Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomessa tuetaan heikkoja, mutta lahjakkaammille lapsille ei ole mitään tukea

Vierailija
27.10.2011 |

Suomi on tutkitustikin jopa haitallisen tasa-arvoinen maa. Nimittäin lahjakkuudet ja erikoisosaajat eivät saa mitään tukea koulumaailmassa. Tuntuu aivan järjettömältä hukkaamiselta, että lahjakkaita ei tueta siinä missä heikkolahjaisiakin tai vammaisia.



Sisareni on kouluavustaja. Hän kertoi, että luokassa on useampi eritysavustajaa tarvitseva oppilas. Yksikin oppilas saa kolmelta ei taholta tukea ja hänestä ei koskaan kuitenkaan tule veronmaksajaa.



Heikot saakoon tukensa. Mutta millä perusteella sitten poikkeuksellisen lahjakkaat eivät saisi peruskoulussa lisäopetusta, enemmän heitä ohjaavaa materiaalia sekä mahdollisesti lahjakkuutta tukevaa opetusta? Hehän ovat kuitenkin niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka taas puolestaan elättävät omalta osaltaan heikommat.



Miettikääpä, jos vaikka lahjakkaita on vaikka vain 1% koululaisista, se tekee vähintään satoja oppilaita jokaisesta vuosikerrasta. Jos heihin satsattaisiin myös, olisi se myös oppilaalle kannustavaa ja palkitsevaa. Tuttavani lapsi on lahjakas, selkeästi usealla alueella ja ilmeisen älykäs, poikkeava yksilö. Hän alkoi jo ekaluokalla puhua, kuinka koulussa on tylsää ja tunnit matelevat hitaasti. Hidastahan se on, jos joutuu odottamaan kaikkein heikoimpien tahtiin. Entä jos olisi toisinpäin, edettäisiin keskitason tai parempien tahdissa? Ei se olisi oikein. Mutta onko oikein, että lahjakkaat joutuvat kituuttamaan peruskoulun läpi? Millä eettisellä perustelulla näin saa tehdä, jos heikkojakaan ei saa syrjiä?



Lisäksi tiedän erään lapsen, joka on jo 4 vuotiaana äärimmäisen taitava ja lahjakas monella alueella. Hän lukee, kirjoittaa ja laskee. No, joutuu odottamaan kouluun pääsyä vielä 3 vuotta. Äitinsä kysyi aikaistamista jos tahti on tämä sama. Soitti perheneuvolaan. He sanoivat, että hoitavat vain niitä, joilla koulun aloitusta joutuu VIIVÄSTÄMÄÄN. Ei näitä lahjakkaampia käsitellä missään. Eivät osanneet edes neuvoa, miten äiti voisi edetä kun selvittelyn aika tulee. Ei ole kuulema prosessi tiedossa.



Että tällainen maa. Kuihtuu omaan surkeuteensa. Työttömistä nuorista suuri osa on vain peruskoulun käynyttä. Alkoholismi ja eläköityvä väestö syövät työntekijäpotentiaalia.



Kuka meitä elättää jatkossa? Miksi myös vahvoja ei voida tukea, että jaksavat jatkossa kantaa raskaan maksajan taakan? Kauhea skenaario, mutta Suomi taitaa kuihtua kasaan.

Kommentit (63)

Vierailija
41/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka on jo hypännyt yhden luokan yli ja käy nyt viidettä luokkaa. Hänelle on järjestetty oma matematiikan opettaja yliopistolta joka käy opettamassa hänelle matematiikkaa ja tekee omat kokeet, muita aineita opiskelee luokan kanssa samassa tahdissa.



Luokassa on lisäksi pari urheilulajissaan hyvin lahjakasta lasta, toinen on oma lapseni ja myös he ovat saaneet mielestäni paljon joustoa koulun puolesta mm. kisamatkoihin ja harjoituksiin.



Eli riippuu ehkä paikkakunnasta, koulusta ja loppuviimein myös luokan opettajasta miten osaa ottaa huomioon lahjakkuudet ja viedä asioita eteenpäin.

Vierailija
42/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miettikääpä erityislasta. Hänellä pyörii terapiat ja kouluavustajat ja pienryhmät yms. Mutta hänestä ei tule koskaan veronmaksajaa.

