anoppi osti ominpäin lapselle talvitakin, purkaus

Ostelee aina mitä sattuu kysymättä edes tarvimmeko. Mutta minusta on todella mukava että on sellaiset isovanhemmat jotka ostavat sillä on paljon niitä jotka ei laita lapsenlapsilleen edes joululahjoja.



Eli ei todellakaan saa valittaa.



Meillä minun äitini ostaa aina halvinta ja saattaa ostaa kaksi samaa kokoa kun ei muista mitä viimeksi osti.



Ei tämä mitään haittaa. Nämä on sitten sellaisia rymy vaatteita ja ostetaan itse sitä Reimaa jos tarvis.



Jos suoraan saan sanoa mielipiteeni niin nyky-yhteiskunta alkaa tästä kohtaa olla aika mätä. Kuvitellaan että anopeilla olisi "velvollisuus" tai että ne osaisi lukea ajatukset.



Jos haluaa välttyä tuollaisilta niin PITÄÄ sanoa asiasta että antaa vaikka rahana. Mutta pitää myös varautua siihen että ostelut loppuu siihen nimittäin ei se ole enää sama asia.



On ehkä yksi typerimmistä asioista pahoittaa mieli. :)

Oli kyse siitä virallisesta asusta, jolla tarkenee kaikilla säillä tänä talvena. Ap:ll saattaa olla ne varapuvut jo kaapissa. Meillä anoppi on just tollanen ja koska meillä on raha välillä tiukassa niin kyllä sapettaa.

Siis koska teillä on rahat tiukassa, sapettaa kun anoppi ostaa jotain?

Helvetti miten kiittämättömiä ihmiset on. Ostakaa itse lastenne vaatteet, jos muilta saatte lahjoja ne ovat vain ja ainostaan bonusta.

onneksi lähinnä sisävaatetta.



Yleensä ovat joko aivan liian pieniä tai sitten on parin vuoden verran kasvuvaraa...



Koitapa ehdottaa ekaluokkalaiselle pojalle teletappicollaria, josta joutuu kääntämään hihat, kun on vähän kasvunvaraa...

Samalla reissulla oli kuitenkin ostanut pikkuhousuja, kokoa 90 cm.

Siis tälle samalle pojalle. =D

Mikähän logiikka...



Mutta toki yhteinen linja aina on että on saanut tosi halvalla, tyyliin Tarjoustalon poistolaarista.

Silloinhan ei ole mitään merkitystä onko vaate sopiva tai tarkoituksenmukainen.

Vai kenties ihan tarpeeton.

se, etteikö muka varapukukin tulisi hyvään käyttöön. Käyttäkää sitä vaikka ostoksilla käydessä, henkselittömät housut on helppo vetäistä jalasta kaupassa, niin ei tule pojalle kuuma. Kätevät siis sellaisessa käytössä!

Ap kuulostaa siltä, että häntä painaa anopin asenne yleisemmin. Päsmäröikö hän teitä, eikä kunnioita sinun kasvatustapojasi?

Anoppien ja miniöiden väli on herkkä, koska miniät helposti ajattelevat, ettei heillä ole oikeutta sanoa vastaan tai olla eri mieltä. Pienet harmitukset kasaantuvat pääkopan pohjalle ja kohta jo aivan jonninjoutavatkin asiat (kuten tämä talvitakkiasia, anteeksi nyt vaan!) alkavat kasvaa kärpäsistä härkäsiksi.

Jos joku muu olisi halunnut ilahduttaa teitä ostamalla lapsellesi käyttövaatetta, tuskin kokisit sitä samalla lailla loukkaukseksi kuin nyt koet anoppisi ostoksen.

Anoppi tuskin haluaa kyseenalaistaa sinun kasvattajan roolisi ja määräysvaltasi. Hän halusi vain ilahduttaa sinua ja poikaansa ja pojanpoikaansa. Ajatteles, hän sentään mietti, mikä olisi teille tarpeellista ja osasi ostaa oikeankokoisen puvun...

