Lue keskustelun säännöt.
Suomessa tuetaan heikkoja, mutta lahjakkaammille lapsille ei ole mitään tukea
27.10.2011 |
Suomi on tutkitustikin jopa haitallisen tasa-arvoinen maa. Nimittäin lahjakkuudet ja erikoisosaajat eivät saa mitään tukea koulumaailmassa. Tuntuu aivan järjettömältä hukkaamiselta, että lahjakkaita ei tueta siinä missä heikkolahjaisiakin tai vammaisia.
Sisareni on kouluavustaja. Hän kertoi, että luokassa on useampi eritysavustajaa tarvitseva oppilas. Yksikin oppilas saa kolmelta ei taholta tukea ja hänestä ei koskaan kuitenkaan tule veronmaksajaa.
Heikot saakoon tukensa. Mutta millä perusteella sitten poikkeuksellisen lahjakkaat eivät saisi peruskoulussa lisäopetusta, enemmän heitä ohjaavaa materiaalia sekä mahdollisesti lahjakkuutta tukevaa opetusta? Hehän ovat kuitenkin niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka taas puolestaan elättävät omalta osaltaan heikommat.
Miettikääpä, jos vaikka lahjakkaita on vaikka vain 1% koululaisista, se tekee vähintään satoja oppilaita jokaisesta vuosikerrasta. Jos heihin satsattaisiin myös, olisi se myös oppilaalle kannustavaa ja palkitsevaa. Tuttavani lapsi on lahjakas, selkeästi usealla alueella ja ilmeisen älykäs, poikkeava yksilö. Hän alkoi jo ekaluokalla puhua, kuinka koulussa on tylsää ja tunnit matelevat hitaasti. Hidastahan se on, jos joutuu odottamaan kaikkein heikoimpien tahtiin. Entä jos olisi toisinpäin, edettäisiin keskitason tai parempien tahdissa? Ei se olisi oikein. Mutta onko oikein, että lahjakkaat joutuvat kituuttamaan peruskoulun läpi? Millä eettisellä perustelulla näin saa tehdä, jos heikkojakaan ei saa syrjiä?
Lisäksi tiedän erään lapsen, joka on jo 4 vuotiaana äärimmäisen taitava ja lahjakas monella alueella. Hän lukee, kirjoittaa ja laskee. No, joutuu odottamaan kouluun pääsyä vielä 3 vuotta. Äitinsä kysyi aikaistamista jos tahti on tämä sama. Soitti perheneuvolaan. He sanoivat, että hoitavat vain niitä, joilla koulun aloitusta joutuu VIIVÄSTÄMÄÄN. Ei näitä lahjakkaampia käsitellä missään. Eivät osanneet edes neuvoa, miten äiti voisi edetä kun selvittelyn aika tulee. Ei ole kuulema prosessi tiedossa.
Että tällainen maa. Kuihtuu omaan surkeuteensa. Työttömistä nuorista suuri osa on vain peruskoulun käynyttä. Alkoholismi ja eläköityvä väestö syövät työntekijäpotentiaalia.
Kuka meitä elättää jatkossa? Miksi myös vahvoja ei voida tukea, että jaksavat jatkossa kantaa raskaan maksajan taakan? Kauhea skenaario, mutta Suomi taitaa kuihtua kasaan.
Kommentit (63)
mutta periaatteessa samaa mieltä. Pienissä kouluissa vielä onnistuu se, että lahjakkaimmat tekevät omia tehtäviään, kun ensin ovat tehneet ne opetussuunnitelmaan kuuluvat tehtävät, mutta isommissa kouluissa ei ole juuri mitään mahdollisuuksia tarjota haasteita.
Eikä tämän tarvitse tarkoittaa edes mitään ainutlaatuisia lahjakkuuksia, vaan kokonaisuudessaan ne, joille oppiminen on helppoa ja tulee itsestään, hyötyisivät ympäristöstä, jossa siihen on enemmän mahdollisuuksia.
Toisaalta hyvä kysymys on, että voidaanko peruskoulussa tarjota jotain kattavampaa pohjaa joillekin oppilaille, vai olisiko kyse vain siitä, että oppimäärä käytäisiin nopeammin läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on lahjakas tyttö, ja tämä ei siis ole vaan minun mielipiteeni, vaan on ollut sitä pikkulapsesta saakka - akateemisesti ja sosiaalisesti todella lahjakas tyttö, kyllä hänelle on aina löytynyt tukea ja koulunaloitustakin tarjottiin aikaistettavan, mutta ei haluttu sitä, että sai olla kavereidensa kanssa
nyt tyttö on lukiossa, kymppejä tulee ja lapsi nautiskelee, kun ei ole liian vaikeata ja kovaa stressiä... yleissivistys huikea, oppii kuin itsestään ja tämä kaikki ihan normaalilla peruskoululla
lapselleen erikoiskohtelua, jotta lapsi ei erottuisi massasta ja joutuisi kiusatuksi. Mahdollistahan olisi aloittaa koulu aikaisemmin, hyppiä luokkia yli, käydä yläaste nopeutetusti kurssimuotoisuuden avulla, opiskella etälukiossa ennen peruskoulun päättymistä, samoin suorittaa avoimen yliopiston opintoja...
