Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa! :(
26.11.2011 |
Minua väsyttää ja ahdistaa tämä kotona olo ja syksyn pimeys. Tuntuu että elämä on yhtä ja samaa harmaata, raatamista päivästä toiseen. Kaikki ihan perusasiatkin tuntuvat liian suurilta. Minun elämä on pelkkää siivousta, ruuanlaittoa, vaipan vaihtoa pukemista ja syöttämistä. Tiedän, että lasten olisi hyvä päästä päivittäin ulkoilemaan, mutta minä en aina jaksa!
Meillä on 3 lasta. Eskarilainen, 3v uhmis ja vauva. Mies tekee töitä 5-7 päivää viikossa. Yhteistä vapaa-aikaa on vähän ja silloinkin vain olemme kotona. Ainut missä käymme on kauppa. Kahden keskeistä aikaa ei ole ikinä. Lapsille ei ole hoitajia, koska läheiset asuvat kaukana ja harvoilla ystävillä on omat perheet ja kiireensä. Vieraita meillä käy ehkä kerran kuussa. Olen yksinäinen!
Omaa aikaa ei ole, joku lapsista on kanssani ihan koko ajan. Kotona isommat lapset tappelevat jatkuvasti, ainakin tuntuu siltä. Taloudelliset huolet valvottavat öisin ja vauva nukkuu päivisin vain lyhyitä päiväunia. Tänään nukkunut vain puoli tuntia. Onneksi öisin nukkuu ihan hyvin. Muuten on onneksi helppo ja iloinen. Lapset ovat sairastaneet viimeisen kuukauden. On ollut flunssaa ja vatsatautia.
Tuntuu, että olen kadottanut tämän syksyn aikana iloisuuteni ja tilalle on tullut itkupilli. Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta tuntuu, että olen siltikin onneton!
Kiitos jos jaksoit lukea tämän vuodatuksen loppuun, ehkä tämä vielä helpottaa. Odotan vain kevättä ja aurinkoa, se yleensä auttaa.
Kommentit (10)
Jos elämäntilanne ei anna myöden muuhun, voisitko koittaa parantaa sitä edes vähän?
Pystyisitkö sopimaan itsesi kanssa päivittäisen tunnin, jona saa murehtia talousasiat. Muuten siihen ei olisi "lupaa". Minä pyörittelen numeroita excelissä ja koitan sitä kautta löytää ratkaisua. Kaikki menot, tulot ja tulevat ylös. Sitten rankkaa arviointia niistä. Voi olla ettei toimi muilla.
Kirkasvalolamppua ovat jotkut kehuneet. Sen pitäisi tuoda aurinko sisälle. Oma asenne mukaan, jos ei muuten tunnu :)
Liikunta vaikka väkisin auttaa. Reipas kävelylenkkeily auttaa. Voitko ottaa vauvan liinaan/rintareppuun, uhmiksen rattaisiin ja eskarilaisen pyytää mukaan pyörällä? Minä joudun lahjomaan omat lapset, muuten eivät lähde.
Tsemppiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se että lähden ajamaan töihin klo 5.30 jos on aamuvuoro,työpaikalle ajaa tunnin ja talvella vähän enemmän.Kotiin pääsen sitten joskus viiden jälkeen jolloin tarkastan lapsen läksyt,teen ruokaa,käyn suihkussa ja sitten tuutilullaa ja sama taas huomenna.
Mies tekee kolmivuorotyötä myös emmekä ole koskaan samaan aikaan kotona,eihän lasten hoidosta mitään tulisi jos olisimme molemmat esim iltavuorossa
joten mitään "parisuhdeaikaa" ei tietenkään ole.
Nyt saimme tietää joulun työvuorot ja mies on aamuvuorossa,minä iltavuorossa koko joulun,JIPPII!
Lähinnä haluan sanoa että ei se työelämässä olokaan mitään herkkua aina ole,sinuna nauttisin nyt tuosta elämäntilanteesta täysillä!
Hyväksy että nyt vitutta, väsyttää ja ei saa aikaiseksi. Mene sieltä mistä aita on matalin. Kyllä se helppaa ku lumi tulee. Aina ei tarvi jaksaa!
T. toinen väsynyt
teinin töppäilyt, välillä tuntuu ettei saa kunnolla edes hengitettyä, kun niin ahdistaa.
Mutta pitää vaan toivoa, että asiat alkaa sujua paremmin, ongelmiin on kuitenkin puutettu heti jne. Mut vielä en oo varma, siksi ahdistaa enkä saa nukuttua.
talvi on niiin perseestä!
1 matka on varattuna ja 2 suunnitteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sitä vaan, että pitkästä aikaa ap joku kirjoitus sai pysähtymään oikeasti lukemaan ajatuksen kanssa tekstin. Yleensä sellaiset "valivali"-kirjoitukset tulee skipattua tai luettua puolihuolimattomasti, mutta jostain syystä tämän luin huolella ja kuvitellen itseni sinun tilanteeseesi. Täytyy sanoa, että paljon sinulta vaaditaan, enkä hitto vie ihmettele, että itkettää ja väsyttää.
Täältä ihan kamalasti respektiä sulle ja tuhat lämmintä ajatusta!! ?
Olo parani hiukan. Ja mikä ihaninta, lapset söivät iltapalat reippaasti ilman kymmentä kehoitusta! Nyt lapset nukkumaan, jotta pääsee itsekin. Lupaan itselleni, että aamulla juon kahvin rauhassa ja pakottaudun huomenna lenkille.
Toivottavasti ensi viikolla pääsen lasten kanssa kerhoon. Kaipaan aikuista juttuseuraa.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole ketään kavereita joilla voisit kyläillä lasten kanssa, jutustella samalla kun lapset leikkii?
Mulla oli sama tilanne muutama vuosi sitten ja kävin joka päivä jossain lasten kanssa. Isoin vietiin eskariin ja sen jälkeen keskimmäinen kerhoon, jos kerhopäivä ja itse menin vauvan kanssa esim. perhekerhoon, kahville kaverin kanssa tai puistoon juoruilemaan muiden äitien kanssa tai shoppailemaan.
Hulluksihan sitä tulee, jos on kaikki päivät kotona.
Alue: Aihe vapaa
Missä päin asut? :)
Sellastahan se on, vaikeaa on täälläkin...
Pienenä vinkkinä: tällä palstalla olo ei välttämättä ainakaan helpota ahdistusta.