Subjektiivista päivähoito-oikeutta arvosteleva lto on

jostain syystä jaksa! Alat lto olla olla jyvällä. Toivottavaa olisi, että olisit tuon tajunnut jo aiemmin. Mitenkähän olet yleensä valmistunut? Suurempi syy lapsen päivähoidolle on äidin jaksamattomuus kuin äidin halu päästä viriketöihin. Jos sinusta tuntuu, että et pysty tarjoamaan hoidossasi oleville lapsille mitään hyvää, olisi kaikille parempi, jos vaihtaisit alaa.

Menkääpä äidit viettämään päivä lapsenne päiväkodissa. Etenkin tarpeellista alle komevuotiaiden äideille. Turha sitä yrittää nitistää sanansaattajaa.Päiväkotitodellisuus on koulutetuille ammattikasvattajille varmasti tuttu ja heidän huoleensa päiväkotien mahdollisuuksista hoitaa lapsia hyvin, kannattaisi vanhempien todella suhtautua vakavasti.Turha on myös jatkuvasti keskusteluun nostaa erilaiset vanhempien "pakot"viedä pieni päiväkotiin. Kyse EI siis ole tästä vaan vanhempien vastuusta oman lapsensa hyvästä hoidosta.Jos päiväkodeissa ei pystytä tätä lapselle tarjoamaan niin silloin VAHEMPIEN tulisi tehdä jotain. Vaikeampi juttu onkin sitten MITÄ tehdä, mutta ei sitä vaan vastuutaan lapsesta voi yhteiskunnalle heittää!

kun terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai kasvatuspuolen ammattilaiset ovat perheen "tutkimusten" perusteella todenneet sen lapsen edun mukaiseksi ja päivätoiminnasta tehty suunnitelma, jota seurataan tietyin väliajoin.

eroa sillä on lapsen kannalta, mikä se hoidon syy on????



Oikeasti hei. Tätä lukiessa tulee mieleen, että päiväkoti on joku helvetin esikartano, jossa lapset kokee kollektiivista pahoinvointia ja kaltoinkohtelua. Vai onko se niin, että siellä on vain paha olla niiden vanhempien lapsilla, jotka on ns. virikehoidossa ja työssäkäyvien lapsilla on ihan hyvä olla?

ja kehuskelee sillä, miten hauskaa on viettää vauvan kanssa aikaa. Näin myös ystäväni. Ei hän todellakaan halunnut päiväkodin henkilökunnan tarkkailevan hänen masennustaan, se ei heille kuulunut. Lapset olivat hoidossa 3 krt/vkossa mutta usein tosiaan niin, että isä vei klo 8 ja äiti haki klo 16-17. Lapset olivat 3- ja 4-vuotiaat.



Syitä lasten pitkiin hoitopäiviin oli mm. se, että ystäväni pakotti itsensä päivittäin tapaamaan ihmisiä ja toimimaan normaalisti. Hänen elämänsä oli varsin aikataulutettua, koska se edisti masennuksesta toipumista. Kun hän tuli kylään, hän puhui masennuksestaan, ja aina aika ei edes riittänyt. Se, että lapset olivat päivähoidossa tunnin pidempään, oli varmasti kokonaisuuden kannalta kaikkien etu. Kuten jo kerroin, ystäväni toipuminen alkoi vauhdikkaasti parin kuukauden pahan kauden jälkeen, ja hän mm. jutusteli iloisesti päiväkodin pihalla, näytti pirteältä ja kiinnitti huomiota esim. puhtaisiin vaatteisiin. Tärkeää masennuksen selättämiseksi. Ja kyllä naapurit ja hoitajat kuiskivat selän takana! Ystäväni ei kuitenkaan ole tilivelvollinen heille elämästään. Ystäväni teeskenteli täydellistä elämää, omaa hyvää tuultaan ja reippauttaan ja se kannatti, koska pikkuhiljaa ei tarvinnut enää teeskennellä.



On tärkeää, että lapsia ei jaotella päivähoidossa mielenterveysongelmaisten lapsiksi ja työssäkäyvien lapsiksi. Siksi kannatan ns. virikehoitoa. Ehkä pari äitiä/päiväkoti käyttää tätä ns. väärin, mutta suurempi etu siitä on niille, jotka todella näitä tukitoimia tarvitsevat.



