Onko kukaan oiekasti jättänyt epäkiitolliselle kummilapselleen lahjaa ostamatta?
Aina siitä uhotaan,ettei pidä ostaa jos ei kiitostakaan kuule. Itseäni ärsyttää toinen kummilapseni, joka ei kiitä synttärilahjasta , ei mistään. Juuri lähetin postissa rahana lahjan, kun eivät kuulemma ehtineet järkätä synttäreitä muuten tai ne piti olla myöhemmin ( mutta eivät sitten jaksaneetkaan). Nyt taas joulu edessä.
Ikinä en ole kuullut kiitosta, en edes jos vien lahjan itse. lahja revitään käsistä " tyhjä ilme" naamalla sanomatta saakaan. Kyllähän vika on tietty vanhemmissakin, jos eivät pakota vaikka lastaan soittamaan tai tekstaria lähettämään ( se jos mikä ois vaivaton ja helppo tapa kiittää). Mutta ei. Mitään ylitsevuotavia juttuja en odota enkä tosiaan odota mitään vastalahjoja tms.
Ymmärtäähän sen, että jos kyse on pienistä lapsista, niin ne ei ymmärrä mitään, kun esim. jouluna luulevat että pukki tuo lahjat. Mutta kyllä jo isot, 8-15-v lapset vois sitä turpaansa sen verran aukaista, että sana " kiitos" edes tulis ulos.
Lopettaako kylmästi koko lahjasysteemi vai tehdäkö se muodon vuoksi ja kuinka kauan? Itse ainakin pakottaisin oman lapseni kiittämään, vaikka on vasta 2-vuotias.
Kommentit (22)
Jotka siis lähes vaativat kummilta lahjaa koko sisarusparvelle? Ei hyvää päivää. En ikimaailmassa kehtaisi. Eikö ihmisillä ole MINKÄÄNLAISIA tapoja enää olemassa?
Vierailija:
Mulla semmoinen tilanne, että olen kummi 8-vuotiaalle lapselle. Ilman, että syvemmin selvitän välejämme lapsen vanhempien kanssa totean vain, että lämpimämmätkin voisivat olla.. En ole ristiäisten jälkeen saaanut yhtäkään kutsua lapsen synttäreille tai muuten.. Tekivätkin aika selväksi, että olen ns. kiintiökummi. Kuitenkin joka vuosi ennen joulua ja synttäriä tulee lapsen äidiltä puhelu, jossa selviää lahjalista.Ei tässäkään vielä mitään mutta kun pitää kuulemma ostaa lapsen sisaruksellekin " ettei tule paha mieli" niin on aika vastenmielistä " yhteydenpitoa" . Näen lasta n.2 kertaa vuodessa, yleensä otan hänet( ja hänen sisaruksen) leffaan mukaan kun vien omianikin+ joskus ovat 1x vuodessa yökylässä jos vanhemmilla jotain.
Jotenkin tuon kalliiden lahjojen pyytämisen vielä " kestäisi" jos se kiitos tulisi, mutta kun ei tule-ei koskaan. Ja tasan ovat aina mieluisia lahjoja kun listalta valitsen.Itse olen ainakin yrittänyt kaikkeni tämän kummiuden suhteen se saa riittää! Joskus vaan käy niin, että toimintatavat ja arvomaailma ei kohtaa kummilapsen vanhempien kanssa ei siinä tarvitse syyllistä hakea. Aika harvoinhan tässä maiilmassa saa olla tekemisissä vain niiden kanssa joiden kanssa kemiat kohtaa. Tiedän kuitenkin ap:n tunteet paremmin kuin hyvin!
Mulla semmoinen tilanne, että olen kummi 8-vuotiaalle lapselle. Ilman, että syvemmin selvitän välejämme lapsen vanhempien kanssa totean vain, että lämpimämmätkin voisivat olla.. En ole ristiäisten jälkeen saaanut yhtäkään kutsua lapsen synttäreille tai muuten.. Tekivätkin aika selväksi, että olen ns. kiintiökummi. Kuitenkin joka vuosi ennen joulua ja synttäriä tulee lapsen äidiltä puhelu, jossa selviää lahjalista.Ei tässäkään vielä mitään mutta kun pitää kuulemma ostaa lapsen sisaruksellekin " ettei tule paha mieli" niin on aika vastenmielistä " yhteydenpitoa" . Näen lasta n.2 kertaa vuodessa, yleensä otan hänet( ja hänen sisaruksen) leffaan mukaan kun vien omianikin+ joskus ovat 1x vuodessa yökylässä jos vanhemmilla jotain.
Jotenkin tuon kalliiden lahjojen pyytämisen vielä " kestäisi" jos se kiitos tulisi, mutta kun ei tule-ei koskaan. Ja tasan ovat aina mieluisia lahjoja kun listalta valitsen.
Itse olen ainakin yrittänyt kaikkeni tämän kummiuden suhteen se saa riittää! Joskus vaan käy niin, että toimintatavat ja arvomaailma ei kohtaa kummilapsen vanhempien kanssa ei siinä tarvitse syyllistä hakea. Aika harvoinhan tässä maiilmassa saa olla tekemisissä vain niiden kanssa joiden kanssa kemiat kohtaa. Tiedän kuitenkin ap:n tunteet paremmin kuin hyvin!