Lue keskustelun säännöt.
Suomessa tuetaan heikkoja, mutta lahjakkaammille lapsille ei ole mitään tukea
27.10.2011 |
Suomi on tutkitustikin jopa haitallisen tasa-arvoinen maa. Nimittäin lahjakkuudet ja erikoisosaajat eivät saa mitään tukea koulumaailmassa. Tuntuu aivan järjettömältä hukkaamiselta, että lahjakkaita ei tueta siinä missä heikkolahjaisiakin tai vammaisia.
Sisareni on kouluavustaja. Hän kertoi, että luokassa on useampi eritysavustajaa tarvitseva oppilas. Yksikin oppilas saa kolmelta ei taholta tukea ja hänestä ei koskaan kuitenkaan tule veronmaksajaa.
Heikot saakoon tukensa. Mutta millä perusteella sitten poikkeuksellisen lahjakkaat eivät saisi peruskoulussa lisäopetusta, enemmän heitä ohjaavaa materiaalia sekä mahdollisesti lahjakkuutta tukevaa opetusta? Hehän ovat kuitenkin niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka taas puolestaan elättävät omalta osaltaan heikommat.
Miettikääpä, jos vaikka lahjakkaita on vaikka vain 1% koululaisista, se tekee vähintään satoja oppilaita jokaisesta vuosikerrasta. Jos heihin satsattaisiin myös, olisi se myös oppilaalle kannustavaa ja palkitsevaa. Tuttavani lapsi on lahjakas, selkeästi usealla alueella ja ilmeisen älykäs, poikkeava yksilö. Hän alkoi jo ekaluokalla puhua, kuinka koulussa on tylsää ja tunnit matelevat hitaasti. Hidastahan se on, jos joutuu odottamaan kaikkein heikoimpien tahtiin. Entä jos olisi toisinpäin, edettäisiin keskitason tai parempien tahdissa? Ei se olisi oikein. Mutta onko oikein, että lahjakkaat joutuvat kituuttamaan peruskoulun läpi? Millä eettisellä perustelulla näin saa tehdä, jos heikkojakaan ei saa syrjiä?
Lisäksi tiedän erään lapsen, joka on jo 4 vuotiaana äärimmäisen taitava ja lahjakas monella alueella. Hän lukee, kirjoittaa ja laskee. No, joutuu odottamaan kouluun pääsyä vielä 3 vuotta. Äitinsä kysyi aikaistamista jos tahti on tämä sama. Soitti perheneuvolaan. He sanoivat, että hoitavat vain niitä, joilla koulun aloitusta joutuu VIIVÄSTÄMÄÄN. Ei näitä lahjakkaampia käsitellä missään. Eivät osanneet edes neuvoa, miten äiti voisi edetä kun selvittelyn aika tulee. Ei ole kuulema prosessi tiedossa.
Että tällainen maa. Kuihtuu omaan surkeuteensa. Työttömistä nuorista suuri osa on vain peruskoulun käynyttä. Alkoholismi ja eläköityvä väestö syövät työntekijäpotentiaalia.
Kuka meitä elättää jatkossa? Miksi myös vahvoja ei voida tukea, että jaksavat jatkossa kantaa raskaan maksajan taakan? Kauhea skenaario, mutta Suomi taitaa kuihtua kasaan.
Kommentit (63)
Aikamoista haaskausta. Ja tämä todettiin vastikään jossain kansainvälisessä tutkimuksessakin.
Keskinkertaisella ja lahjattomalla/haasteellisella menee Suomessa hyvin. Lahjakkaan lasten vanhempien kannattaisi harkita maasta muuttoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska kieli on hyvin helppo oppia lukemaan ja vaadittava sanavarasto on pieni.
Verrattuna esim. Englantiin, josta on jonkin verran kokemusta, voin sanoa että suomalaiset lapset pääsevät todella helpolla koulussa. Englannissa opetellaan oman kielen uusia sanoja 10 viikossa kirjoitusasuineen siinä vaiheessa kun Suomessa vielä ei osata edes lukea.
