemmuudesta, joten olisi hassuakin tehdä vielä toinen lapsi.



Olemme onnellisia näin.

Lisäksi mun mielestä kolme lasta on riittävästi.

Meillä kaksi lasta, enempää ei haluta, mies 35v kävi katkasemas piuhat. Mä en ole ollut mikään vauvavuosi-fani, vaan niistä on nyt ihanat ja haikeat muistot mutta on myös ihanaa jatkaa tästä nyt eteenpäin uusiin elämänvaiheisiin ilman raskauden ja imetyksen (joka kuopuksesta jatkuu vielä, on 1,5v) ja yövalvomisten taukoja. Nyt voi nauttia uudella lailla, en tod haluais enää aloittaa alusta uuden kanssa:) Nyt mulla on ihanat lapset joiden kanssa elää, en kaipaa vauvoja sinänsä.

Huomaan itseasiassa ajattelevani helpottuneena aina, et "onneksi ei meille enää" ku kuulen jonkun oottavan toista tai kolmatta ja se rumba on niillä edessä;)

ja tn. hankin sterilisaation samalla suunnitellussa sektiossa. Olen 35v. ja 4 lasta on ihan riittävästi. En usko, että jaksaisin olla hyvä äiti enää viiden lapsen kanssa, näissäkin on jo tekemistä. Isommat 2 ovat kyllä koulussa jo. Haluan nauttia ajasta lasten kanssa, enkä juosta kainalot hiestä märkänä paikasta toiseen :-) Samoin myös taloudellinen puoli, näille pystymme tarjoamaan hyvän lapsuuden. Eli henkiset ja materiaaliset resurssit painaa.



Tosin en myöskään halua enää tämän lapsen jälkeen valvoa, imettää, tai olla raskaana ihan itsekkäistä syistä.

kolmatta ei olla saatu :(



Ikäero kasvaa koko ajan, en tiedä milloin on "myöhäistä" aloittaa kaikki alusta. Mutta vielä se yksi lapsi meiltä on puuttunut jo pitkään.



Tukilapsia on joinakin vuosina meillä ollut ja se on ollut hyvä ratkaisu myös (tukilapsi tulee perheen pienimmäksi).



AP:lle: Tämä muuten ei ole siinä mielessä sosiaalisesti hyväksyttä, ettei missään uskalla sanoa kaipaavansa vielä kolmatta tai surevansa sitä, ettei raskaus ala.

kolmatta ei olla saatu :(



Ikäero kasvaa koko ajan, en tiedä milloin on "myöhäistä" aloittaa kaikki alusta. Mutta vielä se yksi lapsi meiltä on puuttunut jo pitkään.



Tukilapsia on joinakin vuosina meillä ollut ja se on ollut hyvä ratkaisu myös (tukilapsi tulee perheen pienimmäksi).



AP:lle: Tämä muuten ei ole siinä mielessä sosiaalisesti hyväksyttä, ettei missään uskalla sanoa kaipaavansa vielä kolmatta tai surevansa sitä, ettei raskaus ala.

Kyselee vapaaehtoiseti lapseton :)

P.S. Mielenkiintoista nähdä, mitkä syyt ovat "hyväksyttyjä" syitä jättää lapsi tekemättä...

Lapsilukumme on täynnä. Mitä siihen muuta selittelemään.

Anopille tokaisin kun hän kyseli että milloinkas toisen teette, että lapsilukumme on täynnä ja että asia ei hänelle edes kuulu.

(ja ei, emme käytä miehen vanhempia, saatika omiani lapsenhoitoapuna. Yhden lapsen kanssa pärjää varsin mainiosti ilman hoitoapua. Ja perheemme henkilökohtaiset asiat eivät mielestäni kuulu kenellekään)

1) Täydellinen sosiaalisten taitojen puute

2) Ainokaista odottaessa ja imettäessä mulla oli fyysinen sairaus joka tod.näk. johtui hormoneista eli jos taas tulisin raskaaksi sairastuisin tod. näk. uudestaan

3) En halua olla missään tekemisissä mieheni äidin kanssa

4) Ollaan köyhiä ja tullaan aina olemaan



Joo ihmettelen miksi tein edes sen ensimmäisen...

Olen aina halunnut kolme lasta. Nyt en usko, että meille olisi tulossa kolmatta. Este on ilmastonmuutos - mitä tästä pallosta jää näille kahdellekaan jaettavaksi? Millaista on heidän aikuisuutensa yhä arvaamattomammissa olosuhteissa? Ajatteleeko kukaan muu näin?



Lisäksi toki halu antaa jo olemassaoleville lapsille enemmän aikaa ja jaksamista + myöhemmin taloudellista tukea.

syöpä tuli ja en pysty enää koskaan saada lapsia: (.

lapsia kaksi. Jos olisin kymmenen vuotta nuorempi, toivoisin vielä yhtä tai kahta lisää.

Lapsia on 3 eli toiveet ovat täyttyneet.



Ajatuskin neljännestä lapsesta on minulle täysin vieras.



Eipä sen kummenpaa perustelua.

Tai oikeastaan vanhimmalla on se jo alkanut ja nuorin menee syksyllä eskariin. Erottiin exän kanssa pari vuotta sitten. Ei kiinnosta enää pikkulapsiperheen arki ja jos uuden puolison jostain löydän niin toivon, että ei joko halua lapsia tai omat on jo tehty jonkun toisen kanssa.