Ihan turha miettiä, että teillä olisi sille rahalle ollut parempaakin käyttöä. "Se raha" ei ole sinun, vaan anopin ja anoppi voi sen käyttää haluamallaan tavalla.

Mua myös ärsyttää ihan täpöillä tällaiset aloitukset, joissa aloituksen tekijä narisee saamistaan lahjoista. Juu, fiksua on lahjaa antaessa miettiä, mitä saaja tarvitsee ja millainen maku hänellä on mutta niinhän ap:n anoppi teki, mietti tarpeellisen lahjan ja osasi sellaisen ostaa.

Ei se nyt helskuta vie ole ap:n kukkarosta poissa. Eikä ap voi kuvitella, että hänen määräysvaltansa pitäisi ulottua anopin kukkarolle.

Lahja on lahja. Joskus mieluisampi kuin toisinaan. Molemmilla kerroilla siitä kuuluu olla kiitollinen.

Lapsellekin voi sanoa, että kehaisepa anopille uutta pukuasi. Näin edes anopille tulee hyvä mieli.



Vanhemmat ihmiset ei välttämättä käsitä kalliiden pukujen hienouksia, kuten vedenpitävyyttä ja kestävyyttä. Omilla lapsilla -eli meillä- kun oli aina vaatteet märkinä ja nahka rullalla, vedenpitävistä vaatteista ei ollut tietoakaan.

että anoppi (nyttemmin ex-anoppi) ostaa lapsille vaatteita. On mulla erilainen tyylitaju mutta ei liikaa rahaa. Itse ostaisin mielummin käytetyn merkkivaatteen kuin uuden tarjoustalo/market-vaatteen, mutta kyllä hirmusti helpottaa taloutta anopin apu. Ja se ostaa ne yhdessä lasten kanssa, että lapset ainakin tykkää, mitä väliä vaikken minä tykkäisikään.



Minusta olet törkeä ap, lahjota vaikka se puku jollekin todella tarvitsevalle. Minä suren läheistä perhettä jossa köyhyyden päälle vielä tragedia toisensa perään. Ja ap suree että anoppi osti epämieluisan toppapuvun. Eihän se estä ostamasta toista pukua. Jotain suhteellisuuden tajua kermapeput.

Kai se tarjoustalonkin puku on jotain maksanut. Menee rahat ihan hukkaan, jos pukua ei käytetä. Jos olisi laadukkaampi ja paremmin kosteutta kestävä puku, ei tarvittaisi mitään varapukua, koska ne hyvät eivät kastu läpimäräksi lumileikeissä.

Meilläkin tulee vastaan jos jotakin rompetta joille ei olisi mitään käyttöä/haluaisin itse hankkia. Ei meilläkään liikaa rahaa ole, eikä suurta asuntoa. Mutta juuri näistä syistä olisi helpompaa ja mukavampaa, että saisi itse päättää mitä asuntoonsa ottaa. Voisi ostaa ne vaatteet ja lelut joita oikeasti halutaan ja tarvitaan eikä niin että kaikki kaapit tursuavat turhuuksia. Antaisivat sitten vaikka ennemmin rahaa. Miten tällaisen asian voi ottaa puheeksi? Hyvää kuitenkin tarkoittavat.

Kai se tarjoustalonkin puku on jotain maksanut. Menee rahat ihan hukkaan, jos pukua ei käytetä. Jos olisi laadukkaampi ja paremmin kosteutta kestävä puku, ei tarvittaisi mitään varapukua, koska ne hyvät eivät kastu läpimäräksi lumileikeissä.

joten miksi ap nyt siitä hernarit nenään vetää? Ihan takuuvarmasti tuollekin puvulle tulee ainakin kerran talvessa käyttöä. Jos ei tule, ap voi sen myydä eteenpäin. No problems.