Lahjakas lapsi ei todellakaan saa yhdellekään eurolla erityistukea, vaikka hänestä todennäköisimmin tulee kuntaansa se veronmaksaja, joka maksaa erityislastenkin terapiat.

Suomessa on voimassa käänteinen tasa-arvo. Tämä on totta, vaikka kuinka av.mammat ei uskalla sitä ääneen sanoa, koska pelkäävät, että heidät muuten leimataan persuiksi.

Vammainen lapsi tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Tämä on tosiasia, mitä ei saa pois, vaikka kuinka panisi kädet korvilleen ja ummistaisi silmänsä. Sitä en sano, onko se oikein tai väärin. Inhimillistähän se toki on, kuten se, että terveydenhoitokuluista iso osa menee siihen, että pidetään väkisin hengissä vihanneksi tai annetaan kalliita syöpähoitoja vanhuksille, jotta he eläisivät vielä 6 kuukautta.

Mutta tosiasia on, että rahaa ei riitä kaikille ja silloin jää pois terveet lapset ja lahjakkaat.

Suomessa on kylläkin hyvät mahdollisuudet lahjakkailla ihmisillä kehittyä vaikka minne asti. Mutta töitä sen eteen pitää tehdä. Kuinka voi olla näin hölmöjä? Eiköhän se asia nyt kuitenkin ole niin, että erityislapset ja vammaiset ovat vielä hyvin kaukana siitä "normaalien" viivalta.

Mitä se lahjakkaiden tukeminen sitten olisi? Miettikää tarkasti. Ei ole pitkä kun tätä eriarvoistamista vielä oli, muistelkaapa "keskikoulua". Eli vielä oma äitini on selvittänyt peruskoulun nopeammin kuin "tyhmemmät" ikätoverinsa. Mitään suurempaa hyötyä ei hän itsekään ole nähnyt asiasta olleen, ainoa taisi olla se, että kuului muka ns. parempaan porukkaan. Herätys!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinhän se tosiaan tuppaa olemaan, että vammaset ja neekerien penskat saa kaikki rahat, kun hyville oikeille Suomalaisille ei jää vitun paskaakaan. Se on vaan se fakta se että kun neekeri tulee turvapaikkaa hakemaan, on viisas Suomalainen nuori se kakkosluokan kansalainen.

rahaa tuhlataan vammaisiin lapsiin.

Tiedätkö mitään vammaisten lasten opetuksesta?

Siellä raha käytetään siihen, että lapsi saavuttaa omatoimisuustaidot ja pääsee niin pitkälle "akateemisissa" taidoissa kuin mahdollista. Tämä kaikki siksi, että sinun "tavallinen suomalainen lapsesi" selviäisi aikuisena VÄHEMMIN vero-euroin. Jos hiukan ajattelet asiaa huomaat kyllä miksi tähän kuntouttavaan opetukseen panostetaan.

Ja vammainenkaan lapsi ei ole oikeutettu käymään koulua 11 vuotta pidempään, miettikäähän sitä. Hänellä on siis vain kaksi vuotta enemmän aikaa oppia se oppi mikä koulusta irtoaa, ja on sen jälkeen omillaan. Ja voin kertoa että vaihtoehdot peruskoulun jälkeen eivät ole lähelläkään sitä runstautta mitä tavallisella nuorella - joka voi siis ryhtyä aivan miksi itse haluaa ja kykenee.

Vierailija
44/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikähän olisi kodin osuus lahjakkaiden tukemisessa? Minä olin luokkani paras mutta se oikea haastavuus tuli toki kotoa. Lukemista, tehtäviä, haasteita.

Vierailija
45/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voihan herranjumala, eihän se muiden vika ole että joku alkoholisti/tupakoiva äiti on vammaisen kersan pihalle paskonut! Miksi koko kansan pitää kärsiä siitä että joku ei raskaana osaa olla ihmisiki?

