***MAALISmussukat KE-TOon***
Kommentit (46)
Jo kauan olenkin " odottanut" että koska meidän toimivaan pinoiluun kiinnitetään huomiota... Eli ilmeisesti olemme ehkä aktiivisin pino täällä kun miltein päivittäin pinoudumme.. ja siitä sitten on tullut ikävää " julkisuutta" sekä av:lla että nyt tähäkin ketjuun... Ikävää. :/
Omaan napaan ei kummempia kuulu, tasaista menoa. Saikulla olen vielä sunnuntaihin. Sitten taas töihin. Oletteko laskeneet jo viikkoja äitiysloman alkamiseen? :)
Mua on alkanut entistä enemmän mietityttämään se sairaalassa oloaika.. Viimeksi kun meni 6-7 päivää... tulee niin mieletön ikävä esikoista! vaikka airaalaan pääseekin katsomaan päivittäin, ei se ole sama. Meillä kun ei tyttö ole ikinä olut yöhoidossa eikä muutenkaan kuin tunteja jos välttämätöntä. Ikävästä tulee kova..
Toivottavasti minua ei seuraavaksi lynkata niin kuin Lilylle tapahtui kun hä kertoi miehensä tempauksesta. .. on meinaan pakko kertoa kuinka ihanaa oli miehen ja tytön kanssa tänään kaupunkireissulla. Mies sanoi käyvänsä pikaisesti asioilla ja jäin rattaiden kanssa Sokoksen kosmetiikkaosastolle. Yhtäkkiä näin edessäni valtavan kimpun vaaleanpunaisia ruusuja!! Mies siis yllätti takaani ruusujen kanssa. Koko osasto oli täynnä eri ikäisiä naisia ja hetken aikaa kaikki tuntuivat katsovan minua.. Taisin mennä punaiseksi :) Kassakin vain sitten hymähteli kun kävin kimpun kanssa ripsiv' rini maksamassa. Nyt on ihanaa kun jaoin erilaisiin asetelmiin kotona ruusut, osan pidin pitkinä, osan laitoin asetelmiksi veten erilaisten kivien kanssa... Ihana mies <3
Nyt tuntuu taas viikot vilisevän, kun päästiin yli 20 viikon... vielä jos esikoisen tapaan tämä syntyy hieman etuajassa niin reilusti yli puolen välin ollaan. Millä viikoilla muilla on aiemmat lapset syntyneet? Meillä siis 38+4
illanjatkoja!!!
[color=Dodgerblue]täällä olen ihan hurjan [/color][color=green]kateellinen[/color] [color=Dodgerblue]sinulle, [b]2become1[/b]... Aivan ihanan romanttinen ele mieheltäsi... missähän minun mieheni romantiikka piileskelee? =)
-M-
Tänään oli pitkästä aikaa taas neuvola. Lupaustensa mukaisesti sain mukaani Kela-paperit täytettäväksi. Eihän tässä kyllä vielä mikään hoppu ole, täälläpäin päätökset ovat ainakin aikaisemmin tulleet varsin nopeasti. Taannoin taisi olla puhetta äippäpakkaus vs. raha. Me taidetaan ottaa se rahana. Vaikka jonkun idea kerätä jokaiselle lapselle oma peitto+jotain muita juttuja oli tosi hyvä. Mutta myöhäistä siis nyt jo, kun tosikoisellekaan ei pakkausta otettu.
Muuten neuvolassa kaikki oli mallillaan. Hb 118, verenpaineet matalahkot 95/60, sf-mitta 17.5cm ja Papun sydän jumpsutti tasaset 145. Meillä tekevät myös kyselyn siitä, onko kokenut väkivaltaa miehensä toimesta. Onneksi pystyin rehellisin mielin vastaamaan kaikkiin ei :) Onko muilla tällaista rutiinikyselyä raskauden aikana?
Se on vielä omasta navasta sanottava, että on se hyvä etten ole nyt töissä. Liekö tuo SI-nivel vai mikä, mutta kyllä vähänkin pitempi istuminen paikallaan saa alapään tuntumaan tosi epämiellyttävältä. Nyt päivän ainoat pitemmät istuskelut ajoittuvat iltaan lasten mentyä nukkumaan ennen omaa kuukahtamista. Pitkästä ajasta ei siis ole kyse :)
Sellasta tällä kertaa...