Millä perustein sisareni on luuseri ja samoin ystäväni??!? En nyt tajunnut pointtiasi. Faktat luettelin. Sisareni kertoi, että tukea tarvitsevia on paljon ja heihin satsataan useiden henkilöiden voimin. Se on FAKTA, ei sen enempää.
Ystäväni kysyi, miten lapsen koulunkäyntiä voitaisiin aikaistaa. Ei ollut tietoa eikä missään tehdä ko. selvityksiä, mutta heikommille prosessi on olemassa. Se on FAKTA, ei sen enempää.
Siis: mikä tekee mielestäsi ko. henkilöistä luusereita tai muuten vain turhia tyyppejä? Olet pihalla, et ymmärrä kirjoitettua tekstiä, keskity niin saat asioista irti enemmän. Jos tämäkin yksinkertainen aloitus meni ohi, kannattaisi olla huolissaan omasta luetun ymmärtämisestä.
Mitä tukea tyttäresi sai? Oliko opetuksessa erityisiä piirteitä, jotka tukivat lahjakkuutta? Lapsesi on kyllä hyvässä koulussa ollut, ei näin ole kaikkialla.
T: Lahjakkaan lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.
että huonompiosaisten hyvinvointia pitää tukea, kun taas fiksut pärjäävät aina.
Ei tämä niin kauhean huono näkemys ole, mutta meneehän siinä tietenkin lahjakkuutta hukkaan ja ehkä jossain vaiheessa kansakunnan rahapula pakottaa hyödyntämään lahjakkuudet. Sitä odotellessa.
Jaksan myös aina ihmetellä sitä miten jääkiekkohalleihin ja muihin emätyperyyksiin löytyy rahaa kunnilta ja RAY:lta, vaikkei ne voi tuottaa muuta kuin hammasvahinkoja. Heti jos joku suomalainen urheilija alkaa tienata, hän on jo siirtynyt maksamaan veroja ulkomaille. Jos taas investoitaisiin matemaattisesti ja teknisesti lahjakkaisiin, koko kansakunta vaurastuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi sai ekasta luokasta lähtien lisätehtäviä halutessaan ja lukea kirjoja ja muuta ihan perusjuttua, mitä varmasti monessa paikassa on tarjolla
tärkeimpänä ehkä hänen kohdallaan on kuitenkin ollut järjettömän hyvä opettaja, joka keskusteli hänen kanssaan kaiken maailman asioista, opetti kyseenalaistamaan ja havainnoimaan
eli periaatteessa teki samoja tehtäviä (+lisätehtäviä) kuin muut, mutta siihen sisältyi aina tuo toinen taso, jolloin oppimisessa oli haastetta ja koulunkäynti pysyi mielekäänä
joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.
kypsia aloittamaan vuosia aikaisemmin? Kirjoittavat kertomuksia kun suomalaislapset vasta opettelevat aakkosia?
sekä äidinkielen taidot (ja myös luonnontieteelliset taidot, niitä tutkittu osassa tutkimuksista)ovat Suomen peruskoulun oppilailla paljon edistyneemmät kuin näillä lapsilla, jotka aloittavat koulunsa varhemmin, eli esim. Amerikassa sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pisa tutkimukset osoittavat, ettei varhennetulla koulunaloitusiällä saavuteta mitään etua.
Lapsi siirtyy vasta 7-vuoden iässä mielikuvitusmaailmasta enemmän konkreettisen ajattelun maailmaan, joten ennen 7-vuoden ikää lapsen kehitystä tukee eniten mielikuvituksen tukeminen leikin avulla, se luo hyvän pohjan lapsen kognitiiviselle kehitykselle myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Euroopassa, missä lapsia aletaan opettamalla opettaa lukemaan ja laskemaan, nämä taidot eivät koulumaisella opetustekniikalla tosiaankaan kehity, sillä se ei ole pienelle lapselle ominainen oppimisen tapa. Päiväkodeissa tehdään Suomessa paljon töitä lasten matemaattisten ja kielellisten taitojen valmiusten kehittämiseksi, mutta se tapahtuu eri tavalla, ei koulumaisesti ns. kynätehtäviä tehden. Esimerkiksi matematiikassa erilaisten lukujoukkojen ja määrien hahmottaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja monet leikit, pelit ja yhteisen puuhat aikuisen kanssa kehittävät tätä taitoa.