Vierailija
46/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.

kypsia aloittamaan vuosia aikaisemmin? Kirjoittavat kertomuksia kun suomalaislapset vasta opettelevat aakkosia?


oppivat siellä lukemaan ja kirjoittamaan. Suomalaiset viettävät tärkeät varhaisvuotensa isoissa meluisissa päiväkodeissa. Riehuvat siellä ja istuvat tuntikausia pienillä aidatuilla pihoilla kuralammikoissa lapioimassa vettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/63 |
01.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi sai ekasta luokasta lähtien lisätehtäviä halutessaan ja lukea kirjoja ja muuta ihan perusjuttua, mitä varmasti monessa paikassa on tarjolla tärkeimpänä ehkä hänen kohdallaan on kuitenkin ollut järjettömän hyvä opettaja, joka keskusteli hänen kanssaan kaiken maailman asioista, opetti kyseenalaistamaan ja havainnoimaan eli periaatteessa teki samoja tehtäviä (+lisätehtäviä) kuin muut, mutta siihen sisältyi aina tuo toinen taso, jolloin oppimisessa oli haastetta ja koulunkäynti pysyi mielekäänä

saisi lisätehtäviä matematiikassa jos saisi tehtyä ne perustehtävät ensin. 2. luokan matematiikka on kuitenkin hänelle turhauttavaa. Lapsi osasi laskea samoja tehtäviä jo 5-vuotiaana eikä häntä oikein mitenkään saa motivoitua niiden tekemiseen enää 8-vuotiaana :( Turhautuneena piirtelee tunneilla autoja ja lentokoneita ja ehtii hädin tuskin tekemään pakolliset tehtävät. Hänelle on kyllä sanottu n kertaa että saisi niitä mielenkiintoisia tehtäviä jos tekisi vaan reippaasti ne helpot ensin alta pois, mutta lapsen motivaatio loppuu parin ensimmäisen helpon tehtävän jälkeen, eikä matematiikka olekaan hänelle enää kivaa. Toisaalta ymmärrän opettajan pointin. Kyllähän se kehittää tylsien rutiininomaisten tehtävien sietokykyä, mutta eikö koulun pitäisi myös antaa mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää taitojaan. Ei nykyään äidinkielessäkään vaadita sujuvasti lukevia lukemaan ekaluokalla (jokaisella tunnilla) a a aa:t, lyhyet sanat ja pienet lorut ennen kuin saavat lukea kirjoja. Ne jotka osaavat lukea, saavat heti oikeaa ja mielenkiintoista luettavaa. Voi kunpa matemaattisten aineiden opetusta saataisiin kehitettyä samaan suuntaan.

erityistä tukea koulunkäyntiinsä. Motivaatio-ongelmaa on, sekä oman toiminnan ohjaus ei onnistu. Nämä ovat niitä "lahjakkaiden" lasten yleisiä ongelmia (käytökseen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä häiriöitä), jotka vanhemmat haluavat ratkaistavan kuten lapsi toivoo. Valitettavasti lahjakkaankin ihmisen on opittava sietämään viallista ja hidasta ja turhauttavaa maailmaa ympärillään, jottei hänestä tule yhteiskunnan vihollista (vrt. esim. historiasta kuuluisat huippu"älykkäät" hirmuvaltiaat, sarjamurhaajat jne.) Tärkein anti joka koulusta lapselle tulee on kyky toimia ryhmässä, kyky toimia erilaisten, eri lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa, kyky vastaanottaa palautetta omasta toiminnasta, kyky toimia ohjeiden mukaan ja kyky esittää omat ajatukset ja ideat rakentavasti ja positiivisesti. Tätä oppia tarvitsevat kaikki - älykkyydestä täysin riippumatta.

Lapsi tosiaan tarvitsee tukea siihen, että saisi tehtyä turhauttavan helpot matematiikan tehtävät. Muissa aineissa tai muilla tunneilla tätä ongelmaa ei ole.

Sosiaalisissa taidoissa lapsella ei muuten ole ongelmaa. Ryhmässä työskentelynkin ymmärtää niin hyvin, ettei häiritse muita edes niillä matematiikan tunneilla, piirtelee vaan kuvia viihdyttääkseen itseään.

Millaista sosiaalista toimintaa oikein tarkoitit?

Minä näen tässä tapauksessa sosiaaliseksi toiminnaksi sen, että ei häiritse muita vaikka itse kokee tilanteen tylsäksi. Matematiikka kuitenkin on yksilölaji.

Jännä sinänsä että näit lapsella olevan sosiaalisia ongelmia. Opettajan mielestä hän on kohtelias ja toiset huomioon ottava lapsi, jolla on paljon kavereita.

Ilmeisesti hänellä kuitenkin on sellaisia sosiaalisia ongelmia joita me kasvattajat (vanhemmat, opettajat, harrastusten ohjaajat) emme näe.

