3-vuotiaan raivarit...
Tänään ollut ehkä kolme kertaa itkupotkuraivarit. Aamupäivällä alkoi siitä, kun laitettiin lounas pöytään ja aloimme syömään. Lapsi tuli pöytään ja huomasi yhtäkkiä, että enpäs haluakaan istua tässä vaan äidin toisella puolella. En ala tuohon pompotteluun yhtään, joten lapsi alkoi sinnitellä. Nostin pöydästä ja keittiöstä pois huutamasta, ehkä 15 minsaa huusi. Kun rauhoittui, tuli pöytään ja söi.
Kohtaus 2, iltapala-aika ja iltapalaksi kysyttiin, syötkö "tätä". Ok, halusi ja laitoin pöytään. Ja lapsi tulee syömään ja hoksaa, että toisella lapsella onkin muuta iltapalaa. Ja huuto valmis, haluaa tuota toista, ei tätä. Koska ei rauhoitu, otan iltapalan pois. Huutaa aikansa, kun rauhoittuu ja ottaa sen iltapalan, mitä halusikin, syö ja ok.
Kohtaus 3. Iltasadun aika ja lapsi menee pissalle, laulaa 15 minsaa vessassa eikä pissa tule. Toisten pitää jo päästä nukkumaan, joten komennan lapsen vessasta pois, kun ei kerran pissata. Ja raivarit on valmiina odottamassa eli sitten huudetaan kurkku putkella, sylkee lattialle, juoksee alasti yms. Menee uudelleen vessaan pissalle ja annan huutaa vessassa ja menen lukemaan sadun toisille, jotta saavat nukkua. Ja tästähän ipana ei yhtään tykkää, huutaa kahta kauheammin. 40 minuuttia huusi, sinnitteli, kiukutteli, eikä mikään normaali lepyttely auttanut. Kun sain isommat nukkumaan, oli sitten aikaa yrittää saada hiljentymään tämä yksi tapaus. Kun ei se pissakaan vaan tullut, otin lapsen ja rullasin peiton sisään ja pidin sylissä ja 5 minuutissa rauhoittui ja meni nukkumaan ihan kuin ei mitään olisi ollutkaan.
Mutta täytyy sanoa, että en kyllä joka päivä tuollaisia raivareita jaksa. En helvetti edes kerran viikossa, hermot menee!! Isommat lapset ei ole ikinä tuolla tavalla kiukutelleet...
Kommentit (9)
Ehkä tilanteet eri, mutta periaatteessa just niinkuin meidänkin 3v, tosin täyttää kohta jo neljä vuotta. Isommat sisarukset ovat olleet niin paljon rauhallisempia luonteeltaan, ja pikkusisarus on vasta vauva, mutta hänelläkin tuntuu olevan niin pehmeä temperamentti.
Onko teidän 3v:llä ollut vauvasta lähtien vahvempi temperamentti? Itse muistan, että meidän 3v:tä piti vauvanakin kannella tosi paljon, kun ei viihtynyt yksikseen esim. lattialla.
Nykyään saan hurrata illalla, jos päivä on onnistunut menemään ilman suurempia kiukutteluja, mutta yleensä päivään mahtuu ainakin 2-3 ellei joskus enemmänkin, kiukkukohtausta.
Meillä on maailman lauhkein, hitain ja rauhallisin isoveli. Sitten meillä on maailman lyhytpinnaisin, teatraalisin ja herkimmin parkuva pikkusisko. Tuo pienempi on vasta päälle vuoden ikäinen, mutta kiukkukohtaukset ovat aivan tolkuttomia. Huoh. :D
Onko teidän 3v:llä ollut vauvasta lähtien vahvempi temperamentti? Itse muistan, että meidän 3v:tä piti vauvanakin kannella tosi paljon, kun ei viihtynyt yksikseen esim. lattialla. Nykyään saan hurrata illalla, jos päivä on onnistunut menemään ilman suurempia kiukutteluja, mutta yleensä päivään mahtuu ainakin 2-3 ellei joskus enemmänkin, kiukkukohtausta.
Tästä viestistä tuli mieleeni että meillä yksi lapsista sai tuollaisia kiukkukohtauksia tietyistä ruuista esim. pähkinöistä, sitruksista ja monista mausteista jne. Meillä ne vauvoista jotka eivät ole viihtyneet vauvana lattialla jne ovat sairastaneet joko allergiaa tai refluksia ja osa hankalasta käytöksestä on johtunut fyysistä sairauksista.
Refluksi voi ilmetä myös tuollaisina raivareina ja makuuasennon välttelynä. On nimittäin aika kurja tunne kun aina sängyssä makuulla hapot polttavat kurkkua...
Kannattaa miettiä onko tarvetta käydä hyvällä lastenlääkärillä miettimässä allergioiden tai refluksin mahdollisuutta.
Tämä käytös on ehkä kuukauden, ehkä vähän vähemmän kestänyt. Mutta kai tuo jotain uhmaa on, kun ei mitään ihmeempää ole tapahtunut elämässämme.
olen selkeästi huomannut että raivarit esiintyvät lapsen olessa nälkäinen tai väsynyt. Tai molempia.
samanaista se meillä oli 2,5-3,5 vuotiaana. Tuntui että ipana oikeen haastoi riitaa välillä, ja kiukku alkoi ihan käsittämätöistä syistä, ihan sama oliko sen kanssa samaa mieltä vai eri mieltä.
Nyt 4,5v on pikku enkeli, oikea hellantelttu, ystävällinen ja avulias.
Tuo esikoisen uhmaikä on kyllä meillä syy olla hankkimatta pikkusisaruksia...ei tollasta toista jaksais :)
huutoraivarit saattoivat kestää parikin tuntia joten helpolla pääset. Rikkoi myös tavaroita kaadellen ja heitellen.
Poika nyt reilu 3v. Kiukkuraivareita tulee yleensä vähintään kerran päivässä, vaihtelevat kestoltaan. Ja tosiaan kurkku punaisena karjuu. Ihanaa.
Meillä kans poika ollut vauvasta saakka haastavampi tapaus kuin sisaruksensa, on vaatinut viihdytystä ja kantamista vauvana paljon enemmän kuin toiset. Herkkä lapsi. Ja todella itsepäinen...
up