¤¤¤ELOkuiset tiistaina¤¤¤
Kommentit (9)
No, naputtelenpa sitten vähän jos muutkin heräis =)
Harmaata on Keski-Suomessa, mutta mikäs täällä on sisällä ollessa. Enni söi miljoona kertaa yöllä. Nuha opettanut huonoille tavoille, mutta kunhan ollaan ihan terveitä ja aloitellaan vellit niin sit opetellaan taas nukkumaan. Eilen mulle ei noussut kuin vähän lämpöä, joten uskoisin, että voiton puolella ollaan.
Yksi koululainen tänään kotona eikä mitään ihmeellistä tiedossa. Meidän Ennikin on huomannut, että peilikuvalle voi hymyillä. Ennen kun näytin sitä hänelle niin ihmeellisesti puistatti häntä. Siis täristi päätään niinkuin olis ollut jotakin vastenmielistä =) Samalla tavalla tekee, kun tulee kakat vaippaan.
Jaahas, taidan lähteä keittään kahvia, jos tulis jotain uuttakin mieleen...
Kukka ja Enni
Nyt se kuume iski tänne, onneksi minuun eikä tyttöön, mutta kyllä voikin olla veto poissa. Ihan turhaa kuvitella muuta tekevänsä kuin tytön hoitavan. Koti onkin kuin pommin jäljiltä, mutta jos sitten parempana aikana siivoilen... Viimeksi olenkin ollut yli kymmenen vuotta sitten yhtä kovassa kuumeessa.
Neidin rytmi on jotenkin mennyt sekaisin, illalla ei meinaa millään alkaa nukkumaan ja yöunille nukahtaminen on siirtynyt lähemmäs puolta yötä. Jostain syystä siinä yhdentoista maissa tuntuu juttua tyttärellä riittävän eikä unesta ole tietoakaan.
Siirryn sängyn pohjalle itseäni parantamaan, kun tyttökin on aamupäikkäreillänsä. Mukavaa päivää kaikille!
Viime yö oli ihmeellisen levoton...Tyttö kyllä nukkui, mutta heti jos tutti tipahti suusta, alkoi mieletön pyöriminen, potkiminen ja nyrkkien hamuilu. Nukahti 23-02.30 syönti, seuraava 06, 09 ja vielä hetki unta päälle.
Kumma, vaikka tyttö saa jo päivällä perunaakin, niin silti näyttää yösyöntien välit tihenevän koko ajan. Huoh!! Mulla itsellä tekee välillä oikeastikin tiukkaa jo pään ja jaksamisen kanssa, kun univelkaa. Vetoan edelleen tähän kilpirauhasongelmaan. Tarvitsisin muutenkin paljon enemmän unta näin syksyisin ja nyt vielä nää rikkonaiset yöt. Onneksi ohimenevä elämänvaihe (öiden osalta siis tuo onneksi)
Mistähän lie johtuu, että mulla nykyään varmaan euroopan huonoimmat hermot??? Ehkä väsymyksestä?! Välillä sellaisia päiviä, että jaksaa olla iloinen ja nauttii elämästä. Välillä taas niitä, että tuntuu seinät kaatuvan niskaan, hermostuu esikoiselle mitä ihmeellisimmistä asioista, tulee huudettua, mökötettyä, joskus jopa tuntuu ettei osaa enää edes nauraa millekään. Aivan maanis-depressiivistä menoa.
Pakko purnata vielä yhdestä asiasta; joskus aikani kuluksi lueskelen tuota av-palstaa. Mikähän siinäkin on, että tulen AINA pahalle tuulelle, kun luen niitä juttuja. Ei pysty ymmärtään miksi siellä aina pitää mollata toisia tai pilata asialliset ketjut joillakin lapsellisilla provoiluilla. Tai sitten puolustetaan henkeen ja vereen omia mielipiteitä asioista ainoina oikeina...AAAArrgh!!! Tiedän ettei sitä ole pakko lukea, mutta jostain hullusta syystä sitä toivoo joskus löytävän jopa asiallista ja aikuista puhetta asioista. Toiveajattelua?
Parempaa päivänjatkoa muille!! % -/
Kirjoittelenpas minäkin, ainakin niin kauan kun Arttu on tyytyväisenä sitterissä. Kohta on kyllä ruoka-aika, mutta...
Kävimme hieman shoppailemassa ja ilokseni löysin kaupasta tutan uutta retroa. Ostin sellaisen ruskean unipuvun, missä on valkoisella linnun kuvia. Aivan valloittava!
Meillä kanssa nauraa käkätetään omalle peilikuvalle. Oikein ihaillaan sitä suloista vauvaa mikä siellä näkyy. Muutama viikko on jo tullut sellaista valloittavaa naurua!
