Mistä näkee/tietää että lapsi on onnellinen? Ja että perusturvallisuus on kunnossa?

että on hyvin onnellisen ja tasapainoisen oloinen lapsi, kun ei kiusaa ja härnää muita, ei hae huomiota huonolla käytöksellä, on positiivinen ja innokas, on kaikkien kaveri. Osaa kuitenkin näyttää, jos pahoittaa mielensä.

ns. vierastilannetesti, millä voidaan arvioida kiintymyssuhdetyyliä (=turvallisuutta).

että näyttää rohkeasti tunteensa, niin hyvät kuin huonotkin päiväkodissa, siitä tietää, että luottaa aikuisiin. Ja on sosiaalinen ja reipas. En tiedä kertooko noi nyt mitään perusturvallisuudesta, mutta varmaan vähän.

ns. vierastilannetesti, millä voidaan arvioida kiintymyssuhdetyyliä (=turvallisuutta).

että uskaltautuu uudessa tilassa tutkimaan ympäristöä kun äiti on turvallisesti samassa huoneessa? Vai miten se meni, oliko se jopa niin, että äiti poistui huoneesta ja lapsi ei alkanut parkumaan paniikissa vaan huomasi äidin lähdön, mutta jäi odottamaan rohkeasti

voi sanoa, että lapsella on turvallinen kiintymyssuhde kun:

- lapsi jää tuntemattoman aikuisen hoivaan ahdistumatta, pystyy toisen ihmisen hoivan ja tuen avulla kiinnostumaan ympäristöstään ja sietämään eroa äidistä. Äidin tultua takaisin (kokeen toinen osa siis) lapsi huomioi äidin ja hakeutuu äidin luokse (eikä esim. jatka toimiaan huomioimatta äitiä tai muuta lapsen ensisijaista hoitajaa siis).



Näin siis yleistäen. Lapsia on kuitenkin myös eri temperamenttisia, ja jotkut lapset eivät ole tottuneet olemaan ilman äitiä niin että jäävät tuntemattoman hoiviin. Sekin vaikuttaa siihen, miten lapsi kokee tilanteen, ei pelkästään kiintymyssuhteen tyyli eli turvallisuus.



Eli arviointi on asiantuntijan heiniä...

joilla se perusturvallisuus on jäänyt vajaaksi? näistä ehkä tulee niitä elämän haasteiden voittajia mutta luottamusta ihmisiin ei ole. sitähän sanotaan, että hyvän kiintymyssuhteen omaava lapsi voi luottaa liiaksikin, ja näin ollen pettyy koviten ihmisiin jotka pettävät ja valehtelevat.

Turvaton kiintymyssuhde lisää mm. masennuksen, ahdistuneisuuden ja uupumuksen riskiä, ristiriitainen tai organisoitumaton kiintymyssuhde taas on jo suurempi riskitekijä. Vankiloiden vangeilla n. 95 prosentilla on kuulemma tällainen kiintymyssuhde taustalla, se jo kertoo aika paljon, mistä löytyy rikollisuuden syy.

mutta särähti hieman korvaan tuo, että hyvän kiintymyssuhteen merkki olisi se, että lapsi JÄÄ mielellään vieraan hoiviin. Koska asiahan on usein juuri päinvastoin!

Lapsi, jolla on vikaa kiintymyssuhteessa, jää kenen tahansa hoiviin. Sellainen lapsi, joka ei ole voinut kunnolla kiintyä äitiin, ottaa vastaan innolla kenen tahansa aikuisen, johon voi ripustautua.



Sen sijaan lapsi, jolla on kiintymyssuhde kunnossa, suhtautuu usein vieraisiin terveen varauksellisesti, ja siis luottaa siihen hoitajaan, johon hänellä on kiintymyssuhde. Eli kuka tahansa ei voi korvata äitiä.



Mutta tosiaankin temperamentti vaikuttaa näihin paljon.

voi sanoa, että lapsella on turvallinen kiintymyssuhde kun:

- lapsi jää tuntemattoman aikuisen hoivaan ahdistumatta, pystyy toisen ihmisen hoivan ja tuen avulla kiinnostumaan ympäristöstään ja sietämään eroa äidistä. Äidin tultua takaisin (kokeen toinen osa siis) lapsi huomioi äidin ja hakeutuu äidin luokse (eikä esim. jatka toimiaan huomioimatta äitiä tai muuta lapsen ensisijaista hoitajaa siis).

