Kysely ilmauksista akateemisille

käsitteiltä.

eivätkä tietyn tieteenalan tai ammattikunnan sanoja. Mä väitän, että aivan kaikilla tieteenaloilla pitää tietää nuo kaikki, vaikka kvartaalitalous tietysti merkkaa historian alan ihmisille lähinnä sitä, miten nopealla syksillä apurahasäätiön jaettavissa oleva summa vaihtelee ja epistemologia konkretisoituu luonnontieteilijälle joksikin, mikä heillä on sovittu päivänselväksi empiriaksi kaikkien kesken paitsi silloin kun keskustellaan alkuräjähdyksestä. Eli on totta, että asiat saavat erilaisia merkityksiä siinä mielessä, mihin ne liittyät ja mitä väliä niillä on, mutta tämä ei tarkoita, että sanojen merkitys siinä mielessä kuin sanakirja ne antaa, muuttuisi paljonkaan. Me kaikki tiedämme niiden merkityksen myös toisillemme.



Ja se, että esim pseudotiedettä voi sanoa myö sihan suomeksi "tieteeteeltä pettävästi vaikuttavaksi huuhaaksi" ei tarkoita sitä, etteikö sanaa pseudotiede olisi silti tärkeä tunnistaa ja ymmärtää. Ja etteikö se lyhyempänä olisi ihan käytännöllinen ilmaisukin.

Vähän odotinkin kriittisyyttä tuota listaa kohtaan.:)



On totta, että yhteiskuntatieteiden termit on hyvin edustettu (luonnontieteet ei). Kuitenkin, kuten edellinenkin sanoi, omasta mielestäni otin pääosin nimenomaan yleisiä tai yleissivistykseen kuuluvia sanoja, eikä jonkun tieteenalan spesifejä termejä. Tuokin on hyvä pointti, voi hahmottaa eri näkökulmasta jonkun käsitteen, mutta silti saa jollain tavalla kiinni asiasta.



Ja metatieto=tietoa tiedosta



ap

"kannattaisi tehdä lista yleisistä sanoista, eikä tietyn ammattikunnan sanoista"

Omasta puolestani listassa on sellaisia, jotka olisivat ehdokkaita "yleisille" sanoille, perustelin jo tuolla edellä, että odottaisin itse akateemisen tuntevan argumentointia.

ap

unohdin laittaa sinne.