T.MaalisPapu rv 21+1
PS. Mä taidan olla sellanen erään erittäin provokatiivisen viestin mainitsema " yliopistolta valmistunut, korkeakoulutettu ja työnsä puolesta matkusteleva henkilö" . Siis aikaan ennen lapsia. Lilylle on sanottava, että puheesi " yliopistolle menemisestä" olisivat aikoinaan voineet tulla suoraan minun suustani, näinhän asia siellä Yliopistolla opiskelevien kesken ilmaistaan. Ja sitä paitsi, sehän on vähän kuin töihin menisi. Pitäisiköhän töistäkin puhuminen sitten varulta kieltää?!? Ja todellakin, ketä kiinnostaa _paljonko_ liput Frankkulaan maksoivat, pääasia on että matkustat sinne rakkaan ihmisen kanssa! Aivan ihana ylläri :) Eli ei kannata välittää marginaalien kommenteista... Ai joo, se on vielä pakko sanoa ettei korkeakoulutus ja hyvä asema/palkka enää nykyään tosiaankaan kulje käsi kädessä...
ja nytkin oikeastaan lasken aikaa siihen (eli helmikuun vajaa puoliväliin) enkä maaliskuun alkuun:) Jouluun on 6 viikkoa ja sitten ei ole pitkä aika helmikuuhun:) Tällainen on mun laskenta tapa. Äitiyslomaan en viikkoja laske kun nytkin olen esikoisen kanssa kotona. Mikään ei siis muutu (paitsi rahan määrä) äippäloman alkamisen myötä.
-Santtu 24+1
Päivittäin oon kyllä käyny lukemassa mut mulla tää istuminen pidempään on alkanu käydä selän päälle.
Vaikka kuinka yritän hakea ergonomista asentoa ja laittanu tyynyn tukemaan niin silti kun istuu vähänkin pidempään niin alaselkään sattuu ja pakko nousta ylös ja vähän venytellä. Töissäkin yritän käppäillä mahd. paljon mut välillä istun koko tunnin jonkun oppilaan vieressä kun väännetään esim matikan laskuja niin siitä nouseminen onki sitte jo toinen juttu. Mutta seisoessa ja vaakatasossa ei mitään ongelmaa.
Samoin oon huomannu, et reippaasti kävellessä alavatsa välillä ns. kovettuu ja kun hidastaa tahtia ni helpottaa. En kylläkään mene tuolla mitenkään " kieli vyön alla" vaan semmosta pienen koiran reipasta kipitysvauhtia. Tosin tää meidän hauva menis lujempaa jos vaan emäntä viitsis juosta :) Mut oisko toi jonkinlaista supistelua. Toiv. ei kuitenkaan mitään vaarallista..
Muuten masuun kuuluu pelkkää hyvää ja paljon liikettä. Tänään just yks työkaveri kyseli et joko liikkuu paljon ja kysyi, että eikö olekin ihanaa. Hän sanoi itse ajatelleensa raskaana ollessa että se on sellanen asia josta kukaan muu ei tiedä kun sinä itse. Siis jos vaikka seisot bussipysäkillä ja masu-asukki potkasee, ni pakosti tulee hyvälle mielelle ja hymyilyttää ja kaikki ympärilläolevat on autuaan tietämättömiä siitä mitä ihanaa just tunsit :) Ja noinhan se on, ainakin mun mielestä. Mutta siis, masu kasvaa ja nestori pitää liikettä yllä.
Nyt taas riittää tää istuminen, joten siirryn sohvalle :) paljon olis vielä asiaa ja moniin kyssäreihin vastaamatta mut ei vaan jaksa/pysty..
Hyviä vointeja kaikille, tulen taas joku päivä kirjottelemaan kuulumisia.
Kati ja Nestori -rv24+1
Ehdin pitkästä aikaa lukemaan palstaa ja voi miten otti aivoon toi arvostelu Lilyä kohtaan. Mä ainakin haluan kuulla miten matka meni ja toivotankin tunnelmallista matkaa Lilylle : ) Joten Lily älä hylkää meitä.
Täällä voidaan hyvin pikkuinen potkii jo kovasti ja masu alkaa olla aikamoinen.... ihanaa. Olo on oikeastaan aikas mainio. Välillä vähän närästää ja selkää särkee, mutta mitäpä en kestäisi ....ja pieniähän nuo vaivat ovat.
Oltiin viikonloppuna Tallinnassa ja ostinkin muutamia vaatteita pikkuiselle. Olisin tahtonut kierrellä ennemmänkin mutta aikaa ei ollut kuin se pari tuntia. Onko kukaan ostanut Tallinnasta vaunuja ? Itse olen jo päätynyt Emmaljungaan, mutta olisi kiva tietää saako niitä yhtään edullisemmin sieltä vai ei ?! Tutkailin että Stockmannilla niitä siellä olisi mutta en ehtinyt poiketa : (
No mutta imuri ja moppi kutsuu ....
Äitsykkä80 & pieni ihme rv 22+1