Meilläkin tulee vastaan jos jotakin rompetta joille ei olisi mitään käyttöä/haluaisin itse hankkia. Ei meilläkään liikaa rahaa ole, eikä suurta asuntoa. Mutta juuri näistä syistä olisi helpompaa ja mukavampaa, että saisi itse päättää mitä asuntoonsa ottaa. Voisi ostaa ne vaatteet ja lelut joita oikeasti halutaan ja tarvitaan eikä niin että kaikki kaapit tursuavat turhuuksia. Antaisivat sitten vaikka ennemmin rahaa. Miten tällaisen asian voi ottaa puheeksi? Hyvää kuitenkin tarkoittavat.

Sanot kauniisti, että olet todella iloinen siitä, että anoppi ostaa teille vaatetta, koska teillä on tiukka budjetti. Mutta voisiko anoppi ottaa sinut mukaansa ostoksille, koska sinä tiedät parhaiten, mitä vaatteita lapsella jo on ja mitä tarvitaan ja tiedät koonkin parhaiten.

Älä sano tuota, kun anoppi on juuri antanut sinulle jotakin. Silloin anoppi hermostuu.

Sano se, kun vasta keskustelette jonkin hankkimisesta. Että olet ollut kiitollinen anopin lahjoista, mutta koska lapsella on jo monenmoista ja tarpeet ovat aika tarkasti tietynlaiset, olisit tosi mielelläsi mukana ostoksilla.

niin saat pohjakassaa parempaan asuun. Kysyttäessä sano että ei sopinut päälle. Jos aina myyt anopin pakkolahjat eteenpäin niin eiköhän opi.

Nimittäin olemaan ostamatta nirppanokalle miniälleen enää yhtikäs mitään. Jos se on tavoite, niin ihan ok ajatus myydä kaikki eteenpäin.

Oman kokemuksen perusteella tuntuu, että anoppien ikäpolvelle tavaran määrä on aika usein tärkeää, kun taas miniöiden ikäpolvi haluaisi vähemmän mutta laadukkaampaa.



Sotien jälkeen tavarasta oli oikeasti huutava pula, ja siksi anoppien ikäpolvi ei aina ymmärrä, että nykyisin köyhilläkin on usein liikaa turhaa roinaa. Tarpeellisesta (kuten vedenpitävästä lasten ulkoilupuvusta) saattaa olla sitten puutetta.



Meilläkin appivanhemmat tarjoavat meille milloin mitäkin vanhaa tavaraa (tyyliin kaksi vanhaa nojatuoli 80-luvulta, melamiininen seinähylly, lasten käytettyjä pelejä ja vhs-kasetteja jne.). Samoin meitä vanhempi käly tarjosi aluksia kaikenlaista 20 vuotta vanhaa lastenkamaa, jonka kunto on enintään tyydyttävä.



Olemme määrätietoisesti kieltäytyneet romuvarastona toimimisesta, ja hissukseen viesti on mennyt perille. Emme oleta, että saisimme isovanhemmilta isoja määriä uutta tavaraa, mutta emme myöskään halua olla liian kilttejä ja ottaa kaikenlaista turhaa vastaan suoraan roskikseen kannettavaksi.



Laittaisin tuon puvun vaikka huutikseen myyntiin ja ottaisin siitä pesämunan mieleiseen pukuun.

Itsekään en juuri anopistani tykkää mutta että ihan sellaista.. huh-huh

Ihminen se anoppikin on.

Vääntäkää kunnon krapulapaskat sen anopin halpistakin päälle, ja tungette sit sen postilaatikkoon. Luulis vihjeen menevän perille, että anoppi saa pitää paskasekundat itellään! :D

Loppujen lopuksi lapselle riittää vähempikin. Jos se on tarpeeksi lämmin, niin eikö sillä pärjää? Kurikset vaan päälle, kun on märkää ja jos lapsi pyörii loskassa.



Mua on alkanut ihmetyttämään tämä vaatimus kaikenlaisista teknisistä materiaaleista... Hanskat kannattaa ottaa kunnolliset, mutta ihan hyvin sillä tavisasullakin menee talvi. Oikeasti kannattaisi hiukan käyttää suhteellisuudentajua näissä vaateasioissakin.