Itse suhteellisen lahjakkaana opiskelijana olisin hyötynyt koulussa siitä, että olisin oppinut opiskelemaan. Toki lukiokin meni vielä lukematta ja erinomaisin arvosanoin, mutta gradun vääntämiseen vaadittavaa pitkäjänteisyyttä ei minulle kehittynyt, koska en koskaan opiskellut kunnolla mitään. Eli lahjakkaammillekin pitäisi saada sellaisia tehtäviä, joihin olisi tarpeen käyttää vähän aikaa. Työelämässä olen toki pärjännyt ilman papereitakin, mutta olisin kyllä varmasti jollain tavalla parempi ihminen jos olisin koulujärjestelmässämme oppinut opiskelemaan.
koska kieli on hyvin helppo oppia lukemaan ja vaadittava sanavarasto on pieni.
Mikä ihmeen vaadittava sanavarasto?
lapsi sai ekasta luokasta lähtien lisätehtäviä halutessaan ja lukea kirjoja ja muuta ihan perusjuttua, mitä varmasti monessa paikassa on tarjolla tärkeimpänä ehkä hänen kohdallaan on kuitenkin ollut järjettömän hyvä opettaja, joka keskusteli hänen kanssaan kaiken maailman asioista, opetti kyseenalaistamaan ja havainnoimaan eli periaatteessa teki samoja tehtäviä (+lisätehtäviä) kuin muut, mutta siihen sisältyi aina tuo toinen taso, jolloin oppimisessa oli haastetta ja koulunkäynti pysyi mielekäänä
saisi lisätehtäviä matematiikassa jos saisi tehtyä ne perustehtävät ensin.
2. luokan matematiikka on kuitenkin hänelle turhauttavaa. Lapsi osasi laskea samoja tehtäviä jo 5-vuotiaana eikä häntä oikein mitenkään saa motivoitua niiden tekemiseen enää 8-vuotiaana :(
Turhautuneena piirtelee tunneilla autoja ja lentokoneita ja ehtii hädin tuskin tekemään pakolliset tehtävät. Hänelle on kyllä sanottu n kertaa että saisi niitä mielenkiintoisia tehtäviä jos tekisi vaan reippaasti ne helpot ensin alta pois, mutta lapsen motivaatio loppuu parin ensimmäisen helpon tehtävän jälkeen, eikä matematiikka olekaan hänelle enää kivaa.
Toisaalta ymmärrän opettajan pointin. Kyllähän se kehittää tylsien rutiininomaisten tehtävien sietokykyä, mutta eikö koulun pitäisi myös antaa mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää taitojaan.
Ei nykyään äidinkielessäkään vaadita sujuvasti lukevia lukemaan ekaluokalla (jokaisella tunnilla) a a aa:t, lyhyet sanat ja pienet lorut ennen kuin saavat lukea kirjoja. Ne jotka osaavat lukea, saavat heti oikeaa ja mielenkiintoista luettavaa.
Voi kunpa matemaattisten aineiden opetusta saataisiin kehitettyä samaan suuntaan.
joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.
kypsia aloittamaan vuosia aikaisemmin? Kirjoittavat kertomuksia kun suomalaislapset vasta opettelevat aakkosia?
luokkataso on samaa ikäluokkaa. Tajusitko? Ei siis ole älykkään 5-vuotiaan henkilökohtaisen edun mukaista laittaa ekalle luokalle koska sosiaalisilta taidoiltaan lapsi on viisivuotias ja luokkatoverit 7-vuotiaita. Ulkomailla taas jos koulu aloitetaan 5-vuotiaana niin kaikki ovat 5-vuotiaita, ei se nyt liity tähän. Kirjoittaja perusteli miksei ole fiksulle lapselle lopulta hyväksi mennä kouluun aiemmin - vaikka joistain älyllisistä jutuista suoriutuisi paremmin kuin ikäisensä, kaipaisi silti ikätoverien seuraa ja hämmentyisi isompien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö vanhemmat osaa antaa tarpeeksi virikkeitä. Niin minäkin jo lapsena hain itselleni maailman klassikkoja luettavaksi kirjastosta. En odottanutkaan, että opettajat niitä tarjoavat.
Liikunnallisesti lahjakkaat lapset harrastavat vapaa-ajalla urheilua tai tanssia tms. Mitä nämä erityislahjakkuudet nyt oikein ovat, joista puhut.
lapsena hain itselleni maailman klassikkoja luettavaksi kirjastosta.
