Lue keskustelun säännöt.
Uhmakas 1,5v ja raivarit
22.11.2011 |
Uhma laskeutui meille ajoissa. 1,5v Uhmakasa ei halua puhua, vaikka osaa sanoja. Ruokailut on aivan kamalia. Heittelee maitomukit ja lusikat lattialle kaaressa, jos vaikka oma lusikka ei menekään suuhun niin kuin piti. Tai jos ei ylety esim. talouspaperirullaan, niin katsoo suoraan minua silmiin ja sitten lentää. Ottaa lautasensakin ja viskoo alas pöydältä jos joku piuha palaa taas jostain syystä.
Arki on yhtä huutoa aamusta iltaan. Aina kun ei asiat mene niin kuin Uhmakasa tahtoo, niin se äänen käyttö.. voi Luoja. Äitin päätä särkee, kun pahimpina aamuina yhtä kiljumista saattaa jatkua monta tuntia.
Temperamenttinen tapaus on. Torutaan kyllä, hyvin selkeät säännöt talossa on. Kysyisinkin nyt, että oletteko saaneet jollain tietyllä keinolla takutettua Uhmakasojenne päähän kiellot vai mennäänkö näin kunnes Uhmakasa tulee isommaksi?
Kommentit (2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saa jatkuvasti torua noin pientä, ihan pieni vasta! Antakaa sormiruokaillakin jotain, turvallisen pieninä palasina esim leipää, banaani ohuita suikaleita, rusinaa jne.
Jos kiellätte kokeilemasta itse, ei opi.
Teillä on liian tiukkapipoiset säännöt! Höllätkää vähän. Toisen on saatava TUTKIA maailmaa johon on syntynyt. Saatte lapsen masentumaan, jollei mihinkään saa koskea! Olette jo kasanneet häneen turhauttavaa kiukkua. Ei tuon ikäinen muuten uhmaa noin. Sääntönne ovat typeriä ja niitä on liikaa, koko ajan.
Täktä kuulosti korviini, 5n lapsen äidin kokemuksella. Ei. Tarkoita sitä että saisi elää kun pellossa - mutta kultainenkeskitie. Tuon ikäinen on yleensä itse aurinko, hymyilee, tutkii maailmaa. Vaaranpaikat toki kielletään. Muihin mennään mukaan ja lasta ROHKAISTAAN ja kannustetaan valloittamaan maailmaa itsenäisesti
Iloa elämäänne, iloa lapšestakin! Älkää tuomitko häntä (itseääntoteuttavan ennusteenmukaan ) uhmakasaksi. kuulostaa rumalta puheelta omasta pienestä! Jos ei lapsi saa mitään yrittää, hermostuu toki.
Oletko itse 'laiskakasa' kun et jaksa varjella lastasi, kauniisti kannustaen. Katsopa, ei lasta saa nimitellä! Mieti mitä hyvää lapsessa on ja ala jooko kutsua häntä sillä nimellä. Huomaat kuinka omatkin ajatuksesi häntä kohtaan muuttuvat ja KÄRSIVÄLLISYYTESI äitinä kasvaa.
Ei kukaan osaa syödä siististi jollei saa rauhassa opetella, yrittää ja erehtyä, sotkea ja oppia. Mieti tätä, oikeasti.