Miehen henkinen kypsymättömyys ja stressinsietokyky

Mies on lempeä isä, osallistuva, kotihommia tekevä jne. Mutta jos on paineita, hänellä on onnettoman huono stressinsietokyky. Ja, mielellään hän purkaa ne samantien kiroamalla ja mesoamalla, aivan mitätönkin asia, vaikka siinä vieressä pienet lapset kuulemassa ja minä tietysti. Tuntuu, että vaikeissa tilanteissa hänestä ei ole henkiseksi kumppaniksi minulle. Ja saattaa kiukutella minulle jotain minusta johtumatonta.



Esimerkkitilanne tapahtui juuri: olin tien päällä autollamme kun siinä syttyi merkkivalo, soitin miehelle mitä tehdä eikä osannut varmaksi sanoa, menin huoltamolle ja sain opastukset ja ohjeistukset. Mies odotteli hermostuneena kotona. Kun tulin kotiin, kerroin miten toimin ja mitä autolle tehtiin. Mies oli vihainen ja kiukkuinen "Jumalauta ei siinä autossa pitäisi olla mitään vikaa, no olisit ajanut (100km edessä) sen kanssa kotiin vaan eikä jossain surkealla huoltamolla kukaan sössinyt, nyt se varmaan rikki onkin!". Sanoin, että etten uskaltanut pienten lasten kanssa ajaa, kun tiedä mitä olisi tapahtunut. Mies tuhahti että olis siinä sitten vakuutus. Myöhemmin selvisi, että auto olisi hajonnut käsiin matkan päällä jos en olisi toiminut kuten toimin.



Toivoton, väsynyt olo välillä. Toisaalta hyvä isä, toisaalta välillä niin lapsellinen ja tavallaan arvaamaton kun kiukkuilee. Puhunut olen asiasta, totea ettei ihminen luonteelleen mitään mahda. Mitä sanotte, mitä mun pitäisi tehdä?