Suurperhe ja köyhyysloukku

että maailmassa on kyllä vähintään tarpeeksi ihmisiä :D Siis minusta jokainen saa tehdä just niin monta lasta kuin haluaa, mutta turha perustella sitä sillä, että on tuottanut Suomelle veronmaksajia/vaipanvaihtajia jne. Jos Suomeen ei synny tarpeeksi työntekijöitä niin heitä kyllä saadaan muualta (ja ihmiset muuttavat sinne, missä työtä on).

asiat. Kun nykypäivänä lapsi on pohjimmiltaan tuote yhteiskunnan hyväksi.

Jos me hullut mammat emme synnyttäisi lapsia ihan rakkaudesta, niin yhteiskunta joutuisi maksamaan jokaisesta lapsesta paljon enemmän. Nykyisin ei voida sanoa että rahalla kannustettaisiin tuottamaan uusia veronmaksajia, heidät on kyllä haluttava ihan muista syistä.

Mut jos katsotaan KOKONAISUUTTA ihan yhteiskunnan tasolla, niin jokainen syntyvä lapsi on välttämättömyys tälle vanhenevalle yhteiskunnalle. Muuten ei riitä muutaman kymmenen vuoden päästä vaipanvaihtajia vanhainkotiin, eikä insinöörejä 'nokialle'. Myös kehtiysmaissa huoltosuhde on kääntymässä huonompaan suuntaan, joten emme me voi turvautua siihenkään että kyllä mamut pesee meidät mummoina.

Meidän täytyy ihan itse yhteiskuntana tuottaa omat vaipanvaihtajamme.

Ja mielestäni olen tämän velvoitteen täyttänyt. Meidän talosta riittää aikanaan kyljenkääntäjä vähän laiskemmallekin mammalle, joka ei ole viitsinyt kasvattaa ja hoitaa kuin yhden lapsen. Tai oikein pahoille loisijoille, niille jotka eivät ole tuottaneet yhtään uutta veronmaksajaa. Heidätkin kuitenkin hoidetaan vanhainkodissa.

ap

Voit jankata maailman tappiin, mutta kyllä te olette nolo perhe.

Mistä rautalangasta se pitää vääntää...

Me EI olla molemmat kotona, vaan mies käy työssä, välillä jopa kahdessa.

Ja lapset jakaa välillä mainoksia, että näkisivät miten työstä saa palkkaa. Ja esikoinen on lapsenvahtina naapurissa samasta syystä... Viikkorahat ja puhelinlaskutkin täytyy tienata kotitöillä.

Saamme lapsilisää, äippärahaa ja vähän asumistukea, elämmekö siis tukien varassa? Ja kasvatammeko lapset elämään?





Miten te pienten perheiden vanhemmat kasvatatte lapsenne työhön.

Ja koko elämänne malli on vieras ja syrjäytynyt ja lapsille nolo.



Lopettaisit jo!

on Suomessa ehkä joitakin satoja? Siis näitä joille lapsia vaan tulee, eikä mahda mitään. Siis lestadiolaisia. AP:n perheeseenkin saattaa syntyä vielä toistakymmentä lasta.

Työssäkäyviä vituttaa kun heidän verorahoillaan tuetaan köyhiä lapsiperheitä. Kyllä niitä työurallaan tienanneitakin tuetaan aikanaan jos pitkään elävät ja ovat onnistuneet säästönsä käyttämään niin etteivät enää eläkeikäisenä ole nettomaksajia. Hyvätuloisilla on vielä nykysysteemissä erittäin hyvät työeläkkeet, joita seuraava sukupolvi maksaa työeläkemaksuina paljon rankemmin kuin tähän asti on totuttu maksamaan.



Huoltosuhde on Suomessa kovaa vauhtia rapautumassa ja tänne tosiaan tarvitaan lisää työikäistä porukkaa kipeästi. Joko niitä duunareita on houkuteltava ulkomailta tai ihan Suomalaisten perheiden itse synnytettävä.