On se vaan ihmeellinen edelleenkin. Ihana huomata uudet kyvyt. Kuolaa tulee kanssa aivan älyttömästi. On kuulemma viisauden merkki :))
Mitään hampaidenalkuja en kuitenkaan ole huomannut. Suuhun laitetaan kaikki mitä vaan saa mahtumaan, mutta rakkain taitaa olla omat kädet. Leluja ottaa joskus käteensä, mutta yleensä saa nekin laittaa.
Meillä nukutaan edelleen todella hyvin. Yhdeksältä nukkumaan ja viideltä syödään. Ylös noustaan kahdeksan maissa. Päivällä nukutaan äidin kanssa muutaman tunnin tirsat.
Ensi viikolla pääsemme lääkäriin. Tehdään lisätutkimuksia sen lonkan ja jalan kanssa.
Viikonloppuna äidillä on pikkujoulujuhlat ja isi saa olla lapsen kanssa kotona. Kauheasti ei parane juhlia, kun on isänpäivä ja kun ei ole edes maistellu vuoteen.
No nyt hermostutaan joten syömään...
Papaija ja Arttu
Meillä kanssa oli viime yö huono jos näin voisi sanoa, syönnit oli 03, 05, 07 en edes muista milloin olisi edellisen kerran herännyt syömään noin monta kertaa.
Mietin just aamulla että jokos pikkuhiljaa pitäisi alkaa miettimään noitasoseita ja vellejä, vaikka ikää ei ole vielä 3kk mutta jos ennen sitä ulkomaan matkaa hieman harjoittelis niin siell voisi antaa jotain sosetta vähän välillä. Isommat lapet ovat aloittaneet sose elämänsä eka 4kk ja toinen 3,5kk ikäisenä tosi pienillä määrillä. No osdotan kuitenkin ensi viikon 3kk neuvolalääkärin.
MaaritAnnele kirjoitii tuosta super ärtyneisyydestä, joo välillä täälläkin pitä laskea tuhanteen ettei tule huudettua turhasta isoille lapsille!!
jaahas jos lähtist asutailemaanja mammateen keittoon...
Marraspallo
Että tuli se sitte meillekin. Viivi nukku viime yönä huonosti, ja nyt on päikkäritki ollu katkonaiset. Kurjuus. Nenä vuotaa hällä. Ja huomenna olis 3 kk neuvola, mutta tuskin ne antaa rokotusta, jos on flunssainen. Mä oon itte vähän huonossa jamassa, päätä kivistää ja kurkkua kutittaa, on sellanen karhee. Isot lapset on kans nuhassa. Että sellanen viikko. Saas nähä mikä on porukan kunto vkl, kun pitäs lähteä isänpäiväks reissuun.. Tosin sekin harmittaa..
Kun tuon raksun vanhemmat asuu vajaan 200 km päässä, ja sinne tietty pitää mennä vkl. Mun vanhemmat on kutsunut kaiki lapsensa perheineen syömään sunnuntaina klo 15.
Mä sitte esitin raksulle asian että mentäis lauantaina kuten on jo sovittu, niin ihan normaalisti raksun vanhemmille, ja sit käytäis ukin luona jne, ja ajettais illalla kotiin, jotta mä saisin viivin kanssa herättää isin ENSIMMÄISENÄ isänpäivänään omasta sängystä, jne. Eikä tarvis kamalalla kiireellä ajaa kotiin ja äkkiä sitte mun vanhemmille klo 15. Haluan käydä veljeni haudalla, hänen poika kun asuu Oulussa eikä pääse isänsä haudalla käymään, joten mä haluan sinne kynttilän ja ruusun viedä. Siinä menee aikaa.. Ja nyt näyttää siltä että raksun vanhemmat eivät ymmärrä mun pointtia ollenkaan. Mä haluisin rauhassa herätä omassa kodissa ja onnitella isää vauvan kanssa. Isot lapset menee omalle isälleen. Mut pitääkö mun TAAS antaa periks? Me on tässä viimeisen kuukauden aikana käyty heillä ja heidän kans mökkeilty niin et joka vkl on nähty.. Huoh. Mä en tiedä mitä tekisin. Että on tää elämä vaikeeta. Tietty jos porukka tulee kipeeks, nii sehän on päivänselvää et mä en lähe yhtään mihinkään.
Mutta katsellaan..
mammateen keittoon tämäkin..
-Mindi & Viivi 12 vk
Tervehdys elokuiset! Olen uusi kirjoittaja täällä, toivottavasti mukaan mahtuu vielä.
Meille syntyi siis poika elokuun viimeinen päivä, viikkoa ennen laskettua aikaa. Syntymä mitat: 3,440kg 52 cm.
Poika on esikoinen ja kaikki on uutta ja outoa. Nyt pikkuhiljaa alkanut tulla rutiineita meidänkin elämään. Ihanaa.
