Hyvät lähivanhemmat! Muistattehan sen kylmän
totuuden, että etävanhemman ei ole pakko tavata lasta.
Mitä enemmeän käytte valtataistelua, mitä enemmän jauhatte paskaa päin naamaa ja selän, mitä vaikeampaa kanssanne on sopia tapaamisista, sen todennäköisempää on, että etävanhemman mitta tulee täyteen ja tapaamiset loppuvat; rajansa kaikella.
T. kohta pelin loppuneeksi viheltävä
Kommentit (32)
entisen puolison kanssa, en ymmärrä. Eikö normaali ihminen nimenomaan halua tavata lastaan?!
vanhempi tapaa lastaan?
T. kohta pilliin viheltävä
Etävanhemman asema voi olla todella huono, JOS lähivanhempi pääsee mielin määrin päättämään asioista. Lisäksi joissakin kunnissa on täysin epäpäteviä lastenvalvojia, jotka ovat täysin lähivanhemman puolella. Eivät tajua, että lapsen etu olisi oikeasti kaksi hyvinvoivaa vanhempaa.
Jos lähi hankaloittaa asioita tarpeeksi paljon, etävanhempi voi kertakaikkiaan "palaa loppuun" tilanteessa.
Olen seurannut tilannetta lähietäisyydeltä, eikä se ollut kaunista katseltavaa. Aikuinen mies ihan palasina :-(
Kyseessähän on etävanhemman ja lapsen suhde, josta vastuu on tietenkin etävanhemmalla. Jos etävanhempi ei jaksa hoitaa tuota suhdetta, ei ihme, että erokin on tullut. Avioliitossa, en eronnut.
niin ehkä se on lapsillekin parempi olla sellaista etää tapaamatta. Mutta niinkuin ap. sanoi se on täysin etän päätös. Ei siihen voi lähi tai lapset vaikuttaa.
Kyseessähän on etävanhemman ja lapsen suhde, josta vastuu on tietenkin etävanhemmalla. Jos etävanhempi ei jaksa hoitaa tuota suhdetta, ei ihme, että erokin on tullut. Avioliitossa, en eronnut.
ja herää todellisuuteen.
Lähivanhempi voi todellakin myrkyttää lapsen ja etävanhemman suhteen ihan totaalisesti.
Esimerkiksi lähivanhempi voi hankaloittaa tapaamisia todella paljon. Lähi voi perua niitä ihan ilman syytä. Etä voi tietysti hakea tapaamisten täytäntöönpanoa ja uhkasakkoa, mutta kun tieto uhkasakosta tulee lähille, hän voi normalisoida tilanteen taas oikeudenkäytiin asti. Ja hups, kun uhkasakon uhka poistuu, tapaamisten estäminen voi taas alkaa.
Lähi voi syyttää etävanhempaa insestistä - ihan ilman mitään perusteita ja piruuttaan - varmaa on ainoastaan, että epäilyn siemen on kylvetty ja hirveä soppa saatu aikaan.
Lisäksi lähi voi jättää etävanhemmalle infoamatta tärkeitä asioita - kuten esimerkiksi lasten sairaudet. No, sitten kun etän luo tulee lapsi, joka etän tietämättä sairastaa vaikka astmaa (ja lääkkeet ovat tietysti lähin luona, koska lähi ei halua antaa niitä lapsen mukana toisen vanhemman luo), voi tulla aika vaarallisia tilanteita.
Kaikilla tällaisilla asioilla piittaamaton lähivanhempi voi tehdä etän tilanteesta todella hankalan. Koittakaa kuvitella itsenne samaan tilanteeseen, niin voitte saada ehkä etäisen käsityksen siitä, miltä etästä voi tuntua.
Jossain vaiheessa lastaan rakastava vanhempi saattaa katsoa parhaaksi luovuttaa, jos näkee ettei lapselle tee hyvää, että hänen terveydellään leikitään tai lasta haetaan tapaamisille viranomaisvoimin. Annatteko itse repiä lapsenne kahtia vai peräännyttekö, vaikka tekeekin kipeää..?
aina johonkin "piiloon", kun etän pitäisi hakea. Ovatkin jossain sukulaisen mökillä eivätkä kerro missä jne.
että hän nimenomaan tapaa omaa lastaan, ei suinkaan pelaa jotain omituista peliä. Kiukuttelulla ja lähivanhemman kiusaamisella ei vahingoita kuin sitä omaa lastaan - omituinen on se viha, jota voi tuntea jälkikasvuaan kohtaan vain siksi, että itse mokasi ja pilasi avioliittonsa.