...ja siitä huolimatta aikuisena päädyit av-palstalle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimassa kaupungissa on asukkaita alle 600 000. Lisäksi Suomen syrjäinen sijainti ja maan (ja yliopistojen) pääkielenä marginaalikieli.
on maailman parasta. Siitä huolimatta, että lapset viettävät koulussa vähemmän aikaa kuin monessa muussa maassa. Ei tämä koulusysteemi kovin huono voi olla, koska kansainvälisten oppimistulosvertailujen perusteella Suomessa on ihan kärkikastin osaajia. Mutta tietysti aina voidaan parantaakin, erityisesti lasten ja nuorten päätäntävaltaa kouluissa ja sitä kautta kouluviihtyvyyttä.
yliopistoikaan? Suomessa ei ole edes yhta huipputason yliopistoa jonne oltaisiin tunkemassa
joka puolelta maailmaa.
Miettikääpä erityislasta. Hänellä pyörii terapiat ja kouluavustajat ja pienryhmät yms. Mutta hänestä ei tule koskaan veronmaksajaa.
Lahjakas lapsi ei todellakaan saa yhdellekään eurolla erityistukea, vaikka hänestä todennäköisimmin tulee kuntaansa se veronmaksaja, joka maksaa erityislastenkin terapiat.
Suomessa on voimassa käänteinen tasa-arvo. Tämä on totta, vaikka kuinka av.mammat ei uskalla sitä ääneen sanoa, koska pelkäävät, että heidät muuten leimataan persuiksi.
Vammainen lapsi tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Tämä on tosiasia, mitä ei saa pois, vaikka kuinka panisi kädet korvilleen ja ummistaisi silmänsä. Sitä en sano, onko se oikein tai väärin. Inhimillistähän se toki on, kuten se, että terveydenhoitokuluista iso osa menee siihen, että pidetään väkisin hengissä vihanneksi tai annetaan kalliita syöpähoitoja vanhuksille, jotta he eläisivät vielä 6 kuukautta.
Mutta tosiasia on, että rahaa ei riitä kaikille ja silloin jää pois terveet lapset ja lahjakkaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimassa kaupungissa on asukkaita alle 600 000. Lisäksi Suomen syrjäinen sijainti ja maan (ja yliopistojen) pääkielenä marginaalikieli.
on maailman parasta. Siitä huolimatta, että lapset viettävät koulussa vähemmän aikaa kuin monessa muussa maassa. Ei tämä koulusysteemi kovin huono voi olla, koska kansainvälisten oppimistulosvertailujen perusteella Suomessa on ihan kärkikastin osaajia. Mutta tietysti aina voidaan parantaakin, erityisesti lasten ja nuorten päätäntävaltaa kouluissa ja sitä kautta kouluviihtyvyyttä.
yliopistoikaan? Suomessa ei ole edes yhta huipputason yliopistoa jonne oltaisiin tunkemassa joka puolelta maailmaa.
Kun Pisa tutkimuksissa 15v:eet todetaan erinomaisiksi niin sita hehkutetaan ilman mitaan kritiikkia. Mutta jos tuo esille sen tosiasian etta sen vanhemmista ei ole tutkimusta tai mitaan nayttoa niin sitten alkaa selittely. Ei ollenkaan oteta huomioon sita etta suomalainen koululaitos tasapaistaa alakanttiin.
Jos kerran ollaan niin erinomaisia niin eiko ole loogista olettaa etta se erinomaisuus jatkuisi ja tuottaisi erinomaista yliopistoainesta ja tuloksia? Turha vedota kylmaan talveen ja pimeaan syksyyn.
Minulla on henkilokohtaista kokemusta oppilaana ja opettajana suomalaisessa systeemissa ja opettajana ja lasteni kasvattajana amerikkalaisessa systeemissa. Ei olisi tullut mieleenkaan laittaa lapsiani suomalaiseen kouluun. Vaikka kuinka USAlaista koulua mollataan niin kylla se on vaan ylivoimainen jos puhutaan ihan taviskouluista eika mistaan ghettohelveteista.
- Tuohon kommenttiin etta lasten paatantavalta kouluissa lisaisi viihtyvyytta, ootko vahan vinksahtanut? Johan ne nyt nimittelevat ja huorittelevat suomalaisessa koulussa, lisaa samaa?
