Entäs kun puolison kulttuuriin kuuluu

tämä ei voi olla edes totta!! Tämä on juuri sitä, mitä en voi sietää. Jos miehen kulttuurissa läpsiminen kuuluu kulttuuriin niin sinun täytyy se hyväksyä niinkö? Tai ainakin hyväksyit. Aivan järkyttävää, jos mies on niin alkeellinen (anteeksi ilmaisu), että läpsii pientä viatonta vauvaa etkä sinä tee asialle mitään muuta kuin mietit mitä pitäisi tehdä niin ei ole hyvin asiat. En nyt halua loukata, mutta eikö järki sano, että vauva kainaloon ja ulos talosta tai mies pihalle??

meirammi:

tilannetta selventäen vielä, mies ei lyö niin että jälkiä jäisi tai tulisi punaiseksi ei siis kovaa mutta läpsii kuiteskin kolme läppäsyä ja tästä lapsi pelästyy ihan älyttömästi. Hänen mielestään (kulttuurissaan?) lapset kasvatetaan kunniottamaan vanhempiaan (pelkäämään). Hänen mielestä juuri tämä skandinavialainen kasvatus on pilannut nyky nuoret eivätkä he osoita minkäänlaista kunnioitusyta vanhempiaan kohtaan. Ottaa aina esimerkiksi veljeni " joka on syntynyt kultalusikka suussaan" . Ja pelkää että pojasta tulee lellitty kun aina sylissä pidän ja otan pienestä kitinästä. Joten mies haluaa opettaa lasta olemaan yksin ja " kouluttaa" ettei itke syyttä (mun mielestä vauvat ei itke syyttä,vaan ilmasee itseään jota mies ei tunnu ymmärtävän)

Mutta todella jos ei sanat auta ja mies jatkaa käytöstään meidän on pakko erota, tiedän että otteet voimistuu pojan kasvaessa. Vaikka mies nyt lupasi lopettaa ei hän näe siinä läpsimisessä mitään pahaa ja ihmettelee miksi annan hänelle neuvoja kun ei hänkään anna minulle ohjeita miten olla lapsen kanssa.

Se, että väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä, ei tarkoita ettei se olisi väkivaltaa. Kautta historian ihmiskunnan sairaimmat yksilöt ovat osanneet kiduttaa uhrejaan myös fyysisin keinoin jälkiä jättämättä. Mutta väkivallan muotoja on muitakin kuin fyysisiä.

Vielä muutama vuosi sitten ei tiedetty, mitä nykyään tiedetään: varhaislapsuudessa koettu väkivalta, turvattomuus, pelko ym. ovat kaikkein pahinta sen vuoksi, että lapsi kokee ne iässä, jolloin hänellä ei ole vielä käytössään puhetta, millä itsensä ilmaisisi. Ahdistavien kokemusten purkaminen ei onnistu puheenoppimisen jälkeenkään, koska niille tuntemuksille ei ole tapahtuma-aikaankaan ollut sanoja. Myös odottavan äidin raskausaikainen pahoinpitely ja esim. jatkuva pelkotila vaikuttavat lapsen kehitykseen.

Kuten Awa-79 lastensa kanssa, myös esikoiseni ja minä olemme läpikäyneet helvetin (emme ihan yhtä graavia). Minut hoidettiin kaikin puolin kuntoon sen jälkeen kun irti pääsin, mutta kukaan ei huomioinut lasta. Useita vuosia olen yrittänyt saada pojalleni apua, soitellut eri paikkoihin, käynyt yksin tai kaksin kolkuttelemassa eri yksiköiden ovia, mutta vasta viime keväänä minut otti uuden koulun terveydenhoitaja tosissaan ja hankki meille lähetteen eteenpäin. Poikani täyttää pian 11. Äitinä voin vain toivoa, että apu ei tullut liian myöhään...

Meillä äijä aloitti myös " litsareilla" ... mutta se ei valitettavasti hullulle pitemmän päälle riitä. Ja mitään väkivaltaa ei voi puolustella kulttuurieroilla. Jos olisin silloin tiennyt, minkä tänään tiedän, olisin lähtenyt paljon aikaisemmin. Mutta minä hullu uskoin ne anteeksipyynnöt, siihen tiettyyn pisteeseen asti... Vasta toinen raskauteni avasi silmäni ja tajusin, etten voi kasvattaa sitäkin lasta siinä helvetissä. Sen päätöksen ansiosta minulla on iloinen, terveellä itsetunnolla varustettu pikkuneiti... ja toivottavasti ajan myötä edes hieman paremmat elämän eväät terapian avulla saava yhtä rakas isoveljensä :)