Nostan hattua ap:n kaltaisille perheille, jotka uskaltavat toimia oman päänsä mukaan eivätkä tyydy siihen keskimäärin 1,7 lapseen per perhe.



Minusta työnteon pitäisi aina kannattaa, joten tukiaisia ja verotusta tulisi kehittää siihen suuntaan että ihan normipalkallakin jäisi enemmän käyttövaraa kun toinen käy töissä oli lapsia sitten yksi tahi kymmenen. Nyt ainakin pääkaupunkiseudulla vuokrahinnat ovat sillä tasolla ettei toimeentulotukeen oikeutettujen monesti kannata taloudellisista syistä työtä vastaanottaa. Eri asia on toki että työ antaa tekijälleen muutakin kuin vain rahaa, mutta pitäisi viivan alle silti kohtuullinen summa jäädä kun työssäkäynnistä on kulunsa ja vanhempia tarvitaan kotona niitä lapsiaan kasvattamassa ja tukemassa.



M73

perheessä on kymmenen lasta, 5 tulee työssäkäyviä harkitusti lisääntyviä (1-3 lasta) ja 5 jatkaa lapsuuden perheensä linjaa, niin onko perhe nettomaksaja vai -saaja?



lapsuuden perheen isä on ollut ikänsä 2500 e/brutto töissä, äiti aina kotona hoitamassa lapsia. 5 lapsista käy koulutuksenaan amk/yliopistotasonkoulun työllistyen n.4000e/kk palkalla ja tekee tosiaan 1-3 lasta per henkilö. Toiset viisi käyvät peruskoulu/ammattikoulu tasoisen koulun jääden kotiin tukien varassa suurperheitä hoitamaan. Kukaan perheestä ei sairastu vakavammin.



Oliko lapsuuden perhe nettosaaja vai -maksaja?

Olen todella suuresta perheestä, vanhemmat matalasti koulutettuja ja pääsääntöisesti työttömiä, kun olin lapsi ja nuori. Omistimme kuitenkin oman talon, joten kaikki lapsilisät ja työttömyyskorvaukset menivät lainanlyhennykseen. Tämä tarkoitti sitä, että en ole koskaan ennen täysi-ikäisyyttä saanut uusia vaatteita tai kenkiä, luistimia tai suksia. Söimme pääsääntöisesti makaroniruokia jauhelihalla. Monesti rahaa oli niin vähän, että jouduimme pissahätään käyttämään pyyhettä pyyhkimiseen ja wc-paperia sai ottaa vain 2 palaa isompaan hätään. Saimme yhden joululahjan vuodessa. Synttäreiksi saimme joko 100mk tai sitten synttärit viidelle kaverille, mutta ei lahjaa. Muistan lapsuudesta vanhempien jatkuvat riitelyt rahasta ja sen, että häpesin pienestä asti perheen köyhyyttä ja pelkäsin rahojen loppumista.



Kun muutin pois kotoa, piti minun pärjätä pelkällä toisen asteen opintotuella ja asumislisällä. Ja pärjäsinkin, jopa ilman opintolainaa. Koulun jälkeen en yleensä syönyt muuta kuin leipää. Aamupalaa en syönyt lainkaan.



Nyt olen kolmekymppinen hyvin korkeasti koulutettu, naimisissa, yhden lapsen vanhempi ja taloudellisesti olen ollut monta vuotta hyvin toimeentuleva. Rohkaiseva esimerkki siis siitä, että matalasta sosioekonomisesta taustastakin voi nousta ja menestyä. Mutta huomaan kyllä, että lapsuuteni on jättänyt jälkensä. Käytän todella paljon rahaa kuussa kalliisiin ruokiin ja huomaan, että minulle on tärkeää näyttää, että pärjään taloudellisesti. Lahjoitan myös paljon rahaa sisaruksilleni ja vanhemmilleni sekä hyväntekeväisyyskohteisiin, koska tiedän itse, mitä on olla köyhä.

Ja koko elämänne malli on vieras ja syrjäytynyt ja lapsille nolo.

