Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä nyt kun kaikki on saavutettu?
01.11.2011 |
On hyvät työpaikat, hyvä mies, omakotitalo ja ne perusjutut. Lapset on tehty ja kasvavat kovaa vauhtia. Elämä on hyvää, mutta tasaista ja vähän harmaata.
Olen perustyytyväinen elämääni koska asiat on hyvin ja nautinkin saavuttamistani asioista. Silti välillä kaipaisi jotain haavetta jostain, en tiedä mistä. Mielummin tietysti tasaista elämää kuin suurta draamaa, mutta olisi kiva taas suunnitella jotain ja tähdätä sitä kohti.
En ole enää ihan nuori ja tuntuu, että päivät ja viikot menevät ihan liian nopeasti ja lapset kasvavat vauhdilla. Yritän tarttua hetkiin ja nauttia niistä, mutta aika menee ihan liian nopeasti, että ehtisin oikeasti nauttia ja elää hetkessä. Ja kaiken takana kalvaa ajatus, että tässäkö tämä nyt on. Keskitytään lasten kasvatukseen.
Onko kenelläkään vastaavia tuntemuksia?
Kommentit (23)
Mikä voi tietenkin tulla missä iässä vain, mutta siihen kuuluu tuo, että kaikki on jo saavutettu ja sitten ihmetellään, että mitä nyt seuraavaksi.
Sä tarvit vaan uusia haaveita. Kai sä nyt jotain vielä aiot tehdä elämässäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ihana mies, kaksi ihanaa lasta, ihana uusi omakotitalo ja ihan hyvä työpaikka. Olemme terveitä, meillä on talous kunnossa ja elämämme on varsin mukavaa. Mutta huomaan kokevani myös tietynlaista tyytymättömyyttä siitä, ettei ole unelmaa, jota kohti tavoittelisi. Ne unelmat on jo saavutettu. Itse luulen, että omat tuntemukseni ovat orastavaa 40-v. kriisiä. Koen, että tässäkö tämä nyt oli. Olen miettinyt, että jotain muutosta kaipaisin tähän kuvioon. Lähinnä se toivomani muutos olisi irtautumista nykyisestä työstä, ehkä jonkinlaista opiskeluvapaata tai kokonaan uusi työpaikka. Eli ehkä sitten kuitenkin minulla on unelma: poistua tästä tietynlaisesta oravanpyörästä ja elää hetki vähän rennommin.
Itse sairastuin neurologiseen sairauteen, teen raskasta vuorotyötä pienellä palkalla. Mies sairastui skitsofreniaan. Teinillä on ongelmia ja ekaluokkalaisella oppimisvaikeuksia. Sairautensa takia miehellä ei ole töitä.
Odottelen aikoja parempia, joskus tuntuu ettei mikään vastoinkäyminen riitä, eikä rahat koskaan :(
Pysähdy ja ala rukoilla. Lue Raamattua aloittaen evankeliumeista. Oikea "elämä" alkaa vasta taivaassa :) Täällä maan päällä kaikki on aina vajavaista.
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?
-Matt. 16:24-26
Oletko kenties noin 35-40 -vuotias? Mä luulen, että tää on nyt jotain ikään liittyvää. Mutta eiköhän meilläkin vielä elämässä jotain odotettavaa ole jäljellä. Tän syksyn uutuus ainakin mun elämässä on havainto siitä, että mä voin vihdoinkin harrastaa itsekin. Ettei elämä olekaan pelkkää lasten kuskaamista harrastuksiin, kodinhoitoa ja töitä. Nautitaan pienistä asioista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimittäin oletan, että ne jotka tykkäävät, eivät koe ajan kuluvan mitenkään hukkaan koska tekevät sitä mitä haluavatkin ja saavat siitä haasteita. Muun elämän ohella siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nyt stressaa se, ettei työpaikkaa ole. Eli mitä tahansa voi tapahtua sinullekin, jäät työttömäksi tai joku perheestäsi sairastuu vakavasti. Kehottaisin nauttimaan tilanteesta nyt kun kaikki on hyvin, sillä useimmiten jotain muutosta tulee elämään ihan sattumien kautta.
keksit nyt vaan harrastuksen, mene vaikka maailman ympäri matkalle :) mulla taas kaikki toisinpäin.. lapsi ja mies on, mutta kaikki muu puuttuu ja aika menee niin nopeasti ja pitää tehdä vielä niiiin paljon, että miten ihmeessä sen kerkiää!! että apuva fiilis täällä... koulua pitäisi käydä jotta saa hyvän työn.. no sinne kouluun on vielä päästävä ensin, mies tällä hetkellä on töissä ja iltaisin opiskelee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli joskus tuollainen fiilis. Sittemmin tulikin ero ja menikin kortit ihan uusiksi.
