Mistä kaikesta olet luopunut, jotta saat kodin, lapset ja työn hoidettua?
Jääkö mitään "omaa" enää jäljelle kun palaan hoitovapaalta töihin?
Kommentit (24)
hoiti lapsetn iltapuuhat. Nyt lapset ovat jo koulussa ja omaa aikaa vallan mainiosti.
Olen totaali-yh ja lapsi on pieni. En pääse mihinkään eikä mulla kyllä ois kauheesti varaakaan. Ehkä tää tästä.
kahvittelen kavereilla jonkun kerran viikossa, käyn juoksulenkillä ja zumbaamassa ja saan kölliä joka ilta oman kullan sylissä sohvalla lasten nukahdettua. Kaikki on järjesteltävissä, onhan ne lapset ja koti myös miehen vastuulla.
Jos tapaat kavereita pari kertaa viikossa (ilman lapsia?), käyt esim. kolmesti juoksulenkillä ja kerran zumbaamassa, olet kuutena iltana viikossa poissa kotoa, mikä mielestäni on aivan liikaa. Itse en hyväksyisi moista työssä käyvältä vanhemmalta. Kotiäidit on sitten asia erikseen. Muuten, missä välissä miehesi ehtii harrastamaan tai tapaamaan kavereitaan jos itse olet noin paljon poissa kotoa?
Lapsilla on isä. Jos käy juoksemassa samaan aikaa kun mies tekee ruokaa klo 17, keneltä se on pois? Zumba on kerran viikossa klo 20 joten isä laittaa kerran viikossa nukkumaan. karran-kaksi viikossa kaverilla käynti vie pari tuntia vaikkapa sunnuntai-iltapäivänä 13-15 ja tiistaina klo 17-19. Miehelle jää harrastuksiin muut illat paitsi tiistai. ohis
Olin aktiivinen koiraharrastaja (palveluskoiralajit) sekä pelasin koripalloa ja kävin kuntosalilla aktiivisesti.
Nyt on kaksi tarhaikäistä ja pitkä työmatka... en raaski iltaisin lähteä mihinkään harrastukseen kun ne arki-illat lasten kanssa on klo 16.30-19.30 aika lyhyitä (siis 19.30 alkaa meillä iltapalat ja pesut, 20.30 lapset sänkyyn). Mitään kunnollista harrastusta en voi ottaa...
Iltaisin sitten käyn koiran kanssa kävelyllä ja hoidan yhdistysjuttuja, jotka lienee se mun harrastus nykyään. Sekin aika raskasta koska joskus myös tarvitsee niitä vapaailtoja, että ei tee mitään.
Yksi oma harrastus on eli ratsastus kerran viikossa -siitä pidän kiinni.
Muuten ei ole tarvinnut mistään luopua... ja tiedän, että kun lapset kasvavat kouluikään niin äidilläkin on ihan eri tavalla aikaa treenata koiria ja itseään. Muutama vuosi enää ja sen haluan kuitenkin sitten antaa lapsilleni :)