*MARRASMASUT*
Kommentit (35)
No täällähän on nyt vähän ollut kävijöitä, vai onks kaikki jo saaneet helpotuksen. Minäkin voisin vaihteeksi kokeilla ihan normaalin synnytyksen alun. Minulla kun on kaikki käynnistetty/kypsytelty prostaglandiini puikolla, eli olen mennyt aina osastolta synnytyssaliin. Onhan siinä ollut se hyvä puoli ettei itse ole tarvinnut miettiä tapahtuuko jotain nyt vai myöhemmin ja millon tarvis lähteä. Mutta toisaalta kun se puikko on laitettu niin yleensä on seuraavaan aamuun mennessä ollut valmista.
Minttukukka kyseli eilen tuosta käynnistyksestä. Tapojahan on useita ja se riippuu lääkäristä+kohdunkaulan/-suun tilanteesta. Minulla on aina ollut hyvin ylhäällä, yksikään ei ole laskeutunut (vasta vähän ennen ponnistus vaihetta on jysähtäneet), kohdunkaulaa reilusti jäljellä ja paikat kiinni. Jotan minulla on laitettu kohdunkaulan luokse prostaglandiinipuikko ja sen jälkeen on tarvinnut maata paikoillaan pari tuntia. Sen jälkeen on saanut liikkua ja olla ihan tavallisesti osastolla. Kannattaa kuitenkin yrittää levätä tai nukkua aluksi niin paljon kuin mahdollista ei se sieltä kuitenkaan sen paremmin tule vaikka rampais portaita ylös alas kokopäivän, ainoa vaikutus rampaamisesta on että kun se synnytys alkaa on voimat sitten loppu niinkuin minulla syyksi ensimmäisellä sanottiin ja vedettiin tunnin ponnistusvaiheen jälkeen 4120g poika imukupilla. Minusta tuntuu että ei siitä puikon laitosta ainakaan sen kivulaampia supistuksia tule kuin luonnollisesti käynnistyneestä. Tuosta tipan laitosta olen kuullut että siinä olis aika rajut.
ukule rv39+4
Eilen tuli käytyä sitten tuolla arvioinnissa. Näytti olevan isompi kuin viikot, kohdunsuu sormelle, kaulaa 2cm. Joka tapauksessa lääkäri sanoi, että saattaapi pitää hyvin paikkansa tuo laskettu päivä (ettei yli ainakaan menisi). No, mistäs sitä tietää... Toistaiseksi olen kokenut kerran kipeähkön supistuksen ja siitäkin on jo 3 kk.
Sisätutkimuksen jälkeen mulla ainakin tuli verta, mikä johtui pehmenneistä paikoista. Tämä normaalia, eikä saanut kuulemma pelästyä. Painoarvio nyt 3300 g, käyrillä menee. Pää-perämitta oli 34,1.
Sitten saatiin hyvä lähikuva kaverin perhekalleuksista, eli varmistui, että POIKA tulossa! Kyllä mä melkein sen tiesin; kaikki vaatteetkin on sinisiä, mitä olen ostanut :)
Nää ekat äippäloman viikot ovat olleet täynnä touhuamista ja menoa, nyt otan rauhallisemmin. Laiskottaa nimittäin :) Joulukorttien askartelua ja pipareita aattelin tällä viikolla saada aikaiseksi. Ja kestovaippa-asioihin täytyy vähän perehtyä, että ostaako sitä vai tota vai tätä...
On kyllä hauskaa ja mielenkiintoista lueskella teidän muiden juttuja. Ja välillä ikävääkin, monenlaista kokemusta ihmisillä. Ja sitten niitä samoja tuntemuksia mahasta ja kivuista ja säryistä ja seksistä tai sen puutteesta... Onpa mukavaa jakaa näitä täällä!
Kyllä tässä vaiheessa jo alkaa oma vaappuminen ottamaan päähän, ja iso mahakin. Vaikka kuinka yrittäis kävellä normaalisti, niin vaapunnaksihan se menee väkisin. KVAAK!
Koittakaa kestää kaikki lähellä/yli olevat! Enää päivistä kiinni!!! Kyllä se sieltä putkahtaa, kaikilla on nyytit jo jouluna. Ja mitäs siihen oli aikaa, rapiat 6 vkoa?
Tulispa vähän lunta...
Nyt aamupalalle; tulin tappamaan aikaa, kun odottelin raudan imeytymistä. Hirrrvee nälkä, vaikka ruokahalu on toisaalta mennyt. Ei tee oikein mitään mieli. Muilla vastaavaa?