Kai se tarjoustalonkin puku on jotain maksanut. Menee rahat ihan hukkaan, jos pukua ei käytetä. Jos olisi laadukkaampi ja paremmin kosteutta kestävä puku, ei tarvittaisi mitään varapukua, koska ne hyvät eivät kastu läpimäräksi lumileikeissä.

Meillä on lapsille useampi talviasuste, Ei ne hyvätkään puvut kerkeä aina kuivaksi asti kun taas ollaan menossa. Melko usein iltapäivällä ulkoillaan, tullaan syömään ja illalla lähdetään harrastuksiin, kaupoille, kyläilemään, uimaan, mitä nyt milloinkin keksitään. Eikä siinä todellakaan vedetä päälle sitä märkää pihapukua vaikkei hyvät puvut läpimärkiä olisikaan. Kastelevat kuitenki näppärästi auton penkit ja ovt selvästi kylmempiä kävellessä. Enpä siis usko että varapuvusta olisi ap:n tapauksessakan haittaa.

kanssa jos minun tarkoitus ostaa jotain lapsenlapselleni. Toki ostan jotain kirjoja ja pelejä kysymättä mutta ne jää meille jos niillä ei ole kotona käyttöä.

Koen erittäin helpoksi, vaivattomaksi ja hyväksi vaihtoehdoksi rahan antamisen. Vanhemmat voivat sitten omasta pussista laittaa lisää rahaa jos minun raha ei riitä siihen mieluisaan.

kyllä sulla on ihan kamala anoppi! Teepä nyt ihan turha riita tästä.



Tai löysää pipoa, kiitä kauniisti ja osta se aikomasi parempi puku. Sen toisen voit pitää kuivemman kelin kakkospukuna tai kyläreissutakkina tai vaihtokertana.



Meillä on aina tarpeen parit kolmet talvivaatesarjat. 1 menee mökille, ja kotona pitää olla vaihtovehkeet. Nimittäin ne hyvätkin puvut kastuu sisältä, kun kunnolla pulkkamäessä ja luistinkentällä rymytään, ja lunta menee lahkeista sisään, tai sattuu olemaan kunnon loskakeli.

Meidän lapset harrastaa urheilua ja pyysin viime vuonna anoppia ostamaan lapsille uuden verryttelypuvut synttärilahjaksi. No ostihan se. Cittarin alekorista mustat ultrakiiltävät resoriverkkarit neonvärisillä tehosteilla. Voi ziisus. Voin kertoa, ettei ole käytetty kertaakaan.

Meidän anopilla ei ole varaa ostaa uusia vaatteita. Mutta kiertelee sitäkin enemmän kirppareilla ja tekee sieltä "löytöjä" joita sitten meidän lasten vaatekaapit pursuaa... Tyttö käyttää nyt kokoa 110 (on siis jotain 106cm pitkä) ja anoppi antoi kasan nättejä paitoja, mutta kokoa 98/104. Hihat ei yllä ranteisiin... En voi muuta kuin kiitellä nätisti, ja pakko kai niitä on pitää hetki vaatekaapissa ja siirtää sitten syrjään odottamaan kunnes vauva kasvaa isoksi ja voi käyttää sitten.



Mutta siis tosi ärsyttävää, kun muutenkin pitää karsia vaatekaapista pieneksi jääneitä vaatteita pois, niin sitten tulee samanlainen pino anopilta pieniä vaatteita tilalle!



Toinen hieno kirppislöytö oli 70cm kokoa käyttävälle vauvalle 92-kokoiset farkkulappuhaalarit! "Ne on niin hyvät kylmällä lattialla ryömiessä"! Aaargh... ja taas hymysuin "kiitos tosi paljon!"



Oikeesti siinä säästäisi pitkän pennin, kun anopit ja mummot ja muut joskus kysyisivät, mitä ja millaista vaatetta lapsi oikeasti tarvitsee.