Miten sinulle on tuotu ilmi se, että joku on ollut ihastunut?

juuri koitan pääni puhki miettiä onko ihastuminen yksipuolista..enkä vielä haluaisi pelotella perhosia vatsasta kyselemällä liikaa.

Oli melko ahdistavaa, koska ei lopettanut ennen kuin muutin kokonaan pois.

omia vanhoja seurustelujuttuja. Kaikissa niissä minä olen ollut se aloitteentekijä, sitten myöhemmin on selvinnyt että mieskin on ollut ihastunut. Siinä vaiheessa mies on jo tiennyt minun kiinnostuksesta joten miehen on ollut helppo sanoa että hänkin on kiinnostunut minusta.

no ainakin ne ovat ottaneet yhteyttä. Mikään sellainen ihmissuhde, jossa olen itse tulkinnut toisen olevan laillani kiinnostunut, mutta missä mies ei ole osoittanut mitään selviä merkkejä, ei lopulta ole osoittautunut ihastukseksi.

Toisen kerran oli sama mies oven takana kuohuviinin ja itsetehdyn kakun kanssa, kun en ollut oikein kukista vielä lämmennyt.

Muuten yleensä huomaa, että mies katsoo usein kohti, ja kiinnittää huomionsa lähinnä vain sinuun, vaikka oltaisiin isommassakin porukassa.

Ihmettelinkin, vihaako mies minua niin paljon että lähtee aina pois kun minä tulen paikalle.



Paljastuikin sitten myöhemmin, että mies joutui aina tavallaan lukkoon kun ilmaannuin paikalle että helpoin vaihtoehto oli häipyä =D

omia vanhoja seurustelujuttuja. Kaikissa niissä minä olen ollut se aloitteentekijä, sitten myöhemmin on selvinnyt että mieskin on ollut ihastunut. Siinä vaiheessa mies on jo tiennyt minun kiinnostuksesta joten miehen on ollut helppo sanoa että hänkin on kiinnostunut minusta.

Lukioaikana kaverini luokkakaveri oli kiinnostunut minusta. Tavattiin sen kaveri kautta.

Asuin lukion asuntolassa (ja tämä kaverini myös) ja eräänä iltana tulin asuntolaan. Kaveri ja yks toinen asuntolan tyyppi vilkuili minua sen näköisenä että arvasin että jotain niillä on mielessä. Eivät vaan kertoneet mitä. Sit asuntolan puhelin soi (tää oli aikana ennen kännyköitä) ja tyypit ryntää hulluna vastaamaan. Huutavat porukalla mua puhelimeen ja nauraa kihertäen ojentavat puhelinta mulle.

Siellä tää tyyppi soittaa ja pyytää mua käymään työpaikallaan (oli pikaruokapaikassa töissä lukion ohella). Minä siinä ihan vaikeana, olin tosi ujo noihin aikoihin, lupasin kuitenkin mennä. Sit kun menin käymään ni istui pitkään juttelemassa mun kanssa, tai siis se poika jutteli ja mä yritin jotain heitellä väliin.

Ei se meidän juttu paria viikkoa pitempään kestänyt, koska oli vielä niin kiinni entisessä tyttöystävässään. Ja jos totta puhutaan, niin enemmän olin innostunut pojan kiinnostuksesta mua kohtaan, itse en niinkään ollut ihastunut pojasta.

Nykyään toi poika on muuten naimisissa toisen asuntolan kaverin kanssa. Väliin heillä mahtuu kuitenkin useita vuosia ja miehiä, naisia ja lapsiakin...

Myöhemmin sitten (humalassa) tunnusti olevansa ihastunut. Jutusta ei kuitenkaan tullut tai tule mitään koska olen varattu.

Ihmettelinkin, vihaako mies minua niin paljon että lähtee aina pois kun minä tulen paikalle.

Paljastuikin sitten myöhemmin, että mies joutui aina tavallaan lukkoon kun ilmaannuin paikalle että helpoin vaihtoehto oli häipyä =D

Häipyi paikalta, vältteli eikä tervehtinyt. Silloin harmitti, kun olin kuitenkin ite jonkin verran kiinnostunut ja mietin pääni puhki että mitenköhän mä olin häntä onnistunut loukkamaan.