On totta, että alle 3-vuotiaat eivät virikkeistä hyödy ja tuntuu aika oudoltakin, että noin pieni lapsi on päivähoidossa, jos äiti on kotona. Mutta taas jälleen kerran emme tiedä, mitä tapahtuu kulissien takana. Perheen kokonaistilanne ratkaisee. Esim. tuttavaperheessäni mies on alkoholisti ja pitkäaikaistyötön, äiti on töissä ja lapset päivähoidossa. Kyllä sitä ratkaisua ihmetellään (nuorin 1-vuotias), mutta asia ei ihmettelijöille kuulu. Luuleeko täällä joku, että on kenenkään intresseissä pakottaa se äiti tunnustamaan elämänsä vaikeudet satunnaisille ihmettelijöille kuten naapureille, toisten lasten äideille ja vaikka sitten niille hoitajille?



Oma lapseni on oikein tavallinen 5-vuotias, ei mitään vaikeuksia näkyisi päällisin puolin, puhe ymmärrettävää, liikunnallinen ja reipas. Silti hän käy sekä puhe- että toimintaterapiassa ja on ollut kuntoutuksellisista syistä päivähoidossa hoitovapaani aikana (ollessaan 4-vuotias). Hän hyötyy päivähoidon ohjelmasta ja toisten lasten esimerkistä. Ongelmat ovat niin pieniä, että niitä ei neuvolassakaan otettu vakavasti, ja kotihoidossa en ehkä olisi tajunnut itse tarkkailla asiaa. Kuitenkin sekä puheterapeutti että toimintaterapeutti ovat molemmat sanoneet, että näihin pitää kiinnittää huomiota ennen koulun alkua tai muuten ongelmat ovat usein jo liian vaikeita korjata. Tämän perusteella suosittelen todellakin jonkinlaista säännöllistä virikehoitoa kaikille 5-vuotiaille. Ehkä oppimisvaikeuksiin, lukivaikeuksiin yms. pystytään paremmin pureutumaan, kun ne havaitaan ennen kouluikää. Näin ainakin meillä.



Vielä kommentoin parin kommenttia siitä, miten työssäkäynti on vanhempien valinta. Toki, mutta sillä meidän yhteiskuntamme ja ylipäätään perheen talouskin pyörii. Jos kaikki lapsiperheiden vanhemmat jättäytyisivät tukien varaan, olisi Suomi konkurssissa. Perheen kokonaisuuden kannalta ei aina eikä edes yleensä ole hyväksi olla pienituloinen/tukien varassa pitkään. Kokeiltu on. Vielä yhden lapsen kanssa voidaan kiristää vyötä, muuttaa halvemmalle seudulle ja elää vähän "suljetuin ovin", mutta eihän se isompien lasten kanssa ole järkevää eikä edes mahdollista.



Esikoisen kanssa muutimme kaupungin vuokrataloihin ja elimme miehen pienellä palkalla. Ympäristö oli karmaisevaa enkä uskaltanut lapsen kanssa liikkua lainkaan iltaisin. Hiekkalaatikollakaan ei voinut käydä huumepiikkien takia. Kun lapsi oli 2-vuotias, menin töihin, lapsi päivähoitoon ja muutimme niin pian kuin mahdollista paremmalle seudulle. Kun kakkonen syntyi, sinnittelin kotona taas siihen asti, että lapsi oli 2-vuotias, mutta pidempi kotonaolo olisi vaatinut sitä, että 4-vuotias esikoisemme olisi repäisty taas uuteen ympäristöön. Tuon ikäisellä kaverisuhteet ovat kuitenkin tärkeitä. Perheemme kokonaisuuden kannalta oli paljon parempi, että kuopuskin meni 2-vuotiaana päivähoitoon.



Nyt kun haaveilemme kolmannesta, on taloutemmekin parempi, tosin miehellä on pelko jäädä työttömäksi. Nyt emme missään nimessä voisi muuttaa mihinkään huumehörhölään halvan vuokran takia. Esikoisella on pihapiirissä kaverinsa, eskari ja koulu alkavat, kuopuskin on saanut ensimmäiset omat kaverinsa, harrastukset ovat naapurustossa, isovanhemmat asuvat kävelymatkan päässä jne.