Se, ettei lahjakkaita tueta, on pienen maan resurssien haaskausta ja synnyttää alisuorittajia. Joskus on käynyt mielessä, kun huippuälykäs (monellakin tapaa) kollega menestyy työelämässä "minimienergiaperiaatteella" niin mitä hän olisi, jos olisi oppinut opiskelemaan (eikä olisi aina pärjännyt lukematta) ja hänen älynsä olisi valjastettu vaikka lääketieteen käyttöön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
painotettuun opetukseen. Meidän lapsetkin on kielikoulussa.
Hahhahhah! Hyvä vitsi. Okei, ehkä jostain kehitysvammaisesta ei tulekaan, mutta yhteiskunta pursuaa henkilöitä, joilla on jonkinlainen elämää vaikeuttava diagnoosi. Nämä henkilöt käyvät silti töissä jne.
Itse aiheeseen: lahjakkaita ei osata tukea ajoissa ja tämän seurauksena moni heistä turhautuu ja alkaa alisuoriutumaan. Itsekin olin taitava atk:ssa ja minulla oli oma tietokonekin, mutta koska muut opettelivat hiiren käyttöä ja jotain perusteita, jouduin neuvomaan kaikki tunnit muita ja "hidastamaan" oppimisessa. Puolessa välissä kurssia kyllästyin ja löin läskiksi, en tehnyt enää tehtäviäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä perustein sisareni on luuseri ja samoin ystäväni??!? En nyt tajunnut pointtiasi. Faktat luettelin. Sisareni kertoi, että tukea tarvitsevia on paljon ja heihin satsataan useiden henkilöiden voimin. Se on FAKTA, ei sen enempää.
Ystäväni kysyi, miten lapsen koulunkäyntiä voitaisiin aikaistaa. Ei ollut tietoa eikä missään tehdä ko. selvityksiä, mutta heikommille prosessi on olemassa. Se on FAKTA, ei sen enempää.
Siis: mikä tekee mielestäsi ko. henkilöistä luusereita tai muuten vain turhia tyyppejä? Olet pihalla, et ymmärrä kirjoitettua tekstiä, keskity niin saat asioista irti enemmän. Jos tämäkin yksinkertainen aloitus meni ohi, kannattaisi olla huolissaan omasta luetun ymmärtämisestä.
Sitä hän ei nimittäin MISTÄÄN voi tietää ja jos hän olisi ammattitaitoinen, hän kaikin voimin uskoisi toisin. Tuttavasi on luuseri, koska ei ole järjestänyt lahjakkaalle lapselleen tukea, vaikka sitä on oikeasti tosi helposti saatavila sekä koulussa että sen ulkopuolella. Koulun aikaistaminen on vain yksi keino, eikä se oikeastaan ole lahjakkaan lapsen tukemista sillä tutkimusten mukaan se ei sinänsä auta lahjojen kehittämisessä ollenkaan, vain siirtää samaa prosessia vuodella. Muut tukimuodot ovat paljon tehokkaampia lapsen itsensä ja hänen kehityksensä kannalta. Jos sisaresi olisi ollut kiinnostunut lapsestaan ja tämän lahjojen kehittämisestä, hän olisi saanut tämän ja kymmenittäin niitä parempi tukimuotoja selville varsin helposti.
t kakkonen
että lahjakkaitakin pitäisi tukea. Toisaalta vaatisi aikamoista mietintää, miten tämän tekisi (jos ei nyt vain lisätehtäviä koulussa ajatella, mitä niitäkin tarvitaan), sillä käsittääkseni monissa maissa jako lahjakkaisiin ja ei niin lahjakkaisiin tapahtuu aika aikaisin ja aika tylysti. Jotkut kypsyvät paljon hitaammin, ja lahjakkuus voi puhjeta kukkaan vasta myöhemmin mitä joku ns. asiantuntija on päättänyt. Lisäksi lahjakkuuden ilmenemiseen vaikuttavat sellaisetkin tekijät kuin esim. kotiolot ja koulukiusaaminen. Itselleni aikanaan esimerkiksi käsityöt olivat tuskaa, koska olin arka, meillä piti jonottaa jotain ompelukonetta, pyytää rohkeasti apua jne. ja alisuoriuduin reippaasti. Tämä siis vain yhtenä pienenä esimerkkinä.
