En vaan enää jaksa :(
Eron jälkeen tämä on ollut yhtä kaaosta.
Ensin minulta loppui työt, sitten muutin lapseni kanssa pois omaan asuntoon.
Sosiaalitoimisto tuli takuuvuokrassa ja ensimmäisessä vuokrassa vastaan harkinnanvaraisesti.
Tälle kuulle en saanut mitään, sillä laskivat myös syyskuun tuloja jotka todellakin on mennyt.
Jouduin ostamaan KAIKEN alusta. Siis huonekalut.
Henkilökohtaiset tavarat ja lapsen lelut sentään oli.
Onneksi sain kaikki käytettyänä, mutta loput meni silkkaan elämiseen.
Tyhjästä kun aloittaa niin rahaa menee jo peruselintarvikkeisiin.
Sain viimeisen työharjoittelurahan syyskuunlopulla 400e, sitten elatusmaksu 130e sekä nyt tuleva lapsilisä 146e.
Tuosta hankin sitten verhot, lapselle sängyn, itse nukun sohvalla jne.
Asumistukea sain vajaa 500e mikä menee suoraan vuokranantajalle.
Jouduin jättämään vuokran maksamatta eli 280e ja sovin maksusuunnitelmasta.
Silti stressaan, entä jos en saa joulukuullekkaan tukea? Millä teen lapselle joulun? Millä maksan tuon lisäksi joulukuunvuokran? Millä elämme?
Miten kaikki voikaan pienessä hetkessä muuttua näin huonoon suuntaan???
Tammikuuksi kuitenkin sain onneksi keikkatyötä, mutta ei sekään paljoa lopulta auta. Työtä haen kokoajan aktiivisesti.
Nyt tilanne on se, että rahaa on 1,35 ja lapselle riittää ruoka vielä täksipäiväksi.
Olen kysellyt lainaan ja vaikka mitä eikä kenelläkään ole.
Varmaankin olisin seurakuntaan soittanut, jos olisi saldoa, mutta ei ole ennen perjantaita.
Jotenkin tuntuu, etten jaksa enää rämpiä tässä paskassa!!
Kiitos, oli pakko jonnekkin purkautua
Kommentit (123)
totaalisen sinisilmäinen, että heittää mäkeen (tai tarvitsijoille, kuten ap väittää) aikanaan omaan talouteensa hankkimansa KAIKKI tavarat. Siis petivaatteet, pyyhkeet, astiat... eihän ne varastossakaan veisi tilaa. Miten kukaan luopuu kaikesta omaisuudestaan miehen vuoksi??
No, Siperia opetti ap:ta ja toivottavasti hän ymmärtää nyt pysytellä sinkkuna, eikä säntää kenen tahansa äijän kanssa kimppaan vaan harkitsee rauhassa seuraavaa siirtoaan.
-köyhä yh-
Arvoisa köyhä yh, minun mielestäni on vain hyvä, että maailmasta löytyy vielä luottamusta toisia ihmisiä kohtaan. Silloin, kun muutetaan toisen ihmisen kanssa yhteen, on mielestäni ihan luonnollista hankkiutua eroon turhasta ja ylimääräisestä tavarasta ja antaa ne eteenpäin. Mitäs hyötyä niistä romppeista siellä varastossa on?
Yhteenmuuttaessa päällimmäisenä ajatuksena ei todellakaan ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) mahdollinen ero joskus tulevaisuudessa. Hyvähän se on tiedostaa, että mitä tahansa voi tapahtua, eikä onnellisinkaan parisuhde välttämättä kestä ikuisesti, mutta normaali ihminen ei maalaile piruja seinälle silloin, kun kaikki näyttäis menevän hyvin.
minultakin voisi olla sinulle apua tulossa, olisko sinulla meiliosoitetta jonka voisit antaa täällä?
Lyödään lyötyä minkä ehditään.
Toivon todella että nuo kirjoitukset yhden tai korkeintaan parin epävakaan ihmisen kirjoituksia. Ettei suomalaiset oikeasti ole noin ilkeitä ja ajattelemattomia.
Ap:lle paljon tsemppiä! Toivottavasti saat elämäsi kuntoon.