Lopuksi linkki, saattaa olla aika rankkaakin tekstiä joiltain osin, mutta suosittelen lukemaan ainakin ne vauva- ja varhaislapsuus-osuudet:

http://www.laakariliitto.fi/cgi/laakaripaivat?891,newsitem,LP2003_TO

Älä viitsi taas tehdä tästä jotain arabi-muslimi juttua. Muslimit eivät hyväksy vauvojen lyömistä sen enempää kuin ketkään muutkaan. Inhottaa tuo tyylisi aina mainita muslimit vain huonossa valossa. Jos joku on niin pimeä, että läpsii vauvoja, niin tuskin sillä on mitään tekemistä minkään uskonnon kanssa. Joten tässä asiassa olisit voinut jättää mainitsematta sen, että anoppisi on muslimi, sillä tuskin oli tähän asiaan merkitystä.. huokaus..

Näin asia kuitenkin on anoppini kohdalla. Valitettavasti.

olet vähän säälittävä yrityksinesi :/ ,kai nyt kuka tahansa jo tajuaa mihin pyrit kun jo kohta varmaan vuoden päivät olet samaa jatkanut tällä palstalla.

Itseasiassa suvussamme ainoat pahoinpitelyt ovat tapahtuneet ihan ehtojen suomalaisten miesten toimesta. Yksi on tunkenut palavia tavaroita postiluukusta sisään vaimon ja lapsen ollessa huoneistossa sisällä ja toinen hakannut raskaana olevaa vaimoa.

Ikävää mutta en menisi yleistämään että näin toimivat kaikki suomalaiset miehet.

Vai olisiko tälläkin palstalla aihetta aina painottaa sitä. En sitten tiedä.

vaikka kuinka kulttuuriin kuuluisi! Älä siis ymmärrä väärin. Silloin kun poika oli 3pv vanha läppäsi pyllylle niin että tuskin hipaisi eli sama kuin hellä kosketus, mutta näin hänestä kuinka paljon olisi tehnyt mieli läppästä kovaa, en tiedä vaikuttiko asiaan kun itse olin vieressä vai oma järki. Joten tästä voin sen sanoa alkaneen. Ensimmäiset 2 ja 1/2kk poika oli niin isin poikaa että. Minä en osannut nukuttaa ja rauhottaa poikaa vaan sen teki mieheni jonka syliin poika aina nukahti ja rauhoittui yö aikaan. Sen reilun 2kk jälkeen poika ei enään samoihin konsteihin rauhottunut ja alkoi olla enenmän äitin poikaa, silloin mies aloitti hellin läppäisyin kun hermostui huutamiseen kun mikään ei tuntunut auttavan, siloin pojalla vähän masu vaivoja. (en mitenkään vähättele asiaa, mutten halua kenenkään saavan vääränlaista kuvaa) Nyt kun poika on 4kk vanha on mies muutamia kertoja läpsinyt vähän kovempaa niin kuin jo aikaisemmin selitinkin. Viime yönä taas poika huusi jonkun verran, jolloin mies otti pojan ja sylissä pitäen hyssytteli. Joten ainakaan nyt hän ei läpsäissyt, toivon että jää tähän jos ei niin sitten kyllä mies saa lähteä, minähän en kodistani lähde.

tutustumisesta ennen avioliittoa kun joku kirjoitteli. Eli meillä oli kyllä asioista puhuttu ennen lapsen hankintaa sekä aina ihailin kuinka mies tulee toimeen lasten kanssa. Kyläillessä mies aina kaappasi lapsen syliin jutteli paljon ja hänestä näkyi kauas tuo lapsi rakkaus.



Ennen kun edes raskautta suunnittelimme olimme kylässä miehen kaverilla suomalais-afrikkalais perheessä, en nyt muista miehen kotimaata, heillä oli kaksi villiä tyttöä noin 7 ja 5 vuotiaat jotka molemmat tulivat suoraan sanoen miehen kimppuun, hyppäsivät niskaan repivät hiuksia läpsivät lujasti jne. Heidän isäpuoli vain katseli eikä komentanut lapsia ollenkaan. Kun sitä oli jatkunut 15 min mies hermostui ja läppäsi pari kertaa tyttöä pyllylle. Tyttö tietysti pelästyi ja suuttu, ja siihen loppui. Olisi varmaan pitänyt hälyytyskellojen mulla soida silloin, mutta en katsonut sitä niin pahana silloin kun itsekkin jo hermostuin tytöille. Vaikka kyllä yllätyin miehen käytöstä ja vähän pelästyinkin.