Hitauden kestäminen ei tälle hitaalle, rikkaan mielikuvituksen omaavalle lapselle ole mikään ongelma :)

Juuri näiden ominaisuuksien takia lapsi ei saa tylsäksi kokemiaan tehtäviä tehtyä reippaasti. Parin tylsän tehtävän jälkeen hän uppoutuu omiin haaveisiinsa ja piirustuksiinsa, ja tekee pari seuraavaa tehtävää kun opettaja palauttaa hänet maanpinnalle. Muutaman muistutuksen jälkeen saa tehtyä vaadittavat tehtävät. Saisi kuitenkin tehtyä paljon enemmän, ja kehitettyä taitojansa jos saisi tehdä sellaisia tehtäviä joissa saa vähän miettiäkin.

Edelleen toivon, että lapsi voisi käyttää myös matematiikan tunnit hyödyllisellä tavalla, eikä kuvia piirrellen.

Voisin tietysti itsekin opettaa lapselle matematiikkaa, mutta pelkään sen vain pahentavan ongelmaa, tekevän matematiikan tunneista entistä tylsempiä.

Vaikka toisaalta se saattaisi antaa motivaatiota tehdä ne helpot tehtävät nopeasti alta pois, että pääsisi sitten mielenkiintoisempien tehtävien pariin.

Vierailija
48/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että järjestelmä on joiltain osin lellinyt ihmiset pilalle... Tässäkin vingutaan vain lisää kaikkea hyvää koululta, eikä tajuta, että sen LISÄKSI kodeissakin voitaisiin tehdä jotain! Pienet lapset viettävät aikansa enemmän tai usein juuri vähemmän tasokkaissa päiväkodeissa aamusta iltaan väsyneinä, jolloin oppiminen on yleensäkin vaikeaa. Ja kun lapsi aloittaa koulun, ollaan ylpeitä "itsenäisestä" lapsesta, kun se niin taitavasti hengailee kavereiden kanssa tehden... hmm... jotain tai sitten vain pelailee tietokoneella eikä häiritse vanhempiaan. Ja samaan aikaan ihmetellään, kun ei koulu tarjoa sitä tai tätä. Niihin lapsiin voi panostaa ihan itsekin! Enkä tarkoita tehtäväkirjojen tekemistä aamusta iltaan, vaikka niidenkin tekeminen rauhallisessa ympäristössä ja hyvässä hengessä on hyväksi vaan ihan tavallista, mielekästä yhdessäoloa, jossa puuhataan monenmoista. Ainakin kaikenlaisten asiantuntijoiden mukaan lapsi oppii paljon ihan leipomalla, seuraamalla luontoa, liikkumalla melkoisen vapaasti ulkosalla, lukemalla jne. Minussa on vanhempana omat runsaat puutteeni, mutta siinä tuntuu, että olen tehnyt oikein, että lapseni ovat saaneet olla lapsia. Osallistua kodin hommiin, leikkiä oman mielikuvituksensa mukaan rauhassa, ulkoilla ja ylipäänsä osallistua kodin elämänmenoon. Lapset vievät mehut joskus aika tehokkaasti, mutta silti olen halunnut harrastaa omia juttujani myös lasten nähden, ja he ovat luonnostaan kiinnostuneet erilaisista asioista, ei ole tarvinnut tietoa paukuttaa päähän. Ei kaikkeen tarvitse ulkopuolista asiantuntijaa ja kouluttajaa, joka sitten opettaa lapselle kaiken, kyllä me vanhemmatkin paljoon pystytään :) Itselläni joskus oli itseluottamuksen kanssa ongelmia, kun monissa asioissa menin lasten kanssa vastavirtaan siihen nähden, mitä muut tekivät, mutta nyt koulusta ja neuvolasta on kyllä tullut myönteistä palautetta. Kotona oleminen ja eläminen ei tuhonnutkaan lapsiani, vaan ovat älykkäitä ja tasapainoisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voihan herranjumala, eihän se muiden vika ole että joku alkoholisti/tupakoiva äiti on vammaisen kersan pihalle paskonut! Miksi koko kansan pitää kärsiä siitä että joku ei raskaana osaa olla ihmisiki?

tämä herranjumala säästää sinut tältä kokemukselta, jottet vain tule huomaamaan että kaikkea ei voi itse valita. Olet luultavasti onnellisempi eläen uskossa että kaikki vastoinkäymiset ovat ihmisen omaa syytä?