Pienokainen opetteli itkemään vasta kuukauden ikäisenä, siihen saakka nukkui yötkin parilla syötöllä. Nykyisin ääntä lähtee etenkin illalla ennen yöunia, yliväsymystä kai. Nykyisin on hankalaa tuo nukkumaan käyminen oli kyseessä yöunet tai päikkärit. Ennen yötä saatetaan huutaa tuntikin ennenkuin siihen itkuun sitten rassukka nukahtaa. Yölläkin sitten syödään parhaillaan tunnin välein. Etenkin aamuyöstä syödään ja ährätään. Ei ole tarvinnut kuukauteen juuri nukkua, kun herkkäuninen itse olen. Viime yö oli poikkeus, söi vain neljä kertaa. Illalla yritetty tarjota lisämaitoa, mutta aina ei uppoa, enimmillään 100 ml (harvoin) silloin sitten nukkuu jopa kolme tuntia kerrallaan ensin. Huh, huh
Mutta muutoin hyväntuulinen ja pirteä veikko, kääntyillyt jo vatsalta selälleen kolme viikkoa ja muutoinkin kovin liikkuvainen on, varmaan sitten kuluttaa vaan niin paljon.
Kyllä elämä on muuttunut kovin, vauva on aivan ihana ja väsymyksestä huolimatta jaksan nauttia tästä!
Onnellinen äiti ja poika 10vk
vastailen tässä nyt äkkiä. Vaikka enhän minä suinkaan mikään asiantuntija ole, mutta todella tuo kuulosti siltä, että josko sielläkin jotakin takaisinvirtausta olisi.
Sehän nyt on ihan yleistä vauvoilla ettei se mikään sairaus ole. Toisia vauvoja se vaivaa itseään ja toisia ei. Eli TAYS:in lääkärikin sanoi, että niin kauan kuin vauva kasvaa ja äiti jaksaa pestä pyykkiä, niin kaikki hyvin ;-)
Eli meilläkin Mirolla rohisee ruuan jälkeen ja aika kauankin sen perään ja rohina tosiaan kuuluu tuossa ylähengitysteissä, ei siis keuhkoista tule, eli on sitä ees taas liikkuvaa maitoa. Aikaisemmin meillä tosiaan oli niitä kaarioksennuksia, siinä vaihdettiin äidiltä, Mirolta ja olis vaihdettu sohvaltakin vaatteet jos voisi ;-) ja pestiin lattioitakin niillä oksennuksilla. Ja se vaivasi Miroa, sillä mitään ei tuntunut jäävän masuun: syötiin uudestaan, oksennettiin, syötiin, oksennettiin ja itkettiin. Eli vaivasi häntä itseäänkin.
Gavisconia aloin sitten antamaan aina heti ruuan perään, ilman että liikutin poikaa yhtään. Se auttoi niin että nyt maitoa tulee ulos vain silleen suupieltä pitkin, valuu kaulalle ja selkään (ja äidin syliin ja sohvalle ;-) ... hih) mutta se ei enää vaivaa Miroa itseään, joten äidin hermot kestää pyykkivuoren ja Miron paino nousee - eli ne syömämaratoonit ovat loppuneet, eli sitä maitoa ei tule sitten kuitenkaan määrällisesti NIIIIIN paljon ulos takaisin miltä se näyttää enää.
Välillä saattaa olla ,että Miro on vaikkapa heti syötyään nukahtanut, nukkuu vaikkapa 1½ tunnin unet ja kun herää ja höyhyttelee ja touhuaa ja kun nostan hänet sitten (huom. syömisestä siis reilusti yli tunti!!!), niin lattialle vaan lätsähtää maitoa aimo lätäkkö!
Eli sellaista on meillä tämä refluksi - takaisinvirtaus tai GER on tämä meidän diagnoosimme (Gastroesofakaalinen refluksi) - miksi sitä nyt kukakin kutsua haluaa.
-Unna *pyykkivuoren takaa* ;-) -
Meillä oli kone huollossa ja kylläpä on ollut vierotus oireita :)
Nyt en ehdi enempiä kirjoitella, kun poika tuolla jo heräilee ekoilta unilta, mutta UNNALLE kysymys ja muille, jotka tuosta refluksista tietävät.
Meillähän pojulla oli se vaikeahko flunssa ja olen koko ajan ajatellut, että hänellä on vain sitä limaa edelleen, kun niin rohisee. Mutta tulipa tuossa mieleeni, että rohina on yleensä vain syönnin jälkeen! Hengitys siis ok (tai siis hengitys on tosi nopeeta, sitähän tässä on tutkittu koko ajan, mutta hengitys sinänsä ei rohise muulloin kuin syönnin yhteydessö/jälkeen). Samoin nyt viime aikoina on alkanut pulautella aika paljonkin. Ei lennä takaisin sillä tavalla kaaressa, mutta valuu ulos aika paljon ja nykyään joka syötön jälkeen (harvemmin yöllä).
Pojalla kuitenkin ikää " jo" 2,5kk ja vaiva on alkanut vasta tässä viime viikkojen aikana... Olisko Unnalla kokeneempana kommenttia?
Nyt pitää mennä, palataan!
Caprice