Mietinpä tässä vielä , että kun ekaa olen menossa hakemaan, että missä ne kaikki mukavat synnytyskokemukset mahtavat luurata? Kahdelta ystävältäni olen kuullut, että jäi hyvä mieli synnytyksestä - eli kaikki meni suhtkoht sutjakasti, joskaan ei kivuttomasti. Mutta kuitenkin, että se fiilis jäi positiiviseksi. Joka paikasta (myös Vauva-lehdestä) saa lukea vain kamalia kertomuksia synnytyksestä & sitten sen jälkeisestä megarepaleisesta elämästä... Alkaa vähän jo kypsyttämään, olis kivaa kuulla myös positiivisia ajatuksia. Mitä mieltä olette?
NYT sitä aamupalaa...
Näätä 77 & 100 % Saku (vasta 37+2!)
Yö meni todella hyvin, nukuin kun tukki. yhden ainoan vessa reissun tein ja senkin puoliksi nukuksissa. Isäntä se laukoo nykyään aivan pöhköjä juttuja suustaan, ettei vaan jännittäis tuleva synnytys! Eilen illalla sanoin sille ettei saa syödä suklaalevyä joka on jääkaapissa kun aattelin ottaa sen sen laitokselle mukaan energiaa antamaan jos sattuu synnytys pitkittymään. Siihen tää tokasee että miks sitä pitäis pitkittää eikös sitä voi hoitaa sujuvan nopeesti sitten. Voi kiesus kun meinas taas hermo mennä!! Onneksi sain pidettyä hermon kasassa ja sain sanottua että voi rakkaani kun se ei ole kiinni minusta, synnytys kun etenee ihan omaa vauhtiaan ei sitä pysty hidastaan tarkotuksella. Että tämmöstä tällä kertaa, saas nähdä mitä sitten tapahtuu kun pitää oikeesti lähtee laitokselle, raukka varmaan sekoo sukkiinsa;-)
Napaan ei kuulu ihmeitä, ruhallisia töytäisyjä eikä merkkiäkään mahdollisesta jakautumisesta jos ei lasketa mieletöntä paineen tunnetta alapäässä kun lähtee käveleen.
Perjantaina taas neuvola, sit on viikkoja JO 40+3. Yli menee taas niin että kolina käy, ja olin ihan varma että syntyy ennen laskettua ja paskat tää mihkään synny. Ensviikolla todennäkösesti käynnistellään tai seuraavalla viikolla kattoo nyt mitä mieltä ovat taysissa kun saavat yliaikaisuus paperit käteensä. Eilen neuvolan tätin piti ainakin pistää paperit eteenpäin. Tahtoo pihalle tän kaverin jo!!!!!!
päivänjatkoja kaikille pökkelö69 ja masukki TASAN 40
Näin ihan sekä synnyttäjänä että kätilönä : 4 x siis on avustettu tipalla ja supistukset ovat olleet helvetillisiä ! Joka kerta olen tarvinnut / saanut epiduraalin ja sitten on taasen jouduttu laittamaan lisää tippaa. Siinä joutuu tavallaan sellaiseen oravanpyörään.... Kerran on laitettu cytotecit kohdunsuulle, siitä on kohta 2 v aikaa kun edellinen vauvamme menehtyi kohtuun rv 16. Tarvitsin yhden tabletin ja sanonpa että kipuja ei ollut laisinkaan. Tunsin vain supistukset masun kovettumisena, en yhtään mitään muuta. En tarvinnut kipulääkettä ja " synnytys" sujui niin helposti kuin se oli mahdollista näin teknisesti....
Tuota tippaa olen tarvinnut synnytystä edistämään kun paikat ovat olleet 2-4 cm auki ja kanava kadonnut kokonaan / melkein kokonaan. Cytoteciahan käytetään nimenomaan kypsyttämään paikkoja niin kuin UKULE mainitsikin. Mutta nyt hörppimään teetä ja sen kuitenkin haluun sanoa että jos joudutte käynnistykseen tai synnytyksessä kätetään avustavia toimenpiteitä niin ne ovat kyllä hoitohlökunnan tarkoin harkitsemia ja perusteetta niitä ei tehdä. Luottamusta siskot kehiin ja jokainen synnytys on omanlaisensa, jos täällä on ollut kipeetä niin toinen taas kokee omat kipunsa itse ehkäpä vähemmän kivuliaina.
Minuukin pelottaa, mutta tulta päin ! Onnea synnyttämään meneville.
Rapuäiti
Huomenta!
Nyt jo kolmas peräkkäinen yö, että aamuyönä herään toisen kerran vessaan enkä saa sitten unta pariin tuntiin. Eilenkin nukuin sitten onneksi aamupäivällä jo heti tirsat, kun esikoinen (5v.) meni tarhaan puoleksi päiväksi. Mistähän tuo yökukkuminen voi johtua? Tuleva synnytys kyllä mietityttää muttei pelota. Esikoinen tulee joka tapauksessa välillä aina viereen ja sekin tietty haittaa, olen yrittänyt nyt aina palauttaa omaan sänkyyn, josta kuitenkin kömpii takaisin, kun näkee välillä pahaa unta. Saa nähdä, kun vauva syntyy...