Elämä ei ole mustavalkoista eikä yhden lapsen paras voi tärvellä toisten lasten koko elämää. Kuopuksen elämä ei ole mennyt pilalle päivähoidosta, mutta esikoisen elämä olisi melko varmasti mennyt hyvin negatiiviseen suuntaan muutosta suljettujen ovien taakse kuuntelemaan naaupuruston kännäilyä ja soittelemaan poliiseja paikalle, kun hakkaaminen muuttuu hillittömäksi...



Päivähoidosta muuten tehdään suunnitelma, jota seurataan tietyin väliajoin ihan kaikkien lasten kohdalla. Sellainen toiminta on jo olemassa eikä koske vain virikelapsia. On hassua, miten näistä virikelapsista huudellaan koko ajan, mutta käytännön elämässä näitä löytyy harvoin. Omien lasteni päiväkodissa useimmilla vanhemmilla on epäsäännöllinen työaika, jos lapset ovat päivähoidossa vain silloin tällöin. Koko päiväkodissa tiedän tasan yhden perheen, jolla 5- ja 3-vuotiaat lapset ovat virikehoidossa ja äiti kotona vauvan kanssa. Tosin näidenkään lasten kuntoutuksellisista syistä tai äidin ongelmista minulla ei ole hajuakaan, niin kuin ei kuulukaan olla. Suon heille tuon oikeuden -oli vauva sitten koliikkivauva tai pieni aurinkoinen .Varmasti ovat miettineet perheensä kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun, ja pari kertaa viikossa päivähoidossa käynti ei varmasti kuormita lapsia eikä ole lapsille haitallista tai vahingollista. Kun nyt lapsen kannalta asiaa ajatellaan, niin olen varma, että lapset hyötyvät siitä kaikkein eniten, kun saavat olla äidin ja vauvan kanssa kotona viitenä päivänä viikossa ja kahtena nähdä tuttuja kavereita ja hoitajia.

välttämättä kerro lto:lle että on rättiväsynyt ja/tai masentunut. Vauva valvottaa yöt eikä kaksivuotias enää nuku päiväunia. Hui kamalaa mikä äiti, kun tuon lapsen päiväkotiin. Mutta toinen punaposkinen reipas äiti haluaa mennä töihin, vaikka ei vielä mikään pakko olisi ja tuo kaksivuotiaan hoitoon. Ei mitään vikaa äidissä, ihan ok tuoda lapsi hoitoon. Mikähän tässä mättää? Jälkimmäisen lapsen äidille vakuutetaan miten hyvää huolta lapsesta pidetään ja miten hyvä hänen olla päiväkodissa olla. Ensimmäisen äidin lapsen taas on ihan kamala olla päiväkodissa. Miten se niin menee? Eikö ammattitaitoinen lto osaa hoitaa työtään?

mutta ei mun lapset ainakaan virikkeiden takia päiväkotiin menneet. ne meni sinne sen takia, että vanhemmat oli töissä. kotona olin siihen saakka kun esikoinen oli 4,5 ja kuopus melkein 3.

ihan kivahan on tietysti, että pk:ssa tehdään teatteriretkiä, vieraillaan toisissa päiväkodeissa ja käydään uimahallissa, mutta ihan yhtä lailla kotona ollessa olisin voinut noita tehdä (no, pk:iin ei ehkä olis päästy vieraileen).



mä oon aina tuntenu huonoo omaatuntoo, kun oon halunnu pitää lapsilla vapaapäiviä mahdollisimman paljon. tuntuu, että hoitajien mielestä ei oo tarvetta koko hoitopaikalle, kun 2-4 päivää kuussa on vuorotöiden takia vapaata. nyt kun kuopus eskarissa ja mä äitiyslomalla, pitäisin lasta kotona viikossa vaikka 2 päivää ja eskarissa loput, mutta pk halus että on päivittäin ton eskariajan. mä oon kyllä niin laiska, ettei yhtään huvittaisi aamusin lasta viedä ja muutaman tunnin päästä hakea...