Tiedä sitten olisko vastakaikua ollut oikeasti tarjolla, mutta eipä tullut mieleenkään tollainen vaihtoehto enkä sitten koskaan ottanut selvää kun seurani näyttänyt kelpaavan.

Ihmettelinkin, vihaako mies minua niin paljon että lähtee aina pois kun minä tulen paikalle.

Paljastuikin sitten myöhemmin, että mies joutui aina tavallaan lukkoon kun ilmaannuin paikalle että helpoin vaihtoehto oli häipyä =D

Häipyi paikalta, vältteli eikä tervehtinyt. Silloin harmitti, kun olin kuitenkin ite jonkin verran kiinnostunut ja mietin pääni puhki että mitenköhän mä olin häntä onnistunut loukkamaan.

Tiedä sitten olisko vastakaikua ollut oikeasti tarjolla, mutta eipä tullut mieleenkään tollainen vaihtoehto enkä sitten koskaan ottanut selvää kun seurani näyttänyt kelpaavan.

Jännitti hirveästi ja pelkäsin että punastun, ihme ettei kädet tärissy. Ja ikää mulla tuolloin lähemmäs 30. Kun kuulin että mies tulee paikalle, menin esim. vessaan rauhoittelemaan hermojani tai keittiöön "juomaan vettä". Ja pidin huolen että takaisin tullessa mies ei ollut yksin huoneessa.

Ihmettelinkin, vihaako mies minua niin paljon että lähtee aina pois kun minä tulen paikalle.

Paljastuikin sitten myöhemmin, että mies joutui aina tavallaan lukkoon kun ilmaannuin paikalle että helpoin vaihtoehto oli häipyä =D

Ihmettelinkin, vihaako mies minua niin paljon että lähtee aina pois kun minä tulen paikalle.

Paljastuikin sitten myöhemmin, että mies joutui aina tavallaan lukkoon kun ilmaannuin paikalle että helpoin vaihtoehto oli häipyä =D

jälkeen päin ovat paljastaneet olleensa ihastuneita.

Ne vaan menee ihan puihin.

Sitä ennen ei ollut mitään kovin selviä merkkejä. Ihan kaveruudesta kävi. Olin jo jonkin aikaa aavistellut, että hän saattaisi olla kiinnostunut, mutta en uskonut. Hän tuntui kuuntelevan mun juttuja aika tarkasti, mutta ei esimerkiksi jäänyt tuijottelemaan silmiin, vaikka yritin vähän provosoida ottaakseni selvää. Hän tuntui jotenkin olevan aina lähistöllä.



Kaikki pitkät suhteeni ovat alkaneet kerrasta, siis ensitapaamisella, joten minulla ei ole mitään kokemusta ihastumisesta alkavasta suhteesta.

Sitä ei voi peittää.

Mutta en yleensä reagoi mitenkään, sitä kukkoilua on kiva katsella.

Miehet yleensä tuovat puheessaan esille myös saavutuksiaan muka ohimennen.

Olen nyt viimeisten vuosien aikana ystävystynyt monen miehen kanssa ja heiltä tuo tarve on vähentynyt mutta ei lähtenyt kokonaan.

Sitä ei voi peittää.

Mutta en yleensä reagoi mitenkään, sitä kukkoilua on kiva katsella.

Miehet yleensä tuovat puheessaan esille myös saavutuksiaan muka ohimennen.

Olen nyt viimeisten vuosien aikana ystävystynyt monen miehen kanssa ja heiltä tuo tarve on vähentynyt mutta ei lähtenyt kokonaan.

että uskaltaisi itse lähestyä.



Itse asiassa varautuneena ihmisenä olen alkanut jopa miettimään, miten on mahdollista, että kukaan koskaan alkaa seurustelemaan, jos molemmat osapuolet ovat ujoja tai jo suhteissaan pettyneitä.



Tai jotkut varattujen työpaikkasuhteet: en vaan käsitä, menettekö te päin naamaa laukomaan, että "olen naimisissa ja tiedän että sinäkin, mutta silti olen aivan lätkässä". Aikamoista riskinottoa. Mä en koskaan uskaltaisi, olen saanut niin monesti siipeeni.

Yksinkertaista:) näin siis kaikki muistamani ihastuneet on tehneet. En kai osaa lukea tollasta sanatonta viestintää tai muhun ihastui vain suorasanaiset henkilöt.