Vatsa on vähän huonona, sain uutta lääkettä suolistosairauteen. Onneksi ei niin huono, kun esikoista odottaessa. Onko täällä muita marrasmassuja, joilla myös suolistosairaus?
Nyt täytyy lähteä vihdoin suihkuun. Kamala makean nälkä ja illalla sitten turvotus, kun tulee herkuteltua :( Laskin tuossa yksi päivä, että en ole vuoteen syönyt koskaan niin paljon suklaata, kun nyt on mennyt parissa kuukaudessa...
Oikein hyvää vointia kaikille ja tsuppareita odottaville tsemppiä, mutta ne ovat lähes kadonneet, nyt kun niitä vihdoin alkaa jo odottamaan :)
Tuppis rv 37+6 ja mörriäinen
Täällä oli jännä yö..Mul meni sydän sekaisin! Se alko yksinään jytkyttää 120-130krt/min ja tuntui et tulee kurkusta ylös. Tätä kesti toista tuntia. Liekö johtunut nenäsuihkeesta jonka sain lääkäriltä tähän räkikseen? On jottain resepti tavaraa. Meinasin lähteä ensiapuun, mut sit sydän rauhoittui.
(.) on ollut hiljaista, liekö pieni pelästynyt mun tykyttelyjä? Synnytystä odotan jo, mutta saan varmaan ootella ihan rauhassa.
Täällä pääsee äippiksellä käymään kun on 10pvää yli, siihen olen tähdännyt!;o) Toivon että Himpula aikaisemmin syntyisi.
Nyt päivän hommiin, HAUSKAA PÄIVÄÄ JA SUPPAREITA KAIKILLE!
Hormoonihirivö ja Himpula rv 37+
Täällä masennuksen keskellä eletään. kirjottelutkin on mitä sattuu.. neuvolassa eivät asiaan pahemmin reagoineet, terkka vaan toivotti voimia. juu, ihan ku se nyt auttais. supistelee mutta nähtävästi tuloksetta. tosin, äskettäin tais se limatulppa irrota. pelkkä sen ajattelukin oksettaa. yök. oli niin ällöä. peukalonpään kokonen löntti höllyvää ja sitkeetä. sit tuli sellasia roippeita viel paperiin ku uuestaan pyyhki. kuhan ny ei pariin päivään synny, jotta mieskin kykenee tulemaan synnytykseen. joo, eipä täs taas tällä erää muuta.
-neitoperhonen ja Toukka 37+6
Kyselen heti alkuun, että onko muita jotka HIKOILEE SAIRAALLOISESTI? Mulla siis hiki valuu virtana pitkin naamaa, paperilla kun pyyhkäsee niin on likomärkä. Nenänpäästä vaan tippuu pisaroita sanomalehelle jne. Onhan tuossa tietty räkätauti takana joka vois osiltaan selittää, mutta kun kuumettakaan ei enää oo. Silti hikoiluttaa aivan mahottomasti. Pitänee seurata ja otattaa kilpparikokeet sitten joskus aikojen päästä jos ei ala tasaantua jakaantumisen jälkeen.
Nyt on epätodellinen olo, kun jotenkin nyt vasta meni jakeluun että ihan oikeasti, lähtö synnärille voi periaatteessa tulla ihan koska vaan! Sitä kun on niin kauan oottanu, niin nyt ei sitten tajua että tässä sitä ollaan, viime metreillä. Vaik edelleen on ihan hiljasta mahassa, ei suppareita eikä limoja =( Noh, perjantaina on mies melkein 400km päässä työmatkalla, että sillon sitten varmaan tapahtuu ;)
Kitty rv 38+5
toivottavasti mahdollisimman moni on jo tositoimissa. Meidän tietokone on tässä pari päivää reistaillut oikein urakalla ja netti tökkii tosi pahasti. Hirveät vieroitusoireet kun ei ole päässyt tänne lukemaan muitten kuulumisia.
Joku kyseli tuosta hikoilusta, täällä ainakin sama vaiva. Oikeasti hikoilen koko ajan kuin pieni sika, tää on aivan järkyttävää. Öisinkin on koko ajan lakanat ihan hiestä märät ja monta kertaa yössä joutuu kääntämään tyynyä, että saisi kuivaa nurkkaa pään alle. Ikkunat on auki ja mies palelee monen peiton alla ja mulla vaan hiki virtaa. Varmaan tosta hikoilusta johtuu tää mun kamala suolan himo, kait, mutta kun sitä suolaa ei oikein voisi syödä kun sitten nää himskatin turvotukset vaan pahenee.
