Kysely ilmauksista akateemisille

Kun on aikanaan valmistunut, on voinut työelämässä unohtaa suurimman osan oppimastaan. Paitsi siinä tapauksessa, että jatkaa vielä työskentelyä yliopistossa tai tutkijana.

eivätkä tietyn tieteenalan tai ammattikunnan sanoja. Mä väitän, että aivan kaikilla tieteenaloilla pitää tietää nuo kaikki, vaikka kvartaalitalous tietysti merkkaa historian alan ihmisille lähinnä sitä, miten nopealla syksillä apurahasäätiön jaettavissa oleva summa vaihtelee ja epistemologia konkretisoituu luonnontieteilijälle joksikin, mikä heillä on sovittu päivänselväksi empiriaksi kaikkien kesken paitsi silloin kun keskustellaan alkuräjähdyksestä. Eli on totta, että asiat saavat erilaisia merkityksiä siinä mielessä, mihin ne liittyät ja mitä väliä niillä on, mutta tämä ei tarkoita, että sanojen merkitys siinä mielessä kuin sanakirja ne antaa, muuttuisi paljonkaan. Me kaikki tiedämme niiden merkityksen myös toisillemme. Ja se, että esim pseudotiedettä voi sanoa myö sihan suomeksi "tieteeteeltä pettävästi vaikuttavaksi huuhaaksi" ei tarkoita sitä, etteikö sanaa pseudotiede olisi silti tärkeä tunnistaa ja ymmärtää. Ja etteikö se lyhyempänä olisi ihan käytännöllinen ilmaisukin.

vaihdetaan psykologiasta vaikka antropologiaan. Samoin defenssi on eri asia lääketieteessä ja kauppatieteissä.

Kuuluuko akateemisen henkilön yleissivistykseen mielestäsi tietää seuraavat ilmaisut/asiat? Muutkin saa toki kommentoida.

-positiivinen syrjintä

-diskurssi

-lisäarvoteoria

-kvartaalitalous

-toiseus

-postmodernismi

-ad hoc -argumentti

-ad hominem -argumentti

-pseudotiede

-defenssi

-tietoteoria

-viitekehys

Miksi/miksi ei? Mitä pitäisi tietää?

merkityksen en ole koskaan törmännyt työssäni suurimpaan osaan niistä.

Terveisin kuusi vuotta lääkiksessä opiskellut, 5-vuotta väitöskirjaa tehnyt, 9kk terveyskeskuksessa työskennellyt sekä muutaman vuoden sairaalalalääkärinä työskennellyt LT.

Kuuluuko akateemisen henkilön yleissivistykseen mielestäsi tietää seuraavat ilmaisut/asiat? Muutkin saa toki kommentoida.

-positiivinen syrjintä

-diskurssi

-lisäarvoteoria

-kvartaalitalous

-toiseus

-postmodernismi

-ad hoc -argumentti

-ad hominem -argumentti

-pseudotiede

-defenssi

-tietoteoria

-viitekehys

Miksi/miksi ei? Mitä pitäisi tietää?

merkityksen en ole koskaan törmännyt työssäni suurimpaan osaan niistä.

Terveisin kuusi vuotta lääkiksessä opiskellut, 5-vuotta väitöskirjaa tehnyt, 9kk terveyskeskuksessa työskennellyt sekä muutaman vuoden sairaalalalääkärinä työskennellyt LT.

Luulisi kuitnekin, että asioina noihin törmää kaikkiin vähintään päivittäin ainakin terveyskeskuksessa ja väikkärinteossakin viikoittain. Se on sit ihan sama, että käytetäänkö asiasta tiettyä nimeä vai ei.

ei pelkästään akateemisten, vaan myös ihan duunarien. Ja siksi pitää tietää, että ne koskevat kaikkia meitä. (Öh, ja jos ihmiset oikeasti tietäisivät, meillä ehkä olisi paljon nykyistä järkevämpää keskustelua esimerkiksi ruoasta, vitammiineista, rasvoista, rokotuksista, vammaisuudesta, liikennekäyttäytymisesä, alkoholista, rahankäytöstä, siivouksesta ja kodinhoidosta, rintaruokinnasta sekä mahdollisesti myös seksikkäästä ulkonäöstä. Niin, ja siitä, onko sektio synnytys vai ei.)