Pyydäppäs kuule ukkoo läppäseen sua... tuntuuko hellältä? Sitte mietit miltä se tuntuu pienestä vauvasta. Se on kuule ihan sama ku et sua ukko läppäsis nyrkillä! Ja se lapsi säikähtää. Ja pelkääminen vaikuttaa vauvan psyykeen ja kehitykseen. Haluaks lapsestas samanlaisen ku jotkut tossa aikasemmin täälläki kertoo?

Rakasta, mut älä sokeesti. Kukaan äijä ei oo lapsen uhraamisen arvonen.

Täällä ollaan nyt sitten kaikki syyllistetty sut parhaan mukaan... eikä se varmasti tilannetta helpota pätkääkään. Äitinä ja liikaa kokeneena en haluaisi sinun ja lapsesi kokevan samaa, mutta... ei kukaan myöskään voi määrätä mitä ratkaisuita sinun pitäisi elämässäsi tehdä.

Osaan todennäköisesti ainakin hiukan kuvitella, miltä sinusta tällä hetkellä tuntuu. Älä syyllistä itseäsi toisen teoista, kukaan ei voi olla vastuussa toisten tekemisistä. Ja toivon sinulle voimia, viisautta, rohkeutta ja onnea, joita minulla itselläni ei aikoinaan oikeana ajankohtana ollut. Mutta sanotaanhan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

viestistäsi mrs_O. Tässä nyt alkaa olla pelkkää tappelua tämä yhteiselo muutenkin. Siitä lähtien kun raskaus läheni loppuaan meillä näitä riitoja ollut enenmän tai vähemmän. Jotenkin se ero vaan tuntuu " vaikealta" , ja miettii onko vielä jotain tehtävissä vai onko kaikki riidat mun syytä, että jos itse muuttuisin niin yhteiselo sujuisi. Tuntuu että mies muuttui täysin pojan syntymän jälkeen. Suuttuu niin pienistä asioista, haluaisin puhua meidän ongelmista mutta mies ei suostu suuttuu/huutaa vaan ja pitää mykkäkoulua pari päivää. Tuntuu pahalta, parina yönä olen istunut vessan lattialla kun tuntuu että oksennan kohta.

täällä miisa29 soimataan, ette vaan uskalla tunnustaa että muslimi mies kurittaa lapsia ja arabi maassa myös naiset, olen nähnyt omin silmin kuin miehen veljen vaimo kuritti poikiaan. ja olen nähnyt kun mies on kurittanut meidän poikia ja totta olen mennyt väliin, että toi on ihan väärää, että ota se lapsi nyt ihmessä syliisi, ja heti.

tosin lapset ovat isompia mutta silti se on väärää ja nyt vanhin on itsekkin aika väkivaltainen, on herkästi tappelemassa ja hankkiutuu näin vaikeuksiin.



millähän sen asian saisi kitkettyä pois?? etteivät sitten omiaan käsittelisi

samoin.....

josefiina4:

täällä miisa29 soimataan, ette vaan uskalla tunnustaa että muslimi mies kurittaa lapsia ja arabi maassa myös naiset, olen nähnyt omin silmin kuin miehen veljen vaimo kuritti poikiaan...

millähän sen asian saisi kitkettyä pois?? etteivät sitten omiaan käsittelisi

samoin.....

Mun mielestä on naurettavaa mainita aina kansalaisuus tai uskonto kun on puhe asioista joihin se ei liity. Läpsiminen ei myöskään liity arabeihin tai islamiin, mutta totta on että monessa maassa lapsia kuritetaan myös fyysisesti. Ja ihan kristinuskoisissa maissakin, usko tai älä Josefina ;)

Josefinalle antaisin vielä vinkiksi että kannattaisi ehkä harkita eroa väkivaltaisesta miehestäsi. Muutenkin on jäänyt kirjoituksistasi kuva, ettei miehesi mikään itse ihanuus ole vaan tekee uskontonsa nimissä ikäviä aioita. Ja sitten sinä saat väärän käsityksen koko uskonnosta :( Muutenkin on vaikea ymmärtää miten parisuhde, jossa ei ole molemminpuolista kunnioitusta, voi toimia. Mutta tämähän ei tähän ketjuun kuulu, kuten ei muslimit tai arabitkaan...

Lyökö miehesi myös sinua?



Väkivaltaa et saa lapsistasi karsittua enää muulla kuin terapialla tai muulla ammattiavulla (jos sitten niilläkään). Ja apua lapsesi tarvitsevat, jotta heistä kasvaisi tasapainoisia aikuisia, jotta he eivät jatkaisi isänsä viitoittamalla tiellä.



