Järkyttävää kuinka apaattisia pienet päiväkotilapset voivat olla!

tottahan tuo on, 2 vuotiaan pitäisi olla iloinen ja kiinnostunut ympäristöstään. Pelottaa varmasti noiden hoitotätien kanssa. Äidin/isän kanssa meillä tuonikäinen kiljui puistossa riemusta!



Ei ne isommatkaan lapset ole ihan omia itsejään, jännittävät, ujostelevat ja suorastaan pelkäävät, ainakin aluksi, päiväkodissa.



Ehkäpä 4 vuotta olisi se ikä, kun alkaa jo reippautta löytyä niistä aremmistakin lapsista?

En jaksanut lukea kuin muutaman vastauksen, mutta luulin hetken, että aloituksesi oli omani muutaman vuoden takaa.

Asuimme taloyhtiössä, jossa oli pieni päiväkoti ja lapset leikkivät taloyhtiön pihalla joka päivä aamupäivällä ja iltapäivällä. Katselin sitä elämää kolme vuotta. Ja sen avulla jaksoin olla kotona melko pitkään.

Pikkupäiväkodin työntekijät olivat kireitä, tiuskivat ja tuiksivat toisilleen ja lapsille. Sipisivät ja puhuivat pahaa vanhempien, lasten ja toistensa seläntakana. Pienet lapset istuivat nenän alus vihreässä räässä hiekkalaatikossa tai keinussa vaikka kuinka pitkään. Piha oli melko pieni. Joskus puuttui viileällä ilmalla lapaset ja kauluri. Korvat näkyivät.

Ja mikä pahinta, koko porukka oli aina jotenkin masentuneen näköistä. Hymyä saati naurua ei ollut.

En kyllä vastusta erityisesti päivähoitoa, mutta tuo kyllä pisti miettimään. Omien lasten päiväkodissa on aina iloinen tunnelma, meni sinne sitten milloin vaan.

"päiväkoti tekee lapsista apaattisia" -voi hyvää päivää. Mitä vielä.

No kuten sanottiin, onneksi Sä olet kotona sun lapsen kanssa, että ainakin Sun lapsestasi tulee hieno ja täydellinen, koska Sun lapsesi ei ikinä istuisi hiekkalaatikolla aloillaan vaan varmaan säveltäisi jotain operettia lapionsa kärjellä.

Onnea Sulle, erinomaiselle äidille.

Nykyään käsitän sen niin, että tämäntyyppinen kirjoittaja kokee huonoa omaatuntoa omista valinnoistaan ja siksi kokee ap:n kaltaiset aloitukset syyttävinä ja kokee, että ap yrittää olla niin hyvä ja paras.

Mulla oikeasti kesti monta vuotta älytä tämän tyyppinen reaktio. Mua siis mollattiin pari vuotta nettikeskusteluissa tällä tapaa, enkä yhtään käsittäny mistä tuulee. Nykyään tajuan, että jos vähäänkään on tyytyväinen itseensä ja omiin valintoihin, on se muiden mielestä kehuskelua ja itsensä jalustalle asettamista. Vaikka siis itse olisin sitä mieltä, että en koe olevani muita parempi. Ääh, vaikea selittää, tajuaako joku? Siis tällainen ajatusmaailma tuli mulle tutuksi vasta netissä, reaalimaailmassa kukaan ei oo ollu mulle tuollainen.

Mulla on kaksi lasta, molemmat kotihoidossa. Toinen on puistossa apaattinen haahuilija (vanhempi vieläpä), eikä mene mihinkään leikkiin mukaan ilman äitiä, toinen taas juoksentelee pää kolmantena jalkana joka paikassa.

1) Aika monet normaalit lalle parivuotiaat apset ovat vähän vaisuja syksyisin ja talvisin ulkoillessaan. Varsinkin lumi on seikka, joka hyydyttää menon. Ei ole ihmekään, sillä pieni koko+paksut talviromppeet+vyötäisille ulottuva lumi hidastavat menoa ja tekevät leikkimisestä raskasta. Olen tämän huomannut omista lapsistani, kotihoidetuista - ja sama ilmiö on tuttu kuulemani mukaan myös päiväkodeissa. Kesällä meno onkin sitten tyystin erilaista.