Mutta saat anteeksi.:)

Tää vastaaja ei kyllä ole itse akateeminen:D

ei pelkästään akateemisten, vaan myös ihan duunarien. Ja siksi pitää tietää, että ne koskevat kaikkia meitä. (Öh, ja jos ihmiset oikeasti tietäisivät, meillä ehkä olisi paljon nykyistä järkevämpää keskustelua esimerkiksi ruoasta, vitammiineista, rasvoista, rokotuksista, vammaisuudesta, liikennekäyttäytymisesä, alkoholista, rahankäytöstä, siivouksesta ja kodinhoidosta, rintaruokinnasta sekä mahdollisesti myös seksikkäästä ulkonäöstä. Niin, ja siitä, onko sektio synnytys vai ei.)

Mutta saat anteeksi.:)

Miksi kysyt? Ja juuri näitä?

käsitteitä ovat lisäarvoteoria ja tietoteoria.



Saattaa olla, että tunnista ilmiön näiden takana, mutta en käytä termejä omassa kielessäni.



Muut sanat ovatkin sitten tuttuja ja käytän niitä - jos en nyt ihan päivittäin - niin ainakin silloin tällöin myös työssäni.

jotkut noista sanoista on mun mielestä ihan normaalia arkikielenkäyttöä, mut osa aika lail¨la alakohtaista ammattikieltä. Joillakin akateemisilla on typerä tyyli brassailla käyttämällä oman alan ammattisanastoa muualla kuin työympäristössä. Sivistymätöntä käytöstä sellainen musta.

Termien tietäminen riippuu ihan alasta mitä opiskellut ja siten tietää ehkä osan.



Tai sitten kaikkien ei-akateemistenkinn pitäisi tietää noi.

Miksi kysyt? Ja juuri näitä?

Ja tarkempiakin perusteluita saa antaa.:)

Voin kyllä heittää oman näkemykseni tuosta listasta vielä. Se oli nyt melko nopeasti pykätty ja puoliviihteellinen, myönnetään.

ap

Olivat aika lailla tieteen filosofiaam painottuneita käsitteitä. Jos tutkimustyötä tekee, niin joo, ehkä tarpeellisia, mutta ei nuo kaikki muuten ole.

Termien tietäminen riippuu ihan alasta mitä opiskellut ja siten tietää ehkä osan.

Tai sitten kaikkien ei-akateemistenkinn pitäisi tietää noi.

No sen voin myöntää, että itse ajattelen, että akateemisuuteen kuuluu se, että osaa perustella asioita alasta riippumatta. Sen vuoksi itse voisin ajatella, että akateeminen tietäisi, mitä tarkoittaa ad hoc- tai ad hominem -argumentit. No mutta okei, ehkä jos on lukenut vaikkapa matikkaa, ei tarvitse harjoittaa kriittistä lukemista, jossa tarvisi tuonkaltaisia henkisiä työkaluja (pelkkä matemaattinen todistelu riittää). Mutta siis mielenkiintoista.

Tietoteorian otin, koska ajattelin, että se kertoo siitä, että akateemiseen koulutukseen kuuluu ajatus, että tiedosta on jotain metatietoa, "tietoa ennen tietoa". En ole itsekään perehtynyt tarkemmin siihen, minkälaisia tietoteorioita (epistemologioita) on olemassa. Kuitenkin jos on valmistunut niin on jotain sellaista käyttänyt, eikö?

Mun mielestä ei noita kaikkia, kun meitä akateemisiakin on niin kovin moneen junaan... Mutta en kyllä pitäis uskottavana esim KTM:a joka ei tuntisi käsitettä kvartaalitalous. Toisaalta voisin heti luetella vähintään viisi humanistia lähipiiristäni, joille ei taatusti ad hoc sano yhtään mitään, eikäpä ne varmaan sillä tiedolla mitään tekisikään. Ja jos noista termeistä joku pompsahtaa silmille, niin nykynen läppäri/älypuhelinkansa on sen jo kattonu googlesta alta 20 sekunnin.