Lapsen kiintymyssuhde

Turvallinen

Lapsi protestoi jäätyään yksin tai vieraan kanssa vieraaseen paikkaan, hätääntyy, keskeyttää leikin, ei ota vieraalta lohdutusta vastaan

Vanhemman palatessa lapsi ilahtuu, hakeutuu vanhemman luokse ja lohdutettavaksi

Turvaton-välttelevä

Lapsi ei protestoi vanhemman lähtöä, suuntaa huomion vanhemman lähdöstä muualle, tutkii huonetta ja suhtautuu vieraaseen ystävällisesti

Lapsi ei kiinnitä huomiota vanhemman paluuseen, ei ota vanhempaan katsekontaktia, suuntautuu vanhemman lähestyessä vanhemmasta pois päin

Turvaton-ambivalentti

Lapsi hätääntyy vanhemman ollessa poissa ja etsii kontaktia hänen palatessaan mutta on samalla joko suoraan tai kätketysti vihainen tai vastustava eikä kykene asettumaan lohdutettavaksi tai palaamaan leikkimään

Kaoottinen

Lapsi välillä lähestyy, välillä välttelee vanhempaa

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…

Että kyllä tämä nyt hieman erilaiselta kuulosti kuin edellisessä kommentissa.

riippuu kuitenkin myös lapsen temperamenttieroista ja iästä, miten käyttäytyy.



Pienemmillä lapsilla tuo pitää parhaiten paikkansa. Isompi lapsi jo ymmärtää, kun hänelle sanotaan, että äiti/isä tulee takaisin hakemaan esim. hoidosta ja tämä lohduttaa lasta eikä lapsi hätäänny.



Monet lapset ovat myös sellaisia luonteeltaan, että menevät vieraillekin helposti höpöttelemään, toiset taas ovat kovin ujoja vieraiden seurassa. Kyse temperamenttieroista, eikä välttämättä siitä, että tuo "höpöttelevä" kärsisi turvattomista kotioloista.







Lto

Hoidin häntä ekat 3 v. kotona ja olen ollut läsnä oleva ja mielestäni hyvä äiti.



Lapseni jäi hoitoon mukisematta 3-4 v. Oli silloin pohdiskelevainen ja hiljainen. 5-vuotiaana sitten alkoi itkemään ja roikkumaan kaulassani, kun vein hoitoon, selvästi tuli joku erilainen vaihe, lapsi saikin temperamenttia enemmän silloin luonteeseensa. Tänä päivänä on fiksu, iloinen, ja sosiaalinen ja ihana jo omillaan asuva nainen :)

Turvaton-välttelevä

Lapsi ei protestoi vanhemman lähtöä, suuntaa huomion vanhemman lähdöstä muualle, tutkii huonetta ja suhtautuu vieraaseen ystävällisesti

Mun lapsi tekee näin! Voi helvetin helvetti olen paska äiti!

päiväkodista ja koulusta(th ja opet) että lapsi on iloinen, reipas ja ottaa huomioon muut, ja on tasapainoinen. Kaipa se sitten kertoo osaltaan, että perusturvallisuus on kunnossa.

Paljon kiinni lapsen luonne-eroista ja lapsen iästä. Minkä ikäinen lapsi on? Isompi voi jo jäädä reippaasti hoitoon, koska ymmärtää, että päivä ei kestä ikuisuuksia. N. 1v- 1,5 v. lapsi eri asia.

isosisko 5v taas paljon ujompi ollut aina ja saattaa nytkin kokea vielä hoitoon menon vaikeaksi. Mikä lie meillä sitten pielessä? vai voisiko pikkuinen poika vaan tykätä olla hoidossa.? tulee ihan intona kyllä vastaan halaamaan ja mennessäkin pitää halata ja pusutella :)

Turvaton-välttelevä

Lapsi ei protestoi vanhemman lähtöä, suuntaa huomion vanhemman lähdöstä muualle, tutkii huonetta ja suhtautuu vieraaseen ystävällisesti

Mun lapsi tekee näin! Voi helvetin helvetti olen paska äiti!

Kaikki on sosiaalisia, ulospäinsuuntautuvia. Tutustuu uusiin ihmisiin ekalla tapaamisella ja sitten tapahtui onnettomuus jossa yksi lapsista kuoli ja muut näkivät.