Lapsi on syytön kummankin vanhemman kusipäisyyteen! Usein on silti parasta, että etävanhempi lopettaa lapsen tapaamisen ja tämä saa mahdollisuuden kasvaa ehjäksi ihmiseksi lähivanhemman huomassa.
on aika pahoja riitoja eksän kanssa siitä, kuinka paljon kummankin pitäisi joustaa. Välillä eksä uhkaa, että ei enää aio nähä lasta, välillä minä uhkaan, että tää oli nyt tässä.
En tiiä kuin kauan tätä jatkuu. En vaan voi sille mitään, että raivostun eksään kun se voi vaan olla kantamatta yhtään vastuuta.
Kaikista lasta koskevista asioista voidaan sopia, lapsi on isällään mahdollisimman paljon, lomat yleensä, paitsi kesällä, on silloin myös mun kanssa lomailemassa.
Surullista että lasta koskevista asioista ei voi aikuiset päättää riitelemättä.
lapsella on sellainen isä, joka ei jousta ja joka ei halua lasta pitää mahdollisimma paljon. Siitä tulee riitaa. Tosin myönnän, että mussakin on vikaa; olen ainakin liian äkkipikainen.
Yritin kaikkeni, jotta isä olisi tavannut lapsiaan, maksoin jopa siitä koska poika oli niin murusina, isä katosi ihan yllättäen elämään omaa elämäänsä. Lupasi aina tulla mutta kävi vuoden välein ja haukkui minua lapsille vielä 10 vuoden jälkeen. Itse en kertonut koskaan, mitä tosiasiassa oli tapahtunut, nyt lapset ovat 17 ja 19 ja ovat pikkuhiljaa kuuleet minun versioni tapahtumista. Oli vaikeaa vannoa ikävää itkevälle pienelle pojalle vuosikausia että kyllä isi rakastaa mutta hänellä on nyt vähän vaikeaa eikä voi tulla.
Voi perse se oli kamalaa. Ja epäreilua. Niitä palasia on nyt keräilty monta vuotta ja liimattu paikoilleen psykiatrien ja muiden toimesta.
Että lapsille kostavat isät ovat kuitenkin vielä pahempia kuin elämässä olevat lähit, minun mielestäni.
suhde lapsiinsa liittyy lähivanhempaan.
Eiköhän jokainen etäisä/äiti kestä sen hetken kun lapsiaan hakee, että on vähän kiusallista ex-kumppanin kanssa.
Itse olen lähiäiti ja etäisä käyttäytyy jokseenkin päivittäin sopimattomasti (haukkuu, kontrolloi ym.) minua kohtaan, mutta olen valmis nielemään kaiken sen, jotta lapsi ei kärsi meidän huonosta suhteestamme. Vähän suhteellisuudentajua etät.
Kyllä minunkin tekisi miele ruveta vittumaiseksi, mutta ei se ole kenenkään edunmukaista.
sitä vittuilua pelkästään hakuhetkeen; on muuten lapselle erittäin traumaattista.
Kuinka vaikeaa onkaan myöntää sitä, että lähivanhempi voi olla täysin hirviö etälle ja näin muuten välillisesti hirviö lapselle.
70 % tapaamisriidoista, jotka käsitellään oikeudessa, on isien vireillepanemia. Miksi? Ei ainakaan siksi, että eivät halua tavata lastaan. Voisikohan, voisikohan mitenkään olla mahdollista, jos oikein pinnistelee ja ajattelee, että syynä on äitien toiminta? Oi, voisikohan näin olla?
olla ihan kynnysmattona ja niellä kaikkee mitä etäisä ehottaa. Tai aio olla suuttumatta siitä joustamattomuudesta. Eli suutun jos siltä tuntuu.
kun vähän miettii, kenen kanssa niitä kakaroita alunperin maailmaan vääntää...
poiketessaan tapaamissopimuksen ehdoista(eli jättää tapaamatta lapset), että hänellä on _oikeus_ muttei velvollisuus tavata lapsiaan. Surettaa toisaalta lasten kannalta, mutta minulle sopii hyvin vaikka lapset aina minulla.
..miks joku ei haluais tavata lastaan? Jos itse olisin etävanhemman roolissa, ottaisin lapsen luokseni aina ku siihen annettaisiin mahdollisuus!!!
Mutta kylmä totuus tässä on se, että jotkut voivat olla nuinkin itsekkäitä ja kylmiä vanhempia!!