Lue keskustelun säännöt.
Ainosta on jäljellä enää tyhjät kuoret,
11.11.2011 |
ainoastaan hento marjainen tuoksu leijailee enää keittiössä. Sokerihiiri on taas tehnyt tuhojaan, pakkomielteinen himomussuttaja kun on rodultaan. Kaikki kerralla, mitään ei jätetä, se on hänen mottonsa. Surullinen, harmaa marraskuun päivä kääntyy iltaan. Rahat on käytetty, kaupat menevät kiinni, lyhyen sokerihumalan jälkeinen morkkis saa lyömään päätä seinään ja puremaan kynsiä. Mitä jos yöllä iskee jälleen jäätelöhimo?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aino on kyllä hyvä jäätelö. Oma suosikkini on valkosuklaan kuiskaus. Mutta ei ne marjaisatkaan hullumpia ole.