Joku taisikin jo nostaa esiin ajatuksen, että jos tietämystä voisikin laventaa sen sijaan, että keskityttäisiin nopeasti koululuokalta toiselle etenemiseen. Tokaluokkalainen esikoiseni on melko älykäs ja on kiinnostunut monista teoreettisista asioista. Hän tietää paljon mm. tähtitieteestä ja perhosista, eikä näitä asioita koulun minusta tarvitsekaan opettaa perusteita enempää. Vapaa-aikanakin voi opiskella sitä, mikä kiinnostaa. Eikä tämä tietämys juuri aiheuta turhautumista koulussa, sillä en usko, että jotain perhosia nyt viikkotolkulla opetellaan :) Ja toisekseen nykyisin kouluissa saa (toisin kuin omina kouluaikoinani) tuoda esiin sen, mitä on jo aiemmin oppinut, ja kukin vuorollaan voi vähän opettaa muita oppilaita. Ja tämä myönteisessä hengessä.
Äidinkielessä minusta on jo aika hyvin annettu mahdollisuus kehittyä edelleen siltä tasolta, millä on kouluun tullessaan ollut. Enää ei tarvitse jo lukevien lukea virsikirjaa muiden opetellessa aakkosia :) Matematiikassa tämä ei minusta näy niin hyvin. Jossain määrin opettaja voi lahjakkaammille antaa läksyksi soveltavia tehtäviä, mutta kyllä ne rutiinilaskut 28+43 ovat tulleet meilläkin valitettavan tutuiksi... Toisaalta poikani oppi myös voittamaan oman turhautumisensa ja tekee nykyisin nuo laskut nopeasti eikä jää voivottelemaan tylsyyttä. Taitonsa sekin.
Tosiaan se että lapset jaettaisiin jo varhaisessa vaiheessa erilaisiin lahjakkuusprofiileihin ja erilaisille koulutuspoluille hukkaisi paljon lahjakkuutta, siitähän on vanha kansakoulu/oppikoulu-jaottelu esimerkkinä.
Toisaalta myös tasokurssit tuovat epäsuotuisia seurauksia koulutyöhön. Lahjakkuuden tukeminen onnistuisi todennäköisesti parhaiten opetusta eriyttämällä. Luokkakoot taitavat olla tehokkaaseen eriyttämiseen vaan liian suuret tällä hetkellä - tai ainakin se vaatii opettajalta lähes yli-inhimillisiä kykyjä.
Lisää aikuisia kouluun siis, niin saadaan lahjakuusreservi kunnolla käyttöön ja jalostettavaksi.
lapsi sai ekasta luokasta lähtien lisätehtäviä halutessaan ja lukea kirjoja ja muuta ihan perusjuttua, mitä varmasti monessa paikassa on tarjolla tärkeimpänä ehkä hänen kohdallaan on kuitenkin ollut järjettömän hyvä opettaja, joka keskusteli hänen kanssaan kaiken maailman asioista, opetti kyseenalaistamaan ja havainnoimaan eli periaatteessa teki samoja tehtäviä (+lisätehtäviä) kuin muut, mutta siihen sisältyi aina tuo toinen taso, jolloin oppimisessa oli haastetta ja koulunkäynti pysyi mielekäänä
saisi lisätehtäviä matematiikassa jos saisi tehtyä ne perustehtävät ensin. 2. luokan matematiikka on kuitenkin hänelle turhauttavaa. Lapsi osasi laskea samoja tehtäviä jo 5-vuotiaana eikä häntä oikein mitenkään saa motivoitua niiden tekemiseen enää 8-vuotiaana :( Turhautuneena piirtelee tunneilla autoja ja lentokoneita ja ehtii hädin tuskin tekemään pakolliset tehtävät. Hänelle on kyllä sanottu n kertaa että saisi niitä mielenkiintoisia tehtäviä jos tekisi vaan reippaasti ne helpot ensin alta pois, mutta lapsen motivaatio loppuu parin ensimmäisen helpon tehtävän jälkeen, eikä matematiikka olekaan hänelle enää kivaa. Toisaalta ymmärrän opettajan pointin. Kyllähän se kehittää tylsien rutiininomaisten tehtävien sietokykyä, mutta eikö koulun pitäisi myös antaa mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää taitojaan. Ei nykyään äidinkielessäkään vaadita sujuvasti lukevia lukemaan ekaluokalla (jokaisella tunnilla) a a aa:t, lyhyet sanat ja pienet lorut ennen kuin saavat lukea kirjoja. Ne jotka osaavat lukea, saavat heti oikeaa ja mielenkiintoista luettavaa. Voi kunpa matemaattisten aineiden opetusta saataisiin kehitettyä samaan suuntaan.
erityistä tukea koulunkäyntiinsä. Motivaatio-ongelmaa on, sekä oman toiminnan ohjaus ei onnistu.
