Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka tukea lähiomaista vakavassa masennuksessa?
11.12.2011 |
Tuli hassu otsikko, mutta tilanne on tämä: verisiteisesti erittäin läheinen ihminen on sairastunut vakavaan masennukseen. Hän on biologisesti läheinen, mutta olemme tekemisissä harvakseltaan, lähinnä puhelimella ja muutaman kerran vuodessa nähden. Fyysistä etäisyyttäkin löytyy 700km joten näkeminen on hankalaa.
Haluaisin kuitenkin tukea häntä sillä veri on vettä sakeampaa, mutta tarvitsisin vinkkejä kuinka!! Onko hassua soitella ja kysyä, että kuinkas siellä jaksellaan? Lähinnä kun yhteydenpito on ollut niin päin, että hän soittaa useammin minulle kuin minä hänelle.
Vai "riittääkö", että hän tietää, että hän on ajatuksissani usein. Tämän sanon aina joka kerta kun juttelemme. Sairastanut hän on nyt jo ainakin puoli vuotta.
Kommentit (3)
että sukulaisesi jaksaa soitella sinulle. Olen itse sairastanut "vain" keskivaikeaa masennusta, enkä jaksanut silloin pitää kehenkään yhteyttä.
Edellisen kommentissa oli paljon hyviä ideoita. Jos asuisit lähempänä, suosittelisin myös kyläilemään fyysisesti, viemään sukulaista ulos ihmisten ilmoille tai vaikka ihan auttamaan kotitöissä. Ehkä voisit joskus tehdä vaikka viikonloppureissun sukulaisen luo (ilman mitään passausvelvotteita tietenkin)? Tärkeintä on kuitenkin varmasti toisen kuuntelu ja se, että osoittaa välittävänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennuksen kokeneena voin sanoa, mikä mua auttoi:
- en aina jaksanut vastata puhelimeen, mutta silloin kuin jaksoin, niin useimmiten mielummin kuuntelin toista kuin puhuin itse (aivot löi tyhjää enkä keksinyt mitään sanomista, joka ahdisti) Toisaalta, jos halusin puhua, niin auttoi, kun toinen osasi kuunnella, ei välttämättä neuvoa, vain kuunnella ja ymmärtää.
- En halunnut ketään kylään. Ahdisti, koska en jaksanut siivota tai valmistaa mitään, tai edes seurustella mistään. Toisaalta, kun masennus alkoi hellittää, niin oli ihanaa, jos joku tuli meille, kun en jaksanut mihinkään lähteä.
- Toivottavasti sukulaisesi on saanut lääkityksen ja terapiaa, niitä ilman en olisi selvinnyt.
Alue: Aihe vapaa
neuvon :
-soittele ja ole kiinnostunut hänestä
-mukavaa olisi jos voisitte nähdä useammin
-voisiko kortti tai pieni postipaketti silloin tällöin olla kiva tapa muistaa ja olla hengessä mukana
-kerro myös omasta elämästäsi, ihan arkisia ja kivojakin juttuja
ihanaa, että haluat olla tukena :)