Kärsiikö muut liitoskivuista? Mulla on niin karmeet nää kivut, ettei oo tosikaan. Kaikki liikkuminen on nykyään todella vaikeaa vaikka kuinka koittaa mahaa kannatella käsillä. Häpyliitokseen särkee aivan tauotta ja kaikki liikkeet aiheuttaa kamalia vihlaisuja. Yöllä kyljen kääntäminen on nykyään liki mahdoton operaatio, vaikka kuinka hissukseen ja varovasti yrittää jalkojaan liikuttaa niin vihloo silti niin et tekis mieli itkeä. Eikö tää he.....i ikinä synny?!! On saunottu ja siivottu ja seksiä yritetty epätoivoisesti, supistaa ja supistaa mutta kun ne ei piru vie suostu voimistumaan. Maha on aivan järkyttävän kokoinen ja näköinen, hirveä roikkuva säkki. Tuli eilen mitattua vyötärönympärys ja se oli 126 cm, ennen raskautta oli 69 cm. Pikkasen on levinny.
Ja nyt takaisin vaippojen ompeluun, jotenkin pitää koittaa käyttää tää jäljellä oleva aika hyväkseen.
romena ja elias 39+2
Miten voi ihminen olla näin jäykkä?! Mulla on lonkat ihan jumissa ja sormet, varpaat jne..aivan tönkkönä turvotuksesta!! Tänään neuvolaan ja saan aivan taatusti jo 2 plussaa turvotuksesta, ellen sit jopa jo kolmea!! Huhu huh, onpa tosiaan kumma olo:)
Hikoilusta tais kittykatti kysellä..No mä hikoilen, mut ei nyt ihan vettä valu. Kuuma on koko ajan, makuuhuone täytyy pitää ihan viileenä että voin nukkua. Nytkin on mielettömän kuuma. Ja ulkona kuljen tosi vähissä vaatteissa. Hormooni höyryjä nää vissiin on.
Eilen illalla oli sellanen kumma tunne masussa. Ihan kuin vauva olis jotenkin asettautunu erilailla, liekö pää sit kiinni jo..? Suppailikin jonkinverran ja mies jo masulle puheli että nyt ei passaa syntyä!! On nimittäin pari kiirepäivää töissä miehellä. Mä taas tuohon viikonloppuun tähtäisin mieluusti:)
käynnistämisestä mullakin on kokemusta toisesta synnytyksestä. Kalvot puhkaistiin rv 39+1 mun lonkkakipujen vuoksi. Auki olin 2 cm. Vesien meno ei aiheuttanu yhtään ainutta supistusta ja tippaakin jouduttiin suurentamaan varmaan pari-kolme kertaa ennenkuin mitään alkoi tapahtua. Mut sit kun tapahtui, niin se oli menoa sit!!! Ne supistukset on kyllä aika rajuja, mut mulla kaikki oli valmista sit vajaassa 4 tunnissa. Mitään kammoa mulle ei jäänyt , mut mieluiten tietysti ottaisin ihan omia luontaisia supistuksia:)
Iltapäivällä tosiaan neuvolaan ja illalla oliskin appivanhempien hääpäivä illallinen. No appivanhempien hääpäivä ei juuri kiinosta, mut kyllä aina hyvä ruoka kellpaa:) Palailen jos ehdin kertomaan neuvola kuulumiset.
Voikaapa hyvin Ja Kunnon Suppareita niitä kaipaaville!!!
äitykkä ja poikanen virallisesti täysiaikaisena tänään rv 38+0!!!
Täällä edelleen paksusti voidaa, vaikka eilen jo aattelin et lähtö tulee. Makasin koko päivän sängyssä-oksetti ja kipristeli mahaa. Tais ollakin joku pöpö, kun tänään paljo parempi olo.
Ei tässä sentään mitään turboa ole päälle saanu, kun tuo hermopinne laittaa ontumaan. Tekis kuitenkin mieleni ulos. isäinpäivälahjatkin on shoppaamatta.
Perunat kiehuu ja kalanpaisto kutsuu. anoppi oli yökylässä ja tässä lähtöä tekemässä. Eilen tilasin neuvola-ajan ja sainkin jo huomiseksi. HEmppari edelleen 104, muttei onneksi alle sadan. Niin ja Kittykattylle hikoilusta. Viimeks yöllä heräsin siihen kun sieltä täältä yöpaita märkä ja se on jännä että hiusrajas päänahkasta myös hikeä pukkaa. EN muist tällästä hikoilua aikasemmis raskauksis, mutta kerta se ensimmäinenkin. Muut palelee sisällä ja mä hikoilen...ELÄMÄ ON.