Siihen loppui se reippaus. Varsinkin pienimmistä huomaa eron; huuto tulee vaikka hoitajana olisi joku tuttu/sukulainen.

Varsinkin minuun lapset ripustautuu.

Koen että tämä on muutos huonompaan, näen kaikessa että lapseni kokevat suurta turvattomuutta.



3- vuotias kysyy joka aamu missä isä on ja tuleeko autolla kotio päivällä, näin menty pian vuosi.

Turvaton-välttelevä

Lapsi ei protestoi vanhemman lähtöä, suuntaa huomion vanhemman lähdöstä muualle, tutkii huonetta ja suhtautuu vieraaseen ystävällisesti

Mun lapsi tekee näin! Voi helvetin helvetti olen paska äiti!

Mikähän tuon viestin numero olikaan, jossa oli listattu nuo "asteet"...? No, joka tapauksessa, tuon perusteella minulla ja lapsella olisi aika paska kiintymyssuhde. En kyllä silti allekirjoita sitä, koska (kuten aikaseimmin on mainittu) lapsen omakin luonne on melko ratkaisevassa asemassa.

Oma lapseni on aina ollut sellainen ennakkoluuloton höpöttäjä, joka suorastaan syöksyy uusiin tilanteisiin ja siinä vaiheessa on äiti toissijainen seikka kun löytyy uutta (vaikka olisi täysin vieras tilanne). Onhan hänellä myös kausia, jolloin päiväkotiin ei jäätäisiin millään vaan minussa roikutaan viimeiseen asti. Ne tosin ovat harvinaisempia tilanteita.

Summarummarum. En usko topsiaan, että mitään ongelmia kiintymyssuhteessa olisi, eikä sellaisesta ole edes vihjaistu pk:ssa. Päinvastoin, lapsi on saanut tosi paljon kehuja.

Lapsi on siis ollut 5-vuotiaaksi asti kotihoidossa ja nyt puolipäiväisenä jos sillä nyt mitään merkitystä on.

Tarttee nyt lähteä, taisi koululainen juuri alkaa kävelemään unissaan.



Öitä

Turvaton-välttelevä

Lapsi ei protestoi vanhemman lähtöä, suuntaa huomion vanhemman lähdöstä muualle, tutkii huonetta ja suhtautuu vieraaseen ystävällisesti

Mun lapsi tekee näin! Voi helvetin helvetti olen paska äiti!

Mikähän tuon viestin numero olikaan, jossa oli listattu nuo "asteet"...? No, joka tapauksessa, tuon perusteella minulla ja lapsella olisi aika paska kiintymyssuhde. En kyllä silti allekirjoita sitä, koska (kuten aikaseimmin on mainittu) lapsen omakin luonne on melko ratkaisevassa asemassa.

Oma lapseni on aina ollut sellainen ennakkoluuloton höpöttäjä, joka suorastaan syöksyy uusiin tilanteisiin ja siinä vaiheessa on äiti toissijainen seikka kun löytyy uutta (vaikka olisi täysin vieras tilanne). Onhan hänellä myös kausia, jolloin päiväkotiin ei jäätäisiin millään vaan minussa roikutaan viimeiseen asti. Ne tosin ovat harvinaisempia tilanteita.

Summarummarum. En usko topsiaan, että mitään ongelmia kiintymyssuhteessa olisi, eikä sellaisesta ole edes vihjaistu pk:ssa. Päinvastoin, lapsi on saanut tosi paljon kehuja.

Lapsi on siis ollut 5-vuotiaaksi asti kotihoidossa ja nyt puolipäiväisenä jos sillä nyt mitään merkitystä on.

Testi olikin taaperoille. Olisihan se aika huolestuttavaa jos 5-vuotias itkisi hysteerisesti äidin perään.

Paljon kiinni lapsen luonne-eroista ja lapsen iästä. Minkä ikäinen lapsi on? Isompi voi jo jäädä reippaasti hoitoon, koska ymmärtää, että päivä ei kestä ikuisuuksia. N. 1v- 1,5 v. lapsi eri asia.

Lapsi on nyt 1v 8kk eikä ole vielä päiväkodissa, mutta on ollut lyhyitä aikoja vieraalla hoitajalla satunnaisesti. On kyllä aina ollut kiinnostunut muista ihmisisistä.