ja keksii jotain puuhaa itselleen. Tai vanhemmat voivat auttaa löytämään haasteita esim. harrastuksista. Jos taas on vain jossain tietyssä jutussa lahjakas, voi tarvita apua jossain muussa. Minulla on toinen lapsi, joka on useimmissa asioissa ikäisiään edellä ja toinen joka oli jäljessä, kunnes jäi kertaamaan yhden luokan. Ja kyllä se jälkimmäinen tukea tarvitsi paljon enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on maailman parasta. Siitä huolimatta, että lapset viettävät koulussa vähemmän aikaa kuin monessa muussa maassa. Ei tämä koulusysteemi kovin huono voi olla, koska kansainvälisten oppimistulosvertailujen perusteella Suomessa on ihan kärkikastin osaajia. Mutta tietysti aina voidaan parantaakin, erityisesti lasten ja nuorten päätäntävaltaa kouluissa ja sitä kautta kouluviihtyvyyttä.
ja kyllä minua harmittaa aika paljon se, että käytännössä joudun etenemään niiden hitaampien opiskelijoiden tahdissa. Olisi huikean hienoa, jos voisin antaa enemmän aikaani niille, jotka ovat kiinnostuneita aineesta ja haluavat oikeasti oppia sitä.
Opetan kuitenkin pakollista ainetta, eli ryhmät ovat suuria, joten joukkoon mahtuu paljon heikompaakin ainesta. Lukioonkin on kuitenkin valikoitunut (ainakin periaatteessa) se akateemisesti pätevämpi joukko ikäluokasta, joten en edes työskentele niiden kaikkein heikoimpien kanssa. Silti tuntuu, että tasoerot ovat todella suuret.
Olen siis ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että hukkaamme Suomessa paljon lahjakkuutta, koska koulutusjärjestelmä on niin tasa-arvoinen. Miten sitten kehittäisi järjestelmää niin, että se huomioisi sekä heikot että lahjakkaat - siinäpä vasta kysymys...
on maailman parasta. Siitä huolimatta, että lapset viettävät koulussa vähemmän aikaa kuin monessa muussa maassa. Ei tämä koulusysteemi kovin huono voi olla, koska kansainvälisten oppimistulosvertailujen perusteella Suomessa on ihan kärkikastin osaajia. Mutta tietysti aina voidaan parantaakin, erityisesti lasten ja nuorten päätäntävaltaa kouluissa ja sitä kautta kouluviihtyvyyttä.
yliopistoikaan? Suomessa ei ole edes yhta huipputason yliopistoa jonne oltaisiin tunkemassa
joka puolelta maailmaa.
tuottaa niin paljon korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, että se nostaisi yliopiston huippuyliopistokastiin? Yliopistot ovat täällä aika pieniä tällä maamme pienellä väestöpohjalla, jotta eihän tässä voi mitenkään kilpailla ihan eri kaliiberin yliopistojen kanssa. Ehkä jossain muualla, missä väestöpohja on moni(kymme)nkertainen, niitä huippulahjakkaitakin löytyy enemmän kuin täältä 5 miljoonan ihmisen maasta ja se näkyy sitten erityisesti siellä yliopistotasolla, ei vielä peruskoulussa tai edes lukioissa.
ammattiopistoissa
On tavallista että kouluissa on pienluokkia ja niissä opiskelee sellaisia lapsia ja nuoria joilla on oppimisen ongelmia tai ongelmaa käyttäytymisessä.
Eipä taida olla omia ryhmiä lahjakkaille tai en ole niistä ainakaan kuullut.
että maat, joissa on leimallisen tasapäistävä koulusysteemi (Suomi, vielä enemmmän Ruotsi), keikkuvat melkeinpä milla mittarilla tahansa mitattuna maailman menestyneimpien valtioiden joukossa. Ja esim. kulttuurin saralla menestystä tulee väkilukuun suhteutettuna käsittääkseni aika paljon.
Jos lahjakkuutta aletaan liian varhain ja liian voimakkaasti pönkittämään, niin hattuunhan se useimmilla nousee.
ja on saanut sitä sekä siinä, missä on lahjakas, ttä siellä , missä ei niin lahjakas ole. Samalla ihmisellä on usein molempia ominaisuuksia.
Sun siskosi ei ole kovin ammattitaitoinen avustaja, ja tuttavasi on ihan luuseri äitinä. Sori nyt. Niiden puheille jos maailmankuvasi perustat niin pajlosta äät paitsi itsekin.