Tässä kohtaa mennään metsään, kuten niin monesti muulloinkin tässä meidän "systeemissä". Aina kun löytyy niitä laiskoja, jotka käyttävät systeemiä hyväkseen, kun vaan porsaanreikä löytyy. Itse laitoimme 9kk. sitten päivähoitohakemuksen kuntamme alueella menemään ja nyt meille määrättiin paikka aivan toisesta nurkasta, kun kaikki paikat on täynnä. Käännymme nyt sitten yksityiselle puolelle, että pääsee töihin ajamatta semmoset 60 kilsaa päivässä ylimäärästä. Samaan aikaan viereisessä päiväkodissa on esim. 3 lasta samasta perheestä hoidossa, missä äiti on vauvan kanssa kotona, kyllä on hieno meininki!! Vielä jos tosiaan perheen tulot on alhaiset, niin päivähoito ei käytännössä maksa mitään. Olisikin kiva nähdä, kuinka monesta lapsesta, jonka vanhemmat tai vanhempi on kotona ja lapsi hoidossa, maksetaan ns. normaalia päivähoito maksua. Ps. kondomit on keksitty, jos ei omille lapsille keksi virikehoitoa kotona ja kerhoissa. T: Kahden lapsen isä.

"Työssäkäyvien lapsilla ne pisimmät päivät on

Pahimmillaan 10 h kun vanhemmilla on tunnin työmatka.

Virikelapset ovat useimmiten 3-5 h per päivä. Useimmiten he ovat vain "toiminnallisen ajan" eli tulevat klo 9 kun askartelut yms. alkavat ja haetaan joko lounaan tai välipalan jälkeen. "



Kyllä ne virikelapset roikkuvat pitkiäkin päiviä hoidossa. En tuomitse niitä jotka virikehoitoa tarvitsevat, mutta jotain järkeä voisi päivien pituudessa olla.



Olen lto ja hoitovapaalla, en veisi omaani vielä pk:tiin ja isompikin on siksi kotona. Ei siksi, että se olisi niin kamala paikka, vaan koska siellä ei ole mitään mitä ei kotonakin olisi. Ja lisäksi saa äidin syliä niin paljon kuin haluaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se että haluan nähdä omien lasteni kasvun ja kehityksen.



JOkainen tehköön kuitenkin kuten parhaaksi näkee.



lto/elto

masentuneita ja mielenterveysongelmaisia mammoja tähän maailmaan nyt sitten riittää?? Jos kotona on vauva ja pikkusisaruksia on NORMAALIA olla väsynyt.Se on sellainen ajanjakso elämässä,jolloin äiti luopuu pitkälti omasta "hyvästään" lapsien hyväksi ,niin se nyt vain on!!!

Jos saisimme päättää, päiväkoti olisi paljon nykyistä parempi paikka lapsille. Ammattitaitoista henkilökuntaa olisi riittävästi ja lapsi saisi arvoisensa kohtelun.



Mutta emme voi päättää. Kuntien talous on tiukilla ja minimillä mennään. Toki teemme parhaamme, mutta näillä resursseilla ei ihmeisiin pystytä.



Niukan henkilökunnan päiväkotiin en voi suositella virikehoitoa. Esim seurakunnan päiväkerho voi olla paljon enemmän lasta ja lapsuutta arvostava.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta arvosteleva lto on sopivampi johonkin muuhun työhön.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta arvosteleva Lto ymmärtää lasten parasta. Lto-koulutus on kasvatustieteiden tutkinto ja hänen tehtävänään on huomioida lapsen kehitys. On aivan idioottimaista, että vanhemmat voivat viedä koko päiväksi pienetkin lapset hoitoon, jos itse ovat kuitenkin kotona.

Räsäsen ehdotus subjektiivisen oikeuden puoli- tai osapäiväistämisestä oli aivan loistava. Jos vanhemmat on kotona, lapsille kaikkein paras on saada olla vähän aikaa muiden kanssa, mutta myös kotona. 8 tunnin hoitoajat ovat hyödyllisiä vain sitä varten, että vanhemmat ehtivät tehdä töitä, lapselle siitä ei ole mitään etua, sen ylittävät hoitoajat on todella pitkiä pienille.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta arvosteleva lto on sopivampi johonkin muuhun työhön.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta arvosteleva Lto ymmärtää lasten parasta. Lto-koulutus on kasvatustieteiden tutkinto ja hänen tehtävänään on huomioida lapsen kehitys. On aivan idioottimaista, että vanhemmat voivat viedä koko päiväksi pienetkin lapset hoitoon, jos itse ovat kuitenkin kotona.