Nämä ovat niitä "lahjakkaiden" lasten yleisiä ongelmia (käytökseen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä häiriöitä), jotka vanhemmat haluavat ratkaistavan kuten lapsi toivoo. Valitettavasti lahjakkaankin ihmisen on opittava sietämään viallista ja hidasta ja turhauttavaa maailmaa ympärillään, jottei hänestä tule yhteiskunnan vihollista (vrt. esim. historiasta kuuluisat huippu"älykkäät" hirmuvaltiaat, sarjamurhaajat jne.)
Tärkein anti joka koulusta lapselle tulee on kyky toimia ryhmässä, kyky toimia erilaisten, eri lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa, kyky vastaanottaa palautetta omasta toiminnasta, kyky toimia ohjeiden mukaan ja kyky esittää omat ajatukset ja ideat rakentavasti ja positiivisesti.
Tätä oppia tarvitsevat kaikki - älykkyydestä täysin riippumatta.
Niinhän se tosiaan tuppaa olemaan, että vammaset ja neekerien penskat saa kaikki rahat, kun hyville oikeille Suomalaisille ei jää vitun paskaakaan. Se on vaan se fakta se että kun neekeri tulee turvapaikkaa hakemaan, on viisas Suomalainen nuori se kakkosluokan kansalainen.
aspergerin syndrooma jopa 1%lla. Yliopisto-opiskelijoilla kuulemma vieläkin useammalla.
Toisin sanoen; vaikka lapsella olisi joku erityisyys, oikeaa tukea saamalla hänestä voi tulla vaikka mitä. Mikäli tukea ei saa, hän saattaa taantua ja koko ihminen voidaan nujertaa. Tiedätkö ap ketä nämä nujertajat ovat?? Sellaisia ihmisiä kuin sun siskosi. Missä se sun älykkyytesi ja lahjakkuutesi nyt piileksii? Kas kun ne tukea tarvitsevat oppilaatkin suuresti tarvitsevat omaa aloitetta että saavat sitä tukea! Samoin myös sinä voit lahjakkaan lapsen äitinä auttaa lapsesi kehityksessä ihan itse. Luuletko että hänenn kehitykselleen on hyväksi edes vain opiskella koulussa korkeampitasoisesti? Ehkä tuo tuki voisi mieluummin olla harrastepohjalta, varmasti löytyy jotain. Kukaan ei myöskään estä käyttämästä omia aivojaan kun kerran sitä lahjakkuutta niin löytyy.. kirjoja löytyy kirjastosta, kursseja vaikka kansalaisopistosta ja netti on monenmoista pullollaan. Opettajakin varmasti antaa hyviä vinkkejä.
On taas ongelmaa joillakin. Tälläisille asioille oikeasti voi itsekin jotain. Vai onko asia sittenkin niin, että ap HALUAA IHAILUA?? Siis että lapselle pitää saada jotain konkreettista näyttöä "on niin fiksu että aloitti koulun jo vuotta aiemmin". Tai "opiskelee huippuyliopistossa ja 10-vuotiaana". Käy koulun "erityislahjakkuustukiopetuksessa"??? Kuule yritä nyt olla ylpeä siitä lapsestasi ihan sellaisena kun hän on nyt.
Matematiikassa. Ei se mikään yli-älykäs ole, mutta on neljännellä luokalla, neuvoo kotonakin kuudesluokkalaista siskoaan matikanläksyissä. Opettaja on sanonut että on matemaattisesti lahjakas, matikka oli sillä kymppi.
Siskonsa taas neuvoo sitä englannissa, koska sillä ei ole samanlaista kielellistä lahjakkuutta.
Enkku on vaan 8 luokkaa.