Päivä kerrallaan hikoillen tai ilman, mutta nyyttiä odotellen-
eufrosina rv 37+6
Kävin kasin jälkeen jo koneella kun heräsin mut en jaksanu ollakaan hereillä ku vähän aikaa,äskön sit taas heräsin...yönkin nukuin sikeesti jos veskireissuja ei lasketa,tainnu eilinen riehuminen väsyttää.
Yöllä ei ees supistellu,toivotaan et ne alkaa sitten kertarytinällä.Eilen tuli YKSI oikein kipee suppari ja mä vaan hymyilin ja nautin..et sellasia lisää kun tuntu niin tehokkaalta...täs tulee ihan sairaaks ku alkaa nauttiin kivusta :)
Mulla on kans noita liitoskipuja,välillä enemmän tai vähemmän.Myös hikoon tosi kovasti öisin.Oon aina kärsiny huonosta ääreisverenkierrosta,sormet ja jalat ollu kylmät vaik mitä tekis mutta nyt ei oo kyllä sitä ongelmaa.
Nyt ei oikein pää toimi,jutut mulla vähissä..ainaki vielä..
Hyviä vointeja ja synnytysten käynnistymisiä toivotellaan halukkaille!
*odottelija76,rv 39+1*
...ja hermot riekaleina!!! Äh, mistä mä nyt alottaisin purkamaan tätä mun vyyhtiä... no.
Siis. Soitin eilen sit neuvolantätiin ja kaikkeen muuhunkin suivaantuneena suoraan äitipolille. Keskusteltiin mun tilanteesta, ja siellä oli oikein mukava täti langan toisessa päässä. Kerroin meidän " synnytysreissusta" että kun eka klö lupas et puhkotaan kalvot ja vuoron vaihduttua seuraava klö ei siihen suostunutkaan, piti lähteä HETKEKSI kotiin huilaamaan jne. ja kotona ollaan vieläkin. Tää täti kysy paljonko paikat auki, kerroin, ja meinas et riittää, eiku vaan kalvot puhki jos nää supparit ei kerran avaa paikkoja!! Et sinne vaan, jos vaik käynnisteltäis, mut pitää napata lähete neuvolasta, ilman sitä kun eivät voi ketään polille ottaa.
NOH. Soitinpas neuvolalääkärin puhaikaan tänään aamusta, en päässy edes jonoon sen puolen tunnin aikana!!!! Ei auttanu kuin soittaa neuvolantädille... voi shit että se osaa pilata mun päivän!!! Siis en jaksa edes kaikkea tässä nyt selittää mitä se sanoi, mutta tyyliin " noin ne sanoo kaikille jotka soittaa sinne polille, ja jokaisesta tuntuu tolta raskauden loppuvaiheessa, ja että ei oo aiheellista mennä kun ei kerran silloin SYNNÄRILTÄ annettu aikaa polille!!!!" No ei kait ne mitään poliaikaa salista antaneet kun kuvittelivat että tuun pian takas SYNNYTTÄMÄÄN!!! Sain kuitenkin sen edes laittaan koneelle et lääkäri soittaa mulle... heh heh. Että näin, tällaista palvelua. V..tuttaa kun pitää yleistää, se neuvolantäti ei oo ees hetkeen nähny mua eikä pätkääkään kiinnostunu mun tilanteesta ja voinnista, hermoo vaan kun yritän aiheuttaa sille lisähommia. Vitsit, kirjottais vaan sen lähetteen nii pääsisi musta eroon!!! Eipä ole lääkäri soittanut... en taida päästä koko polille...
Sit kilahtaa nupissa ihan kertakaikkisesti, kun kaikki psyykkaa ja kysyy että jokojokojokojoko. Jos se oiskin niin yksinkertaista ja mun tahdosta kiinni, NIIN EN OLISI ENÄÄ RASKAANA VAAN ONNELLISESTI VAUVAN KANSSA KOTONA!!! Yks " kaveri" soitti eilen ja kysyi: Koska se vauva oikein syntyy?!?! Ei hitto, ymmärrän ton kysymyksen lapsen suusta, mutta että aikuinen ihminen... mistä hitosta mä voin tietää koska tää syntyy!!!!! Päivän aikana kuulee varmaan kymmenen kertaa " onko mitään uutta?" On joo, tehtiinkin vauvan kanssa sopimus että nähdään vasta tammikuussa, helv... Sorry, mä sekoon pian!! Meen pian johonkin mettään kökkimään tän mahani kans niin kauan että vauvalta pää näkyy, ei tarvi kuunnella tyhmiä... MURRRRR!!!!:-/ Paitsi etten pysty enää kävellä kun sattuu niin vietävästi, eli pitäisköhän vaan linnottautua loppuajaksi vessaan...;D
Lapsetkin lähti taas isälleen, nyyh... ovat olleet siellä nyt tosi paljon, kun tytöllä tuo koulu ja meillä ei oo sellaista hoitajaa joka vois sinne kuskata jos me ollaan sairaalassa. Senkin takia veettää niin järkyttävästi, kun täytyy olla lapsista niin paljon nyt erossa, kun ei tiedä koska lähtö tulee ja hoitajaongelma painaa... iso huoh...
