Mieheni tapaa työnsä puolesta harva se päivä malleja ja ex-malleja ja

40-vuotiaat naiset ovat upeita. Katson teitä aina kadehtien :)

kolmikymppisyyttäni ja koon 36 housuja :(

ap

40-vuotiaat naiset ovat upeita. Katson teitä aina kadehtien :)

paljon kiinnosta nuoria ja kauniita mallityttöjä, jotka pitävät sitä varmaankin lähinnä "kuvottavana kääkkänä".

mieti tosiaan siltä kannalta, että oikeastiko ne mallipimut kuolaisi keski-ikäisen perheenisän perään?

ja naiset juoksee perässä. Tietävät, että on perheellinen, mutta ei niitä kiinnosta muu kuin nähdä mies alasti ja sitten kikatella ryhmässä miten ah ihana tuo mies on..huoh..Lähinnä säälittää nuo naiset. Ei muuta elämää näytä olevan, kuin jahdata mun miestä kullin toivossa. Onneksi mieheni ei ole kiinnostunut 19-vuotiaista kikattelijoista, joiden kiinnostuksen kohteet rajoittuvat bilettämiseen ja panemiseen...

Mitä vikaa on esim. koossa 38? Tai 40? Et sinä silloin ole mikään läski. Riippuen kyllä muuten pituudestasi yms.

Miehetkin arvostavat naisellista naista. Tarvitseeko kaikkien olla tikkulaihoja?



Ole ylpeä itsestäsi. Vähän veikkaan ettet mikään rantapallo ole, vaikka toivot olevasi kokoa 36 :)

No mulla on 5 vuotta nuorempi Brad Pittin näköinen mies, jonka perään etenkin nuoret tytöt tuntuvat olevan. Kaupungilla kun mennään niin ei voi olla niitä katseita huomaamatta. Kyllä hänestä vanhemmatkin naiset vaikuttavat tykkäävän (hän on myös fiksu ja luonne on mahtava), mutta heillä ei tunnu olevan samalla tavalla itsevarmuutta lähteä yrittämään.



Olin ennen mieheni tapaamista hyvännäköinen nainen, mutta tuli kriisiä ja se jätti jälkensä väsymyksen merkkeinä ja liikakiloina. Toisaalta on ollut aika lohdullista ymmärtää, että se mies rakastui minuun juuri silloin kun olin sen kauneuteni menettänyt. Samaan aikaan hänellä olisi ollut niitä mallin näköisiä tarjokkaita mistä valita. "Paremmista ajoistani" hän on nähnyt vain valokuvia.



Suhteen alkuvaiheessa hajoilin sitä, etten itse voinut tarjota mielestäni samaa tasoa ulkonäön suhteen hänelle. Mutta turhaa ja tyhmää se oli, koska ei se kenenkään mielialaa saati suhteemme laatua parantanut. Mies sanoi minullekin kerran suoraan, ettei hän miellä asiaa siten että hän olisi jotenkin erityisen hyvän näköinen ja minä taas en.



Nyt kun olen raskaana niin tiedän että se vähäkin mitä ulkonäöstä oli tallella on mennyttä - ainakin joksikin aikaa. Enää en stressaa miltä näytän vaan olen itsevarma ja tasapainossa.



Syy miksi olemme naimisissa on hyvä suhteemme ja se että rakastamme toisiamme syvästi. Viihdymme toistemme seurassa mainiosti. Tässä yhtälössä ulkonäöllä on hyvin vähän tekemistä.

ja jotkut vanhemmat suorastaan tyrkyttävät itseään hänelle. Mies näyttä Johnny Depp`lta. Kerran yksi yli 50v nainen, oli kyllä todella kaunis ja siro, tuli juttelemaan miehelleni minun läsnäollessani, kuinka kiinnostunut hän on miehestäni ja on aina ihaillut tätä. Mieheni totesi, että hän rakastaa minua, eikä voi mitään hänen (tuon naisen) ajatuksille.

Mies tapaa päivittäin kauniita naisia, mutta en ole siitä milläänsäkään. Olen sinut itseni kanssa, vaikken nuori enää olekaan. Eletty elämä näkyy ja niin saakin näkyä.

Haluan tarkentaa, että en ole itse harrastanut tuota ulkonäkövertailua ennen kuin nyt, enkä ole ketään ylenkatsonut ikinä. Kyse ei ole muista vaan minusta, millainen minun oikeasti kuuluu mielestäni olla. Aloitukseni "mieheni lähipiirin kaunein nainen" kuvasi mieheni mielipidettä, ei minun.