Räsäsen ehdotus subjektiivisen oikeuden puoli- tai osapäiväistämisestä oli aivan loistava. Jos vanhemmat on kotona, lapsille kaikkein paras on saada olla vähän aikaa muiden kanssa, mutta myös kotona. 8 tunnin hoitoajat ovat hyödyllisiä vain sitä varten, että vanhemmat ehtivät tehdä töitä, lapselle siitä ei ole mitään etua, sen ylittävät hoitoajat on todella pitkiä pienille.

kotona ensimmäiset vuodet, jos haluaa. Miksikähän lto:t eivät kyseenalaista tätä, että lapset tuodaan hoitoon vain oman halun mukaan.

Liukuhihnaleipään kyllästynyt leipuri ei sovi työhönsä.



Iltavirkku lehdenjakaja ei sovi työhönsä.



Työhönsä kyllästynyt pakkaaja ei sovi työhönsä



Paljon on aloja, joihin ihmiset ovat kyllästyneet kun työolot on tehty mahdottomiksi. Mutta miksi palstammat ei ole huutamassa, että työhönsä kyllästynyt ahtaaja pitäisi sanoa itsensä irti kun ei tee kutsumuksesta työtään.





Kaikki pitävät työpaikastaan kiinni, vaikka eivät hyväksykään nykymeininkiä.



Vai meinaako ap, että ne lastentarhanopettajat, jotka on valmistuneet, ennen kuin subjektiivinen hoito tuli mahdolliseksi, pitäisi sanoa itsensä irti. Sillä monikaan näistä vanhemmista hoitajista varsinkaan ei ymmärrä, että vanhemmat raahaa kakaransa hoitoon kun itse loisivat vauvan kanssa kotona tai työttömömänä.

Liukuhihnaleipään kyllästynyt leipuri ei sovi työhönsä.



Iltavirkku lehdenjakaja ei sovi työhönsä.



Työhönsä kyllästynyt pakkaaja ei sovi työhönsä



Paljon on aloja, joihin ihmiset ovat kyllästyneet kun työolot on tehty mahdottomiksi. Mutta miksi palstammat ei ole huutamassa, että työhönsä kyllästynyt ahtaaja pitäisi sanoa itsensä irti kun ei tee kutsumuksesta työtään.





Kaikki pitävät työpaikastaan kiinni, vaikka eivät hyväksykään nykymeininkiä.



Vai meinaako ap, että ne lastentarhanopettajat, jotka on valmistuneet, ennen kuin subjektiivinen hoito tuli mahdolliseksi, pitäisi sanoa itsensä irti. Sillä monikaan näistä vanhemmista hoitajista varsinkaan ei ymmärrä, että vanhemmat raahaa kakaransa hoitoon kun itse loisivat vauvan kanssa kotona tai työttömömänä.

Vai meinaako ap, että ne lastentarhanopettajat, jotka on valmistuneet, ennen kuin subjektiivinen hoito tuli mahdolliseksi, pitäisi sanoa itsensä irti. Sillä monikaan näistä vanhemmista hoitajista varsinkaan ei ymmärrä, että vanhemmat raahaa kakaransa hoitoon kun itse loisivat vauvan kanssa kotona tai työttömömänä.

Ei kai tuossa ole kyse ymmärryksestä. Lastentarhanopettaja ymmärtää lapsen kasvatuksen kannalta ja jos päiväkodin vetäjäksi valitaan lastentarhanopettaja, eikä ekonomi, kyllä koulutuksen on tarkoituskin heijastua kasvatuksessa. Aivan kuten lääkärinkin on hoidettava ihmisiä, jotka eivät pidä itsestään huolta, ja heidän kuuluukin kertoa mikä on ihmiselle itselleen parasta. Lto:n tehtävä on kertoa vanhemmille mikä on lapsille parasta vaikka se ei aina itsekkäitä laiskanpulskeita mammoja miellytäkään.

Useimmiten molempien vanhempien ei ole pakko käydä töissä. Miksi tässä katsotaan asiaa vanhemman eikä lapsen tarpeesta?

- hän asennoituu todennäköisesti tympeästi virikelapsiin?

Haluan sellaiset, jotka sallii kaiken ja hyväksyy kaiken ja antaa erityisoikeuksia mun Nico-Petterille.

antaa mun Nico-Petterille yksilöllisiä virikkeitä ja ymmärtää, että hän on herkkä sielu.