Lopettaisit jo!

onneks mulla on täällä av.lla itseäni fiksumpaa seuraa =P

Lapsiasi säälin kyllä syvästi.

Mielestäni se on väärin, että yhteiskunta takaa suurelle perheelle isommat tulot pelkkinä avustuksina verrattuna siihen, että perheen isä kävisi työssä elättääkseen perheen.



Tässä on kannustavuus varsin kaukana, jos rahaa tulee enemmän pelkällä kotona makaamisella ja lastenteolla verrattuna siihen, että edes toinen perheestä käy töissä elättääkseen perheensä ja maksaa veroja itse hankkimistaan tuloista yhteikunnan hyväksi.



Sama periaate pätee myös pienemmissä perheissä ja jopa lapsettomien kohdalla.



Saksassa sovelletaan käsittäkseni perheverotusta..tällainen malli kannustaisi hankkimaan lapsia sen verran kuin niitä on ITSE vara elättää. En tosin tiedä Saksan sosiaaliturvajärjestelmästä, mutta Suomessa se lähinnä kannustaa lusmuilemaan.



Enkä lusmuilla tässä tarkoita ap:tä, jonka työ on lapsistaan/perheestään huolehtinen. Mielestäni tämä on arvokasta työtä, vaikka sitä ei nykypäivän Suomessa arvosteta. Menneinä vuosikymmeninä oli ihan tavallista, että naiset hoitivat lapset kotona ja vain mies kävi töissä. Tällöin tosin verotus ja kustannustaso mahdollisti sen, että tällaisellakin perheellä oli vara omakotitaloon ja autoon ilman valtavaa lainavuorta. Jokin vika nykyisessä yhteiskunnassa on..?

Mä en halua elättää teidän perhettänne ja palkita holtittomasta lisääntymisestänne.

on kyllä vessapaperia aina (paitsi nyt kun loppui aamulla enkä jaksanu lähteä kauppaan... mut servetilläkin voi pyyhkiä hätätapauksessa.)



Ja lapsilla on uusia vaatteita, ihan kaikilla eikä vain vanhimmilla. En usko että he erottuvat esim. koulussa mitenkään vaatteidensa perusteella... Jos eivät sitten ole keskimääräistä siistimmin puettuja.



No teinillä nyt ei ole 'tarpeeksi vaatteita' mut en mä ostais uusia farkkuja kahden viikon välein vaikka raha kasvais puussa.



Luulisin ettämeidän lapset ovat vähintään yhtä onnellisia elämässään kuin naapurin 2 lapsisessa perheessä.

Olette tehneet 4,5 miljoonan investoinnin, kun kasvatatte 9 lasta aikuisiksi.



Tuollaisen katraan hoitaminen on jo naiselle elämäntyö, joka ei lainkaan kalpenen jonkin merkonomin toimistouran rinnalla.



Maassamme tarvitaan kaikenlaisia osaajia, myös äitiyden taitajia ja siihen omistautuneita ihmisiä.



Ja kysymykseesi kannattamisesta. MInusta jokaisen kannattaa tehdä parhaansa, olipa se oma työsarka mikä hyvänsä: siistijä, kotiäiti, sairaanhoitaja, toimitusjohtaja ja presidentti. Kaikki peliin, minkä voi. Jokaisella on eri lahjat ja resurssit käytettävissään. Täysillä vaan, sen verran kuin on värkeissä varaa.



Toimeentulotuki on niille, jotka eivät oikeasti voi itsestään ja perheestään huolehtia.



MInä muuten osallistun mielellään veroeuroillani teidän perheen elättämiseen. On oikeus ja kohtuus että tulee lapsilisät ja äitiysrahat, jotta lapset saavat tarvitsemiaan asioita.



Älä näistä kypsymättömistä materialisteista välitä. Kyllä elämä heitä opettaa asettumaan toistenkin asemaan ja näkemään sävyjä maailmassa.

Mielestäni se on väärin, että yhteiskunta takaa suurelle perheelle isommat tulot pelkkinä avustuksina verrattuna siihen, että perheen isä kävisi työssä elättääkseen perheen.