Hikoilusta: Täällä kans, ei tarvi välillä kuin suunnitella tekevänsä jotakin niin johan tulee kuuma!:D
Pökkelö: Täällä kans tuota laukomista esiintyy, en oo ainut tässä talossa jolla on kiire päästä synnyttään. Taidetaan saada vielä mehevä riita aikaiseks mun hiton synnyttämättömyydestä.... ihan kypsinä tilanteeseen molemmat.
Rapuäiti: Mulla kanssa silloin 1,5v sitten se km kaksosraskaus n.16vkolla käynnistettiin C:llä alakertaan. Oli mulle aika raju kokemus, hurjat supparit sain niistä. Ja muistaakseni jopa ketorinia sain kipuun ja suppareihin kun alkoi ponnistuttaa.. että eivät ilm. sairalaassa tajunneet että ihan tosissaan " synnytin" ? Eli mulla ainakin se alakertaan laitettava tabu toimi silloin, kesti kyllä ennekuin alkoi vaikuttaa, oisko kolme laitettu yhteensä. Sen ottaisin nytkin jos ei puhkota kalvoja heti, ja siis saisin mennä käynnistelyyn.
Hormoonihirviö: Mä oon saanut ehkäpä just vastaavanlaisia tykyttelyitä esim, joistakin yskänlääkkeistä joskus. Sillai et lepopulssi pompannut yhtäkkiä kattoon, ja pari tuntia ollut tilanne päällä. Joku ventoline ainakin teki mulle tollaset temput.
Oksettaa... en oo muuta syöny tänään kuin kaks joulutorttua ja vähän jugurttia. Ei laske enää mikään alas ja kaikki ällöttää... plääh...
Juuh, nyt on ehkä parasta siirtyä koneelta kera näiden tummien pilvien, etten muidenkin päivää pilaa! Jakseluja ja toimivia suppareita ja PAREMPAA päivänjatkoa!
-neiti pylleröisen äippä 40 täynnä, eikä vois enempää tuokaan tieto masentaa...
...palailen mikäli lääkäri soittaa.
Tulinpa kurkkaamaan pinoa pitkästä aikaa! Elikkä rv 40+0 3.11 vihdoin syntyi meille poikavauva! Synnytys oli todella rankka ja raju, mutta palkintokin siitä kultaakin arvokkaampi. Lapsivesi meni tiistaina ja poika syntyi torstaina loppujen lopuksi imukupilla (avosuinen lakitarjonta, hiukan vinossa asennossa, suppareiden heikentyminen, ahdas lantio). Lisäksi sain infektion ja lapseenkin meinasi se tarttua. Onneksi nyt kaikki hyvin ja tässä opetellaan kotona olemista. Kyllä kaikki tuntuu niin uudelta. On tämä ihmeellistä. Poika voi hyvin ja nukkuu ja syö ja on erittäin tyytyväinen vauva.
Voimia kaikille jakaantumattomille mammoille suureen koitokseen. Koittakaahan jaksaa raskauden loppuajat ja lohdutukseksi, kyllä se sieltä syntyy! bd bd bd ja paljon suppareita kaikille!!! Hengessä ollaan täällä mukana.
T: Onnellinen Näpiskä rv 40+0 ja pikku-Matti 5 vrk
Ensin että muistan : Onnea Näpiskälle pojasta!
Heräsin " aamulla" 11 aikaan. Olin nähnyt unta että vedet menee.
Nousin ylös mennäkseni vessaan ja ajattelin että onko sänky ihan märkä, kun on sellainen tunne. Sänky ei ollut märkä mutta alushousut sitä vastoin olivatkin! Ja nyt sai kyllä karata virtsa pahanpäiväisesti, jos se sitä oli!
Tein pienen muotoista tutkimusta alushousuihin ja ne eivät haisseet pissalle. Kuulostaa aika kamalalta mutta toivottavasti ymmärrätte.
Kaiken päälle eilen illalla supisteli reilun pari tuntia epäsäännöllisesti, kivuliaasti. Tässä istuessani huomaan että supistustuntemukset ovat palanneet. Nyt KYLLÄ JÄNSKÄTTÄÄ. Vajaan tunnin päästä neuvola- sen takia en viitsinyt rynnätä synnärille, vielä.
Onnea kaikille ja paljon suppareita, ilmoittelen tänään todennäköisesti myöhemmin että takasin tultiin yhtenä kappaleena :)
terv.10kaks joka on varautunu joulunyyttiin 38+6
Onnea kovasti Näpiskälle pojasta!!