2) Noin hiukan alle kahden vuoden iässä tulee uudelleen vierastuskausi. Ihan tosi, se on kehityspsykologinen fakta. Joskus sitä näillä isommilla tenavilla kutsutaan eroahdistukseksi, mutta samasta on kyse. Jos sinä - ventovieras aikuinen - alat jututtaa lasta, jolla ei ole turvanaan omaa äitiä, hän ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä vastaa. APATIAN kanssa sillä ei kylläkään ole yhtään mitään tekemistä - se on normaali, ihmiskunnan sukupolvelle edullinen juttu, että vieraiden kanssa ei heittäydytä heti tuttavalliseksi, vaan hiukan tarkkaillaan ensiksi.



joten ap, mitkä ne todisteesi päiväkotilasten apaattisuudesta taas olivatkaan...?



Ja tosiaan: en ole pahoittanut mieltäni, koska lapseni menivät päiväkotiin vasta 3- ja 5-vuotiaina. Tyhmät aloitukset vaan vaativat vastakommentin...

Tää palsta on ihan pimee en nähnyt ap:n aloituksessa mitään provosoivaa mutta meitä on kai niin moneen junaan..

Olen pahoillani, kun en tajunnut järkytykseltäni ottaa huomioon, että tietenkin aloitukseni voi pahoittaa monen mielen. Unohdin aivan asettua tarkastelemaan sitä toisesta näkökulmasta. Ei ollut tarkoitus ärsyttää.

käyttäytyneet ulkona tuon ikäisinä? Minusta taaperot ovat samanlaisia pk:n pihalla kuin äitiensä kanssa puistossa.

Itselläni on toistaiseksi vasta yksi 1,5-vuotias lapsi eli siis ei ole hirveästi vertailukohtia. Hän on arka kerhoissa ym. paikoissa, joissa on paljon muita lapsia. Pihalla hän kaivelee lapiolla hiekkalaatikolla, menee keinumaan hevosella, sieltä laskemaan mäkeä tai muuten vain vie minua paikasta toiseen ja selittää vauvakielellä näkemäänsä. Kaksi näistä pk:n arviolta 1,5-2-vuotiaista taaperoista ei reagoinut mitenkään vaikka yritin hieman jutella kun istuivat hiekkalaatikon vieressä. Ehkä vieraan tädin puhetta on vaikea ymmärtää tai vierastivat?

Mutta siis ilmeisesti lapset käyttäytyivät ihan tavallisesti, kyse on vain lasten välisistä eroista. Kiitos siis viesteistä, joissa toitte tämän esille :)

ap

Älä sinä ap kauhistu näistä agressiivisista vastauksista. Totta on nimittäin että äidit varmasti melko vereslihalla kaiken taaperokeskustelun keskellä. Lisääntyvä määrä asiantuntijoita pyrkii nostamaan esille tosiasian että taaperoikäiselle pitkä päivittäinen ryhmähoito ei ole paras mahdollinen ja saattaa jopa olla riski lapsen kehitykselle.Siinä sitä sitten vanhempana ollaan kun lapset hoidossa, velat päällä eikä vaihtoehtoja ole (ainakin siltä tuntuu). Havaintosi taaperoikäisen apaattisuudesta isossa ryhmässä ulkona, ilman läheistä aikuista on aivan oikea ja myös kannattaa uskoa että se tunne joka sinussa äitinä heräsi on varmasti oikea!

Selitykset taaperoikäisen "normaalista" apaattisuudesta ulkona on täysin höpöä.Jokainen äiti tietää että kun on yhdessä taaperonsa kanssa puistossa silloin tehdään asioita yhdessä lapsen kanssa eikä jätetä yksikseen haahuilemaan kuten ei myöskään missään muualla jätetä taaperoa yksin ilman kontaktia.Odota sinä vaan jos voit sen päivähoidon aloituksen kanssa!Tsemppiä.

omaa äitiään! Suututtaa!