Vierailija
50/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.

kypsia aloittamaan vuosia aikaisemmin? Kirjoittavat kertomuksia kun suomalaislapset vasta opettelevat aakkosia?

oppivat siellä lukemaan ja kirjoittamaan. Suomalaiset viettävät tärkeät varhaisvuotensa isoissa meluisissa päiväkodeissa. Riehuvat siellä ja istuvat tuntikausia pienillä aidatuilla pihoilla kuralammikoissa lapioimassa vettä.

Päivähoidon laatu sen mukaista. Ja, HUOM! tämäkin lainarahalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.

kypsia aloittamaan vuosia aikaisemmin? Kirjoittavat kertomuksia kun suomalaislapset vasta opettelevat aakkosia?

oppivat siellä lukemaan ja kirjoittamaan. Suomalaiset viettävät tärkeät varhaisvuotensa isoissa meluisissa päiväkodeissa. Riehuvat siellä ja istuvat tuntikausia pienillä aidatuilla pihoilla kuralammikoissa lapioimassa vettä.

Päivähoidon laatu sen mukaista. Ja, HUOM! tämäkin lainarahalla.

Ja samaan aikaan suomalaiset ovat kovasti ylpeitä menestyksestään ja pitävät maata rikkaana. Eri maissa taidetaan panostaa eri asioihin. Pisa-tuloksilla ylpeillään (no kiva tietysti), kun taas se sivuutetaan, että ihmiset voivat pahoin.

Vierailija
52/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

..ettää köyhät ja 'vähemmälle' kaikin tavoin jäänet lisääntyvät fiksuja enemmän. Mitä se merkitsee kansakunnan tasolla? Tyhmyys lisääntyy!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääsin nyt vasta lukemaan eilistä aloitustani ja olen todella yllättänyt monipuolisesta ja järkevästi pohdinnasta. Jopa lahjakkaiden oppilaiden erityisopetusta vastustavilla on ihan hyviä argumentteja suurelta osin.



Saisikohan tästä jutunaihetta vauvalehteen vai onko enemmän Perhe- lehden aiheita, hehän ottavat vähän radikaalimpiakin asioita käsittelyyn. Vauva lehti on varovaisempi. Mitä olette mieltä, tästähän saisi ihan hyvän yhteiskunnallisen keskustelun aikaan jos ottaa mukaan vielä tuon, kuinka valtavasti resursseja laitetaan niiden tukemiseen, jotka todellakaan eivät koskaan kuntoudu ja taidoiltaan kehity työelämään. Ja vaikka iso osa olisin aikuisena tuottavia kansalaisia, miksi heitä tuetaan niin voimakkaasti? Rahallinen satsaus on valtava, sekin pitäisi ottaa esille ja laskea missä kulkee kannattavuuden raja. Toki tukea tarvitaan, mutta että oppilaalla on jopa 3 tukitahoa... melko kallista.



Suomalaiset valittavat paljon mamuista. Veikkaan tosiaan, että näihin "oman maan" sisäisiin henkilöihin ja heidän tukemiseen menee satakertaisesti enemmän rahaa (jos lasketaan koulunkäynnin kalleus, nuorisotyöttömyys, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, syrjäytymminen jne.) Eli pohdittavaa olisi paljon.



On todella sääli, että lahjakkaat ja jopa normioppilaat jäävät vaille tarvittavaa tukea, kun kaikki menee noiden heikkojen tukemiseen.