Esikoiseni käy terapiassa isänsä tekojen vuoksi, kuten tuossa aiemmin jo kerroin. Hän oli 3,5-vuotias kun lähdin turvakotiin -ja sillä tiellä olemme edelleenkin. Se oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Olin 2.kuulla raskaana kuopuksestani, kun lähdin. Ja vaikka olin irti päästyäni täysin rikki, hyvin olemme siitä lähtien pärjänneet.



Esikoiseni ei itse joutunut isänsä pahimman raivon kohteeksi (vaikka osansa sai hänkin), mutta sydäntä särkee vieläkin, kun muistelen niitä kertoja, kun hän tuli isänsä ja minun väliin, suojelemaan minua.



Esikoisellani on pysyvät jäljet psyykessään. Toivon, että hänelle kuitenkin tulisi huonoista lähtökohdista huolimatta hyvä elämä. Me saimme toisen mahdollisuuden ja toivon kaikille muillekin, jotka kärsivät perheväkivallasta, mahdollisuutta parempaan elämään.



Väkivallalla ei ole mitään tekemistä kulttuurin, uskonnon tai syntyperän kanssa, vaan kyseessä on aina joko itse väkivallalla kasvatettu tai muuten sairas yksilö. Lasteni isän perhe on täysin normaali ja vanhemmat tuomitsivat poikansa teot täysin. Minä olin naimisissa sairaan narsistin kanssa, eikä hänen kulttuurillaan tai muilla seikoilla ollut mitään tekemistä hänen tekojensa kanssa.

Läpsiminen ei myöskään liity arabeihin tai islamiin, mutta totta on että monessa maassa lapsia kuritetaan myös fyysisesti. Ja ihan kristinuskoisissa maissakin



niin unohdin mainita jo että kristinuskoisissakin maissa kuritaan rajusti, mutta jos ihminen on loytänyt Jeesuksen niin ei hän tartu risuun (tai muuhun kättäpitempään) jos on sisäinen rauha sydämessä.



ettei miehesi mikään itse ihanuus ole vaan tekee uskontonsa nimissä ikäviä aioita. Ja sitten sinä saat väärän käsityksen koko uskonnosta



kyllä täällä taas käydään henkilökohtaisuuksiin ja mitä sinä miehestäni tiedät? viittasitko niihin ramadanin herkkuihin?? vai.

no semmosethan ne on jollain muillakin perheillä, että syödään sitten pitkään ja nauttien ja sitten vielä yöllä, ette vaan halua tunnustaa kuinka se oikein on, se mässäily sitten.

kyllä noissa arabi-maissa kun kattoi sateliitilta oli pöydät koreena ruasta,että sillei. mut se oli ja meni, se siitä.





Josefinalle antaisin vielä vinkiksi että kannattaisi ehkä harkita eroa väkivaltaisesta miehestäsi.

kuule baha: minä en sinun enkä toistenkaan vinkkejä kaipaa varsinkaan erosta voit tyrkyttää sitä jollekin muulle.

kyllä sitä joskus hermostuu jos ei lapset tottele ja on väsynyt työpäivän jälkeen, ja kerroinko kuinka hän sitten " kurittaa" te aina luulette tosi pahaa, jos ottaa niskasta kiinni ja vie omaan huoneeseen,ei varmaan ole kovin pahaa, joskus on kintuille läpsäissyt.

joten mistään lyömisestä ei ole kysymys alkuunkaan, tulkoon nyt selväksi.



Muutenkin on vaikea ymmärtää miten parisuhde, jossa ei ole molemminpuolista kunnioitusta, voi toimia.

hyvin parisuhde toimiin kun varsinkin ON molemminpuolinen kunnioitus.



Kyllä lapsista kasvaa tasapainoisia aikuisia jos he kohtaavat Jeesuksen

elämäänsä, monesti lapsilla kääntyy asiat toisinpäin sitten aikuisena.

he viisastuvat ja eivät haluakkaan samaa mitä itse on joskus kokenut, ja näin ei halua sitä omille lapsille.

Vain Jeesus voi korjata kaikkien särjettyjä sydämiä!

josefiina4:

kyllä täällä taas käydään henkilökohtaisuuksiin ja mitä sinä miehestäni tiedät?

Ja mitä sinä, Josefiina, tiedät meidän muiden miehistä. Et mitään.

viittasitko niihin ramadanin herkkuihin?? vai.

no semmosethan ne on jollain muillakin perheillä, että syödään sitten pitkään ja nauttien ja sitten vielä yöllä, ette vaan halua tunnustaa kuinka se oikein on, se mässäily sitten.

kyllä noissa arabi-maissa kun kattoi sateliitilta oli pöydät koreena ruasta,että sillei. mut se oli ja meni, se siitä.