En tietenkään toivo, että mikään ikävä asia pistäisi elämämme sekaisin. Mutta tiedostan toki, että kaikkea voi tapahtua. Siksikin yritän nauttia ja olla kiitollinen mukavasta elämästäni. Nautin työstäkin, olen vaihtanut työpaikkaa pari vuotta sitten ja siinä riittää vielä haasteita. Lapset on jo sen verran isoja (vaikka pieniä ovatkin), että ehdin harrastaakin.
Ehkä tämä menee ohi ja mietin turhia. Varsinkaan kun en osaa saada kiinni ajatuksesta mitä kaipaisin, että elämä olisi jotenkin värikkäämpää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun tuommoisia kommentoit. Kellä voi olla noin rikkinäinen sydän
kun tuommoisia kommentoit. Kellä voi olla noin rikkinäinen sydän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajattelen lakkaamatta toista miestä. Kotityöt ei kiinnosta. Kiukuttelen perheelle. En jaksa....
Et ole itse asiassa saavuttanut vielä yhtään mitään. Nuo asiat jotka koet saavuttaneesi, on saavuttanut myös 99 prosenttia kaikista muista, ei niissä oikeastaan ole enää mitään saavuttamista koska ne ovat niin normaaleja juttuja.
Tule uudestaan palstalle kun todella aiot saavuttaa jotain joka oikeasti vaatii muutakin kuin pelkkää normaalia elämistä ja olemista.
Ja kaikki ovat vaan jotain ulkoisia puitteita,paitsi lapset tietty mutta ei nekään nyt varsinainen saavutus mielestäni ole
uusi haasteellinen työ tuo mukavasti uutta potkua (liian) tasaiseen elämään. mulla oli hyvin pitkälle sama tilanne vuosi sitten, mutta uuden työn myötä elämään on tullut ihan eri tavalla kipinää
Hyvä työ? Mitä se tarkoittaa? Sitäkö, että koet intoa, onnistumista ja oivalluksia vai vain paksua palkkapussia. Hyvä työ inspiroi, saa nousemaan arjen harmauden yläpuolelle liitoon.
Hyvä mies? Pitkässä suhteessa ihastusperhosten vaikutus laimenee, mutta mahdollisuus hyvään, arvostavaan ja intohimoiseen parisuhteeseen sekä seksielämään alkaa. Jaettu ja koettu elämä saa odottamaan seuraavaa yhteistä hetkeä malttamattomana.
Harrastus, joka antaa itsensä toteuttamiseen, omien rajojen kokeiluun ja itsestä uuden oppimiseen haasteteita, nostaa itsetuntoa ja parantaa käsitystä omista resursseista.
Voisitko rakastaa myös itseäsi vähän? Arvosta itseäsi naisena, äitinä, kumppanina, urallasi. Eihän minkään asian tarvitse ensin mennä pieleen tai menettää arvokkaita asioita elämässä, jotta voisi arvostaa mitä itsellä on.
Et ole itse asiassa saavuttanut vielä yhtään mitään. Nuo asiat jotka koet saavuttaneesi, on saavuttanut myös 99 prosenttia kaikista muista, ei niissä oikeastaan ole enää mitään saavuttamista koska ne ovat niin normaaleja juttuja. Tule uudestaan palstalle kun todella aiot saavuttaa jotain joka oikeasti vaatii muutakin kuin pelkkää normaalia elämistä ja olemista.
olen joskus haaveillut ja nyt ne on saavutettu. Tottahan ne ovat ihan normaaleja arkisia asioita, mutta eivät mielestäni sen vuoksi vähäpätöisiä, että muutkin ovat ne saavuttaneet. Millaisia asioita sitä sitten oikein voi sanoa saavuttaneensa jos nyt mennään vähän sivupolulle aiheesta?
Ehkä tämä on jotain syysalakuloa mikä väistyy kun talvi tulee. Ainakin toivon niin.
ap
Alue: Aihe vapaa
En tiedä mitä nyt haluaisin. En tietenkään ole täydellinen, en edes tavoittele mitään täydellisyyttä. En ole niin urakeskeinen, että mielessä olisi urasuunnitelmia, olen tyytyväinen nykyiseen olotilaani työssä ja saan siitä onnistumisen tunteitakin.
On vaan vähän sellainen tylsä vaihe elämässä menossa, mutta ehkä se tästä.
ap