Mun mielestä ei noita kaikkia, kun meitä akateemisiakin on niin kovin moneen junaan... Mutta en kyllä pitäis uskottavana esim KTM:a joka ei tuntisi käsitettä kvartaalitalous. Toisaalta voisin heti luetella vähintään viisi humanistia lähipiiristäni, joille ei taatusti ad hoc sano yhtään mitään, eikäpä ne varmaan sillä tiedolla mitään tekisikään. Ja jos noista termeistä joku pompsahtaa silmille, niin nykynen läppäri/älypuhelinkansa on sen jo kattonu googlesta alta 20 sekunnin.

Tottakai nykyään termejä voi tarkistaa nopeasti netistä, omasta mielestäni akateeminen tietämys ei ole kuitenkaan termien sälää vaan laaja-alaisempaa näkemystä siitä, kuinka asiat maailmassa makaavat, millä kriteerein esimerkiksi tieto on tietoa jne. Hyvä esimerkki on tuossa toisessa "sivistyssanaketjussa" tuo viimeinen esimerkki siitä, kuinka joku on googlettanut ensin, mitä termi x tarkoittaa mutta hän ei ole oman tietopohjansa kautta voinut ymmärtää, että x voi olla yhdeltä näkökulmalta y:n alakategoriassa, toisesta näkökulmasta taas x:llä voi olla alakategoriana y, z ja ö.

Ajattelen siis itse, että akateemisella voi potentiaalisesti olla riittävästi pohjatietoa tai metatietoa jäsentää uutta tietoa.

minusta nuo kuulostavat ihmistieteiden sanoilta, luonnontieteellisessä käytetään muita sivistyssanoja. Ehkä yleissivistyneempi ihminen voi helpommin googlettamalla selvittää sanojen tarkoituksen, ja käyttää niitä oikein kontekstissaan. Joku käytti sanaa metatieto, mutten tiedä senkään sisältöä. Ehkä ihmiset tietävät taustalla olven ilmiön, vaikka eivät itse sanaa ymmärrä.



Itse tidän vain siis sanat, pos.syrjintä, kvartaalitalous, postmodernismi, ja ehkä viitekehys (ainakin jossain yhteyksissä). T. MSc.

Tulevat esiin opiskeluaikana.

ei pelkästään akateemisten, vaan myös ihan duunarien. Ja siksi pitää tietää, että ne koskevat kaikkia meitä. (Öh, ja jos ihmiset oikeasti tietäisivät, meillä ehkä olisi paljon nykyistä järkevämpää keskustelua esimerkiksi ruoasta, vitammiineista, rasvoista, rokotuksista, vammaisuudesta, liikennekäyttäytymisesä, alkoholista, rahankäytöstä, siivouksesta ja kodinhoidosta, rintaruokinnasta sekä mahdollisesti myös seksikkäästä ulkonäöstä. Niin, ja siitä, onko sektio synnytys vai ei.)

Siksi akateemisen ei tarvitse hallita oikeustieteen ja valtiotieteen sanastoa sen enempää kuin pitäisi hallita kielinä sekä ranska että venäjä.



Listasi sanoilla on hieman erilainen merkitys sen mukaan, mistä tieteestä ja oppisuunnasta on kyse.

Kuuluuko akateemisen henkilön yleissivistykseen mielestäsi tietää seuraavat ilmaisut/asiat? Muutkin saa toki kommentoida.

-positiivinen syrjintä

-diskurssi

-lisäarvoteoria

-kvartaalitalous

-toiseus

-postmodernismi

-ad hoc -argumentti

-ad hominem -argumentti

-pseudotiede

-defenssi

-tietoteoria

-viitekehys

Miksi/miksi ei? Mitä pitäisi tietää?

Osa ei ole kuin tekosanoja. Positiivinen syrjintä? Pseudotiede? Ad hocia kuten monta muutakin käytetään turhaan, usein väärinkin ja ovat turhia, kun saman saisi kuvattua selvällä suomenkielellä. Viitekehys voi auttaa joskus, mutta senkin ilmaisisin monella muulla. Postmodernismi on tyylisuunta, eli jos siitä puhuu, on hyvä käyttää sanaa. Defenssi voi viitata jollain alalla tarkemmin, mutta pääsääntöisesti suomenkielellä voi asian ilmaista sanalla puolustus.

Eli tuossa lyhykäisesti tyrmäykseni suurimmalle osalle. ;-) Älkää ottako tätäkään liian vakavasti ja käyttäkää, jos sanat sopivat keskusteluympäristöön.