Ja televisio on se totuuden torvi, joka kertoo kuinka KAIKKI perheet toimivat. Meidän perheeseen, meidän kotiimme eivät tv-kamerat edes olisi tervetulleita. Meillä ei myöskään ole tuota kuvailemaasi mässäilyä eikä ole muillakaan tutuillani. Mutta - sinäpä et minua tunnekaan etkä siten voi tietää elämästäni, miksi siis jaksat olettaa vailla tietoa? Ramadaanin aikana yöllä tulisi rukoilla, ja se ei massu täynnä suju kovin mallikkaasti. Ja jos yömyöhään mässää, niin taitaa myös jäädä heräämättä suhuurille ja aamurukoukselle.

Eli voi olla meno tuollaista joissain perheissä, mutta älä yleistä sitä kaikkiin perheisiin ja väitä, että niin on myös muilla.

Kyllä lapsista kasvaa tasapainoisia aikuisia jos he kohtaavat Jeesuksen

elämäänsä

Jaa, että kaikki muut sitten ovat tasapainottomia ihmisiä?

Eikä Josefiina tainnut mainita, että hänen miehensä olisi väkivaltainen (kultuuriinsa kuuluu lasten fyysinen kuritus, ja josefiina olikin puuttunut siihen.) Hyvä niin.



Tunnen useita arabiperheitä, ja fyysistä kuritusta lasten kasvatuksessa käytetään! Neuvolassakin tähän kuulemma törmää usein. Voi olla että uskonto ei ole syynä, mutta se on kuitenkin monissa arabimaissa(kin) ihan OK. Olihan ennen vanhaan Suomessakin OK, onneksi olemme nyt viisaampia!



Tästä valistakaa ulkomaalaisis miehiänne! Se ei ole rotusyrjintää, vaan lasten parasta!

Mässäilystä vielä Josefiinalle, olen tämän aiemminkin toisessa ketjussa sinulle sanonut..



Profeetta Muhammad, Jumalan rauha ja siunaukset hänelle, on sanonut, että uskova syö yhteen vatsaan, epäuskova syö seitsemään. Ja lisäksi hän on neuvonut meitä syömään niin, että yksi osa ruoalle, toinen juomalle ja kolmas ilmalle. Lisäksi hän sanoi, että huonoin astia, jonka uskova voi täyttää, on hänen vatsansa.



[b]Mihin kohtaan sopii mässäily siis?[/b] Silloin puhutaan ihmisten heikkouksista, ei enää islamista.



Tässä vielä englanniksi aiheesta..



Ibn Umar Abu Hurayrah and Abu Musa both quoted Allah' s Messenger as saying, ¿The believer eats in one stomach [The Arabic term used is mi¿an which literally means " intestine" ] and the disbeliever eats [as if] in seven.¿ [Sahih Muslim, vol. 3, p. 1137, no. 5113.]



Jaabir reported that the Prophet said, ¿Food for one person is sufficient for two, and food for two can suffice four.¿ [Sahih Muslim, vol. 3, p. 1136, no. 5111.]



Prophet Muhammad said, ¿The son of Aadam does not fill any vessel worse than his stomach. It is sufficient for the son of Aadam to eat a few mouthfuls, to keep him going. If he must do that (fill his stomach), then let him fill one third with food, one third with drink and one third with air.¿ [Saheeh: Related by at-Tirmidhee (no. 1381)and Ibn Maajah (no. 3349). It was authenticated by Shaykh Muhammad Naasirud-Deen al-Albaanee in Silsilatul-Ahaadeethus-Saheehah (no. 2265).]



Miksi aihe taas lipui lähes kiistelyyn islamista? Miksi tähän vedettiin arabit ja muslimit mukaan - aivan kuin ongelma olisi yksin heidän? Oma pää vaan pusikkoon kun omassa maassa ja omassa kulttuurissa tapahtuu samaa, ellei pahempaa.. tuleepa vaan mieleeni uutiset äideistä, jotka ovat polttaneet perheensä tai isistä, jotka tappavat koko perheensä.. ongelmaisia ihmisiä löytyy joka paikasta eikä heidän perusteella voida puhua muiden puolesta.

Jännä, miten täällä nähdään asioita...

Eli kyllä se ihan miisa oli joka sen tähän keskusteluun mukaan veti, jännä miten sinä tulkitset näitä viestejä..