Mä en ymmärrä tällaista elämää:

Juhlimme kyllä lasten kanssa, mutta baarit on todellakin käyty.

Juhlitaan eri tavalla ja mahdollisesti erilaisia asioita.

noin kerran kuussa baarissa riehumassa. Saatan juoda pään täyteen tai sitten en.

Nautin nousuhumalasta.



T. Kolmekymppinen 2 lapsen äiti ja aineenope

Mä kyllä ymmärrän. Ihmisiä on erilaisia.

Syödään hyvin, käydään raketit ampumassa ja sitten mä tissuttelen loppuillan alkoholia. Lapset saa valvoa myöhään. Jos meille tulee vieraita niin tervetuloa, sekin käy.

Mihinkään mua ei himasta saa, ei ainakaan vappuna tai uutenavuotena.

Elämän on lisäksi niin kiireistä ja työtäyteistä, että isompi juhlien järjestäminen vaan stressaisi liikaa. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että emme juhlisi. Teemme paljon kivoja juttuja perheen kanssa yhdessä ja järjestämme ex-tempore-juhlaillallisia.



Mihinkään bile-bilettämään en ole kiinnostunut enää lähtemään. Biletys vaan tuntuu hirveän tylsältä ;)



Meillä on kivat omat jutut, eikä haluta tehdä mistään juhlista mitään pakkopullajuttuja.

musta on väärin, että lapsille ei opeteta juhlakulttuuria. silloin harvoin kun juhlitaan, lapset viedään mummolaan. meillä on aina otettu lapset mukaan juhliin (2v, 4v, 7v), ja ystäväpiirimme on tiivis juuri sen takia, että tapaamisia on helppo järjestää, kun ei tarvitse miettiä lastenhoitoa. esimerkiksi viime uutta vuotta juhlimme ystävillämme (joilla lapset 4v ja 6v). meitä oli siellä noin 10 aikuista ja 15 lasta. lapset saavat nähdä kavereita ja juhlia aikuisten kanssa. perseitä ei kukaan tietenkään vetänyt, mutta osa joi lasin kuoharia ja pari lasia viiniä, myös sivistynyt aikuisten alkoholin juonti kuuluu juhliin, vaikkei pakollista olekaan.

meillä lapset on viety juhlien ajaksi hoitoon ihan pari kertaa. kaukana pidettäviin häihin emme ottaneet 1-vuotiasta, vaan hän vietti päivän ja yön mummolassa. myös yhdet tuparit on juhlittu ilman lapsia, kun eivät olleet varsinaisesti perhejuhlat (nuoripari muutti kerrostalokaksioon:)).

Ai, että vappuna, juhannuksena ja uutena vuotena sekä pikkujouluissa vedetään perseet olalle ja muissa juhlissa murjotetaan?

musta on väärin, että lapsille ei opeteta juhlakulttuuria. silloin harvoin kun juhlitaan, lapset viedään mummolaan. meillä on aina otettu lapset mukaan juhliin (2v, 4v, 7v), ja ystäväpiirimme on tiivis juuri sen takia, että tapaamisia on helppo järjestää, kun ei tarvitse miettiä lastenhoitoa. esimerkiksi viime uutta vuotta juhlimme ystävillämme (joilla lapset 4v ja 6v). meitä oli siellä noin 10 aikuista ja 15 lasta. lapset saavat nähdä kavereita ja juhlia aikuisten kanssa. perseitä ei kukaan tietenkään vetänyt, mutta osa joi lasin kuoharia ja pari lasia viiniä, myös sivistynyt aikuisten alkoholin juonti kuuluu juhliin, vaikkei pakollista olekaan.

meillä lapset on viety juhlien ajaksi hoitoon ihan pari kertaa. kaukana pidettäviin häihin emme ottaneet 1-vuotiasta, vaan hän vietti päivän ja yön mummolassa. myös yhdet tuparit on juhlittu ilman lapsia, kun eivät olleet varsinaisesti perhejuhlat (nuoripari muutti kerrostalokaksioon:)).

Ai, että vappuna, juhannuksena ja uutena vuotena sekä pikkujouluissa vedetään perseet olalle ja muissa juhlissa murjotetaan?

vetää ne kännit vappuna, uutena vuotena ja juhannuksena.



Ei mua huvita lapsia viedä sellaista katsomaan vaikka itse en kännäisikään. Mun 2 vanhempaa lasta on jo isoja ja itse hoitaa juhlintansa, nuorin on meidän kanssa kotona. Meillä tosiaan riittää ihan vaan se että oman perheen kesken juhlitaan uuttavuotta kotosalla. En mä näe yhtään hyvää syytä miksi mun pitäis lähteä riekkumaan vuoden ikäisen kanssa senaatintorille?



ps. mä olen myös sellainen että osaan vetää ne perseetkin. Mä ne edes häpeä myöntää sitä mutta välillä ihana olla kännissä ja juon juuri sen takia että haluan humalan enkä sen takia että joku viini olis niin hyvää että näin minä tässä sivistyneesti tätä vähän maistelen, juu ei kiitos.

Ensinnäkin eri perheissä ja suvuissa on erilaiset juhlatraditiot. Jollekulle nimipäivät on iso asia, toiset eivät koskaan ole sellaisia juhlineet.



Toiseksi ihmisillä voi olla hetkellisesti elämäntilanne aika hauras. Jos miehen kanssa on kireää, itse valvot vauvan kanssa yöt ja päivät haahuilet zombiena, ei se juhlan järjestäminen ole prioriteeteistä ensimmäinen.



Minusta juhlat ovat tärkeitä. Jos elämä on pelkkää tasapaksua arkea, alkaa pian ahdistaa. Välissä pitää olla poikkeuspäiviä, jolloin voi nauttia elämästä, nostaa maljaa, syödä hyvin ja iloita ystävistään ja sukulaisistaan. MUTTA ymmärrän, jos joku ei aina jaksa... sitä sen sijaan säälin, jos jonkun mielestä juhliminen on Epäsopivaa tai Lapsellista...

Mä taas ymmärrän ihan hyvin että ihmisillä on omat tapansa juhlia, joku juhlii suuresti ja toinen vähän hillitymmin.