Tässä on kannustavuus varsin kaukana, jos rahaa tulee enemmän pelkällä kotona makaamisella ja lastenteolla verrattuna siihen, että edes toinen perheestä käy töissä elättääkseen perheensä ja maksaa veroja itse hankkimistaan tuloista yhteikunnan hyväksi.

Sama periaate pätee myös pienemmissä perheissä ja jopa lapsettomien kohdalla.

Saksassa sovelletaan käsittäkseni perheverotusta..tällainen malli kannustaisi hankkimaan lapsia sen verran kuin niitä on ITSE vara elättää. En tosin tiedä Saksan sosiaaliturvajärjestelmästä, mutta Suomessa se lähinnä kannustaa lusmuilemaan.

Enkä lusmuilla tässä tarkoita ap:tä, jonka työ on lapsistaan/perheestään huolehtinen. Mielestäni tämä on arvokasta työtä, vaikka sitä ei nykypäivän Suomessa arvosteta. Menneinä vuosikymmeninä oli ihan tavallista, että naiset hoitivat lapset kotona ja vain mies kävi töissä. Tällöin tosin verotus ja kustannustaso mahdollisti sen, että tällaisellakin perheellä oli vara omakotitaloon ja autoon ilman valtavaa lainavuorta. Jokin vika nykyisessä yhteiskunnassa on..?

... 50-luvun, sodanjälkeistä yhteiskuntamallia ja naisille paikkaa hellan ja nyrkin välissä.



Sivistäkää itseänne kirjaston tarjonnalla ja jättäkää Anna ja käsityölehdet vähemmälle.



Perheverotuksesta on luovuttu hyvästä syystä, ja toivon, että selvitätte miksi ihan itse.

pöntöt ja sivistymättömät pirttiviljelee, kun muuhun ei ole rahkeita.



Mutta yhteiskunta ei ole heistä juuri koskaan mitään kostunut.

ei kannata mennä töihin. Sama juttu on yksinhuoltajienkin kohdalla, joskus vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan palkan tulisi olla 2500e ennen kuin kannattaa mennä töihin. Aina säälitellään toimeentulotuella eläviä, mutta minä nostan hattua juuti pienipalkkaisille jotka käy töissä vaikka vain pieni ero tukien varassa eläviin. Perheverotusta en kannata, sillä se sortaisi yksinhuoltajia.

Pääsisi nyt edes viime vuosituhannelle ensin!

Olen todella suuresta perheestä, vanhemmat matalasti koulutettuja ja pääsääntöisesti työttömiä ..... Taustastakin voi nousta ja menestyä. Mutta huomaan kyllä, että lapsuuteni on jättänyt jälkensä. Käytän todella paljon rahaa kuussa kalliisiin ruokiin ja huomaan, että minulle on tärkeää näyttää, että pärjään taloudellisesti. Lahjoitan myös paljon rahaa sisaruksilleni ja vanhemmilleni sekä hyväntekeväisyyskohteisiin, koska tiedän itse, mitä on olla köyhä.

Mitä hyötyä on jakaa vähät rahansa toisille. Säästä ylimääräiset itsellesi ja perheellesi, luo omalle sukuhaarallesi varantoa.

Köhyydestä pääsee vain itse tekemällä, kuten olet toiminutki.. Se että syydät sukulaisillesi rahaa on a) heille aletavaa ja b) lopputuloksen kannalta hyödytöntä. Vai c) haluatko alleviivata erinomaisuuttasi perheellesi ja sukulaisillesi. Älä suotta, he kadehtivat jo menestystäsi, "hyväntekeväisyys" ei asiaasi auta. He rakastavat sinua lahjoittakin, jos rakastavat. Rakkautta ei voi ostaa. Vielä... Älä edes lainaa kenellekään, jokaisen vaivalla ansaitsemat rahat ovat hänen omiaan ja niitä kannattaa antaa vain työtä tai muuta vastiketta vastaan. Kun ei lainaa ei saa vaivaa...