Toki elämässäni on muutakin, paljon tärkeämpää sisältöä. Nyt vain olen havahtunut muutokseen, jota inhoan. Oikea minä asuu sisälläni, päälläni on typerä naamiaisasu, jossa en viihdy.



ap

ole mikään kaunotar, mutta ahdistaa se vähäisenkin ulkonäön menetys tulevaisuudessa. Tuo on mielenkiintoista, että ap koet olevasi oikea itsesi vain silloin, kun näytät kauniilta. Riippumatta siitä millainen sisäisesti olet, jonka kuitenkin pitäisi kai olla se, mikä sinusta tekee sinut. Koetko siis olevasi pelkkä (entinen) kaupungin kaunein nainen, eikö sinulla ole mitään muita ominaisuuksia (omasta mielestäsi) mistä tuntea iloa?

mutta minussa ei ollut ennen (pahoja) virheitä, joita tuijotella. Luulin, ettei tätä päivää tulisi. Tottakai minussa on hyviä ominaisuuksia, eikä ulkonäkö ole tärkeintä. Tämä on minulle uusi, epämiellyttävä juttu.

ap

ole mikään kaunotar, mutta ahdistaa se vähäisenkin ulkonäön menetys tulevaisuudessa. Tuo on mielenkiintoista, että ap koet olevasi oikea itsesi vain silloin, kun näytät kauniilta. Riippumatta siitä millainen sisäisesti olet, jonka kuitenkin pitäisi kai olla se, mikä sinusta tekee sinut. Koetko siis olevasi pelkkä (entinen) kaupungin kaunein nainen, eikö sinulla ole mitään muita ominaisuuksia (omasta mielestäsi) mistä tuntea iloa?

ylös ulos ja lenkille. koskaan ei ole liian myöhäistä laittaa kroppaa kuntoon.

t. lähes 50 v timmi äiti

ehkä sinä lopetit tai lopetat itsestäsi huolehtimisen, muut ei

on tekosyy syyttää ikää kaikesta

ei sellaista ikää olekaan, että yhtäkkiä tapahtuu jotain täysin odottamatonta, omasta käytöksestä se on kiinni

välissä 7 kiloa painoa lisää. Vuodenaika vaihtui eivätkä uuden kauden vaatteet mahtuneetkaan enää päälle. Olin talven aikana lihonut itseltänikin salaa paksujen talvivaatteiden suojissa. Kolme kiloa tuli vielä sen jälkeen. Nyt olen 70-kiloinen paksureisi.

ap

ehkä sinä lopetit tai lopetat itsestäsi huolehtimisen, muut ei on tekosyy syyttää ikää kaikesta ei sellaista ikää olekaan, että yhtäkkiä tapahtuu jotain täysin odottamatonta, omasta käytöksestä se on kiinni

Sulle on varmaan tapahtunut sama, minkä itse huomasin baaritiskillä pari vuotta sitten: olin muuttunut näkymättömäksi. Ei auttanut kultaisen luottokortin heiluttelu kun vasemmalta ja oikealta tunki spagettiolkaimista teinityttöä ohi. Baarimikot eivät kertakaikkiaan tuntuneet huomaavan minua (ja siis olin lähes selvinpäin, ei johtunut huonosta käytöksestä tai huomalatilasta).

Olin aina tottunut siihen, että kun purjehdin baaritiskille, niin päät kääntyvät ja saan heti palvelua. Vie hiukkasen aikaa tottua ja hyväksyä uusi tilanne. Tosin en käy baareissakaan juurikaan joten en kai koskaan siihen totukaan. ;-D

Aloita joku uusi liikuntaharrastus josta tykkäät. itse aion juosta Naisten kympin ensi toukokuussa vaikka olen aina ennen vihannut juoksemista. Käy kampaajalla ja piristä itseäsi uudella lookilla. Osta uusia vaatteita, jotka mahtuvat päälle ja näyttävät hyviltä. Valkaise hampaat ja hoida kynnet kuntoon. Pinnallista, tiedän, mutta piristää. Tunne menee kyllä ohi, trust me.

oma mieheni näkee toisissa naisissa vaimoaan kauniimpia naisia. Kyse ei ole luottamuspulasta vaan itsetunostani ja halustani olla yhden miehen kuningatar. Mutta onhan minussa kohennettavaa, rasvaa pois ja lihaksia tilalle. Asiaa ei auta kyllä se, että en nauti yhtään liikunnasta.

ap

Sulle on varmaan tapahtunut sama, minkä itse huomasin baaritiskillä pari vuotta sitten: olin muuttunut näkymättömäksi. Ei auttanut kultaisen luottokortin heiluttelu kun vasemmalta ja oikealta tunki spagettiolkaimista teinityttöä ohi. Baarimikot eivät kertakaikkiaan tuntuneet huomaavan minua (ja siis olin lähes selvinpäin, ei johtunut huonosta käytöksestä tai huomalatilasta). Olin aina tottunut siihen, että kun purjehdin baaritiskille, niin päät kääntyvät ja saan heti palvelua. Vie hiukkasen aikaa tottua ja hyväksyä uusi tilanne. Tosin en käy baareissakaan juurikaan joten en kai koskaan siihen totukaan. ;-D Aloita joku uusi liikuntaharrastus josta tykkäät. itse aion juosta Naisten kympin ensi toukokuussa vaikka olen aina ennen vihannut juoksemista. Käy kampaajalla ja piristä itseäsi uudella lookilla. Osta uusia vaatteita, jotka mahtuvat päälle ja näyttävät hyviltä. Valkaise hampaat ja hoida kynnet kuntoon. Pinnallista, tiedän, mutta piristää. Tunne menee kyllä ohi, trust me.