Voi kun pääsis jo kohta itsekin synnyttään, ei oo näkyvissä merkkiäkään et semmoinen olis tulossa. Huoh, taitaa mennä täällä yliajalle. Se pelottaa, terkkari arvioi eilen et tää vauva olis nyt jo 3,7 kg. En kaipais jättikokoista vauvaa kun on ensimmäinen synnytys edessä...iiiik.
10kaks taitaa sullakin tulla kohta lähtö, tsemppiä sinne!!
Kittykattiko kyseli hikoilusta. Mä kans hikoilen lakanat märäksi, vaikka yleensä oon ollut aina oikee vilukissa. outoa, kai se sit jotain hormoonitoimintaa on.
Neitoperhonen onpa ikävää jos et kunnon apua saanut neuvolasta. Toivottavasti sielläkin vauva syntyy pian, jos helpottaisi vähän oloa. Oiskohan joku toinen taho kenen puoleen kääntyä jos tuntuu raskaalta (heh mikä sanavalinta), ellei terkkari ymmärtänyt tarpeeksi hyvin oloasi. Koita vielä jaksaa!!
Omaan napaan ei mitään ihmeellistä. Neuvolassa eilen siis arvioi vauvan olevan jo 3,7 kg. Rt:ssä on, paineet 120/70, pissa ok, kaikki kai ihan ok. Ei vaan tunnu siltä että tää ennen joulua olis ulos tulossa. Hassua kun samaan aikaan pelottaa tuleva synnytys, mut kuitenkin haluais jo saada vauvan syliin ja ulos massusta.
makeeta tekee kauheesti mieli.
gerda rv 38+6
Heippa täältäkin, en olekaan muutamaan päivään kirjoitellut mutta palstat lukenut kyllä!
Hyvin on samanlaisia tuntemukset kaikilla; itse olen alistunut siihen että mun tuntemukset ja kroppa ei kerro mitään ja että tämä vauva syntyy käynnistyksellä. Olin aivan varma (supistukset, epämäär huono olo, pahat liitoskivut yms) että vauva syntyy viime viikonloppuna, mutta täälläpä ollaan maha pystyssä. Ärsyttävää on myös se että mun " alakerran" tilanne on kuulemma hyvä, mutta se ei tarkoita gynejen ja kätilö-tuttujen mukaan silti välttämättä mitään; voi syntyä nyt tai käynnistyksellä.
Niin, ja onko ketään joka pistäisi paremmaksi vauvan painoarviossa? rv40+0 päivänä 4kiloa (ultran mukaan) ja näin varmaan onkin koska 37+2 päivänä oli 3760g. Että " pikkuista" pukkaa. Olen vielä ns. ensisynnyttäjä (1. oli suunn. sektio) ja mies pilaileekin että taitaakin laittaa vauvasta kertomis-tekstiviestiin vain tikkien määrän ja sukupuolen.. (mä olen kyllä varoittanut noista vitseistä sitten kun action on päällä..!!)
Neitoperhonen; mustakin tuntuu välillä että on " masis" , tai olen itse analysoinut sen niin että olo on " kypsä" . Mä en ole ihminen joka rakastaa olla raskaana ja tällainen ylimeno koettelee vieläkin enemmän. Kaikki on niin raskasta ja on niin kauan siitä " normaalista" elämästä mihin kuului urheilu ja välillä pullo pari viiniä ja seksikin oli kivaa ja vaakalukemiin pystyi itse vaikuttamaan..! Mutta kyllä se mieli taas normalisoituu kun on vauva sylissä!
Joku ensikertalainen kaipaili positiivisia synnytyskertomuksia; mulla on siis sektio ja se oli positiivinen kokemus mulle, mutta kertoisin positiivista vauva-ajasta. Se ei ollut yhtään niin raskasta kuin " kaikki" kertoi vaan ihanaa. Toki yöllä on heräämiset mutta varsinkin yhden lapsen kanssa voit ottaa univelkoja päivisin takaisin ja meillä mies hoisi n. yhdet yösyötöt/viikko ja sain nukuttua 6-8h putkeen. Se auttoi hyvin.
Se rakkaus sitä vauvaa kohtaan yllättää ja lyö yli ja tuntuu välillä että kylläpä olin hullu että olen hankkinut elämääni asian joka tekee minusta niin haavoittuvan.. Oman lapsen saamiseen asti olen ollut varma että selviän mistä vain jos on pakko, mutta oman lapsen menettämisestä en selviäisi ikinä.. ja se on pelottavaakin. Mutta kertoo siitä mitä olet tulossa kokemaan; suurimman tunteen mitä olla saattaa!
Mutta olipa ihanaa kun yksi päivä joku täällä palstalla oli käynyt heinäkuisten pinossa ja muistutti meitä siitä miten pitkällä me ollaan..!!
Yritetään muistaa se; tää on meidän kuukausi ja varmaa on että joulukuusta koristellaan nyytit sylissä vaikka menisi maratonmaisesti yli laskettujen aikojen!!! Ja jouluhan on ihan kohta.. Pitäisikö tytöt ottaa kisa kenellä menee eniten yli lasketun ajan?? Laitettais jollekin tilille mukaanhaluavat vaikka 5e ja voittaja saa koko potin? Eiköhän alkaisi vauvoja tupsahdella kun olisi syytä pitää se sisällä?!
Silja74, rv40+4
marraskuuta porskutellaan. Pitäisi taas alkaa nuo kyökkihommat eli ruuan kokkailu, mutta ei niin yhtään kiinnosta koko ruoka. Joulutorttuja olen kyllä ahminut.
Neuvolassa oli taas joku sijainen. Nyt sf-mitta oli pompahtanut 35, mutta en oikein tiedä uskoako, kun edellinen oman " tädin" mittaus oli 31,5 ja pari viikkoa väliä. Viime viikolla lääkäri arveli n. 31. Ei ollut vielä kiinnittynyt tänään. Syke n.130-140.
Mä olen jotenkin ihan haavemaailmassa. Toisaalta täytyy näitä välipäiviäkin olla. Eilen touhusin senkin edestä.
rv 37+5
Ja Näpiskälle onnea pojasta!!!
Tulin juuri kävelyltä, ihana ilma on kun aurinko paistaa ja 10 astetta lämmintä! Hassua marraskuussa... Kävely oli erilaista ku ennen, tai no erilaista ja erilaista. Alamasuun otti hassusti koko lenkin ajan, ei sattunut mutta sellainen ovela tunne. Josko sieltä pikkuinen on laskeentunut vähän mikä aiheuttaa tuon tunteen. Hyvä jos jotain tapahtuu.
Koitan kovasti toivoa että tämä syntyisi viimeistään ensiviikolla, niin vanhempanikin pääsisivät näkemään hänet. Heillä olisi lomaa 18-20 päivä, pääsisivät silloin tulemaan tänne. Seuraava mahdollisuus heillä menee varmaankin sitten tammikuulle! Äiti oli jo lomittajaa vähän kysellyt marras-joulukuun vaihteeseen mutta vastaus oli ettei toivoakaan tämän vuoden puolella :( Sanoinkin äidille että tulette 18 päivä tänne, on tämä syntynyt tai ei, jos sattuu silloin viikonloppuna sitten syntymään niin tulevat sairaalaan katsomaan.
Kylläpäs alkaa tuoksut tulemaan, mulla on hernekeitto porisemassa kattilassa :) Kauan aikaa on jo tehnyt hernekeittoa mieli mutta vasta eilen illalla muistin laittaa herneet likoon...
Mutta mutta. Aurinko paljastaa kaikkea kivaa... Kauheat pölyt tässä tietsikkapöydällä, taidampa alkaa pyyhkimään niitä pois...
Tässä jo mietin et kyselen tätiltä millos meillä päin on se yliaikaiskontrolli. Tuskinpa tääkään neiti tajuaa ittekseen tulla kun ei siskonsakaan tulleet. Tippa-avusteisesti sitten ovat tosi nopeesti syntyneet, mutta kunhan ensin sinne asti päästäs.
Kypsyttää h*****tisti kun ei tuolla kohdunsuulla tapahdu mitään. Edellisessä raskaudessa olin täsä vaiheessa jo 4 cm auki ja kanava miltei hävinnyt =/. Sanoin eilen illalla miehelle et tää jää varmaan suutariks... No, mietin jo vyöhyketerapeuttiakin tilailla jos vaiks menis sinne. Auttaakohan tuohon kohdunkaulan avautumiseen ken tietää ?
Yöt nukun erittäin hyvin mitä nyt vessassa ramppaan. Illalla tuli saunottuukin, tuloksetta. Aattelin et meillä ei varmaan pääse viikonloppuna ya-kontrolliin et se ois sit ens viikon perjantaina, kai. Sillo ois täys 41+2. Voi kökkö !!! Alkaa tääkin mamma olee valmis vapautumaan tästä massusta ja tökköolosta....
Tänään siis neuvolaan ja torstaina äitipolille verenpainekontrolliin ja ne kirotut paineetkin tasaantu lääkkeillä, joten miks käynnistäisivät. Tosin ois kiva kokea yks ihan normaalisti alkanut synnytyskin. No mutta palailen kertoilee illalla neuvolakuulumiset ja TSUPPAREITA mammoille ja vauvoille häätymisiä sieltä yksiöistä !
Rapuäiti ja neiti-Töppönen 39+6