se välttämättä pelkästä iästä johdu? (toivoisin näin kun itsekin inhoan vanhenemisesta..). Esim. jos on tämännäköinen nelikymppisenä niin varmaan vielä päät kääntyy...? Että kai sitä jotain on kaikilla tehtävissä vaikkei olisi miljonääri..



http://media.onsugar.com/files/2010/01/03/1/192/1922564/0137fbde9a01e4f…



http://www.babble.com/CS/blogs/famecrawler/2008/04/23-End%20of%20Month/…

oma mieheni näkee toisissa naisissa vaimoaan kauniimpia naisia. Kyse ei ole luottamuspulasta vaan itsetunostani ja halustani olla yhden miehen kuningatar. Mutta onhan minussa kohennettavaa, rasvaa pois ja lihaksia tilalle. Asiaa ei auta kyllä se, että en nauti yhtään liikunnasta.

ap

vaikka miehesi on sinua sanonut aikoinaan lähipiirisi kauneimmaksi, niin ihan varmasti se on nähnyt jossain kauniimpiakin naisia, eikä se ole vähentänyt miehesi kiinnostusta. Ja vaikka olisit ollut hänen mielestään kaunein, niin on se silti katsonut ihan vaihtelun halusta niitä vähän vähemmän objektiivisesti kauniita, mutta joilla on esim. isommat tissit, pyöreämpi perse, lyhyempiä, pidempiä jne. Ei kukaan nainen ole miehelle se ainoa, kenessä silmä lepää ja josta haaveilee.

Hän on kuitenkin vähän epätyypillinen mies. Hän on alusta asti suorastaan palvonut minua. Hän ei koskaan ole katsonut nähteni tavallista pidempään toista naista, ei ole osannut nimetä ketään kaunista naista eikä tajua, kun hänelle flirttaillaan. Mieheni ei edes pidä kovin isoista rinnoista (ne tuovat hänen mieleensä kielteisiä ajatuksia) eikä hänellä ole mitään fetissiä (peppu-, rinnat-, jne.) Näin kauan hän ei olisi pystynyt teeskentelemään, eikä kai tuntisi edes tarvetta kaikkien vuosien jälkeen.(En minäkään ihastu kenenkään toisen miehen fysiikkaan tai haaveile kenestäkään toisesta miehestä.) Ehkä siinä onkin yksi syy. Olen saanut mieheltäni jakamattoman huomion ja pelkään luovuttaa siitä tippaakaan pois.

ap

oma mieheni näkee toisissa naisissa vaimoaan kauniimpia naisia. Kyse ei ole luottamuspulasta vaan itsetunostani ja halustani olla yhden miehen kuningatar. Mutta onhan minussa kohennettavaa, rasvaa pois ja lihaksia tilalle. Asiaa ei auta kyllä se, että en nauti yhtään liikunnasta. ap

vaikka miehesi on sinua sanonut aikoinaan lähipiirisi kauneimmaksi, niin ihan varmasti se on nähnyt jossain kauniimpiakin naisia, eikä se ole vähentänyt miehesi kiinnostusta. Ja vaikka olisit ollut hänen mielestään kaunein, niin on se silti katsonut ihan vaihtelun halusta niitä vähän vähemmän objektiivisesti kauniita, mutta joilla on esim. isommat tissit, pyöreämpi perse, lyhyempiä, pidempiä jne. Ei kukaan nainen ole miehelle se ainoa, kenessä silmä lepää ja josta haaveilee.

Hän on kuitenkin vähän epätyypillinen mies. Hän on alusta asti suorastaan palvonut minua. Hän ei koskaan ole katsonut nähteni tavallista pidempään toista naista, ei ole osannut nimetä ketään kaunista naista eikä tajua, kun hänelle flirttaillaan. Mieheni ei edes pidä kovin isoista rinnoista (ne tuovat hänen mieleensä kielteisiä ajatuksia) eikä hänellä ole mitään fetissiä (peppu-, rinnat-, jne.) Näin kauan hän ei olisi pystynyt teeskentelemään, eikä kai tuntisi edes tarvetta kaikkien vuosien jälkeen.(En minäkään ihastu kenenkään toisen miehen fysiikkaan tai haaveile kenestäkään toisesta miehestä.) Ehkä siinä onkin yksi syy. Olen saanut mieheltäni jakamattoman huomion ja pelkään luovuttaa siitä tippaakaan pois.

ap

ihan varma ettei miehesi ole koskaan katsellut muita naisia sillä silmällä kun et ole paikalla? Kaikki naiset ei katsele muita miehiä mutta olen kyllä varma että kaikki miehet katselee muita naisia. Jos olette olleet pitkään yhdessä niin varmaan on joskus johonkuhun vähän ihastunutkin. Luultavasti mies vain ei ole kehdannut tätä myöntää kun on arvellut että pillastut. Miksi sinulle on niin iso ongelma jos miehesi pitää muitakin naisia kauniina ja viehättävinä kuin sinua?