Vierailija
54/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

oppivelvollisuus, ja on oppilaita, joita on pakko tukea voimakkaasti, jotta muut jaksavat heitä aina ysiluokan loppuun asti. Samoin sellainen humaani elämänasenne edellyttää sitä, että kaikkia autetaan tarpeen mukaan, mutta tämähän ei juuri toteudu :( Siinä taas olisi hyvinkin runsaasti kyseenalaistamista, että kenelle sitä apua annetaan ja nimenomaan millä tavalla! Ei koulumaailmaan liittyen mutta muuten tuohon kohdentamiseen liittyen, seurasin sivusta, kun persoonallisuushäiriöinen äiti rääkkäsi lastaan ja sai niin maan mahdottomat avut ja tuet, kunnes lopulta itse pimahti täysin ja ilmoitti, ettei halua olla lapsen äiti. Nämä "asiantuntijat" eivät varmaan olisi ikinä luovuttaneet ja lapsi olisi sairastunut vakavasti. Siinä esimerkiksi olisi voinut säästää pitkän pennin, kun olisivat perehtyneet alaansa ja tietäneet jotain äidin mielenterveysongelmista. Eli joissain tapauksissa sitä rahaa tuntuu ihmeesti riittävän vaikka mihin, toisille tarjotaan eioota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joiden muut ominaisuudet usein ovat ikätason mukaiset, eikä lapsen edun mukaista ole varhentaa koulunaloitusikää.

kypsia aloittamaan vuosia aikaisemmin? Kirjoittavat kertomuksia kun suomalaislapset vasta opettelevat aakkosia?

oppivat siellä lukemaan ja kirjoittamaan. Suomalaiset viettävät tärkeät varhaisvuotensa isoissa meluisissa päiväkodeissa. Riehuvat siellä ja istuvat tuntikausia pienillä aidatuilla pihoilla kuralammikoissa lapioimassa vettä.

Päivähoidon laatu sen mukaista. Ja, HUOM! tämäkin lainarahalla.

Ja samaan aikaan suomalaiset ovat kovasti ylpeitä menestyksestään ja pitävät maata rikkaana. Eri maissa taidetaan panostaa eri asioihin. Pisa-tuloksilla ylpeillään (no kiva tietysti), kun taas se sivuutetaan, että ihmiset voivat pahoin.


päivähoidon alin maksu on naurettavan halpa verrettuna siihen mitä se on muualla. Koulut pitää olla ilmaisia samoin siellä tarjottava ruoka. Näin ulkosuomalaisen näkökulmasta lapset eivät tosiaankaan ole se tärkein asia Suomessa.

Vierailija
56/63 |
28.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Satun tuntemaan eräitä neurologisista ongelmista kärsiviä, jotka kuitenkin ovat ihan älykkäitä. Oikeanlaisella tuella he voivat opiskella vaikka kuinka pitkälle ja toimia melkein millä tahansa alalla ja TAATUSTI MAKSAA VEROJA.



Mutta on varmaan tottakin, ettei koulussa hyvin pärjääville aina riitä haasteita. Omien vanhempieni nuoruudessa tämmöisten annettiin hypätä yhden luokka-asteen yli. Luulisi sen olevan mahdollista nykyäänkin?

Vierailija
57/63 |
01.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Satun tuntemaan eräitä neurologisista ongelmista kärsiviä, jotka kuitenkin ovat ihan älykkäitä. Oikeanlaisella tuella he voivat opiskella vaikka kuinka pitkälle ja toimia melkein millä tahansa alalla ja TAATUSTI MAKSAA VEROJA. Mutta on varmaan tottakin, ettei koulussa hyvin pärjääville aina riitä haasteita. Omien vanhempieni nuoruudessa tämmöisten annettiin hypätä yhden luokka-asteen yli. Luulisi sen olevan mahdollista nykyäänkin?


sen pitäisi olla mahdollista nykyäänkin.

Vierailija
58/63 |
01.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

poikkeavan lahjakkailla lapsille ei yhden vuoden ylihyppääminen koulussa vielä juuri vaikuttaisi. Kovin montaa luokkaa on vaikea hypätä, koska lapsi olisi niin paljon nuorempi ja ongelmia koituisi esimerkiksi käsialan kanssa. Valtavan lahjakkaalla 5-vuotiaalla voi olla 9-vuotiaan akteemiset tiedot, mutta 4-vuotiaan käsiala. Lisäksi sosiaaliseti tuollainen monen asteen hyppääminen olisi hankalaa.





Meillä lahjakas 5-vuotias poika. Aloitti lukemaan 2.5-vuotiaana vaikka aluksi lukikin vain lyhyitä sanoja. Nyt juuri 4-vuotta täyttäneenä lukee hyvin. Hän aloitti 4-vuotiaana englanninkielisen koulun vuotta vanhempien kanssa ja oli luokan vahvimpia (jos ei vahvin) oppilas monissa asioissa. Kirjainten kirjoittaminen oli vielä ikätasoista eli kömpelöa, mutta siis kirjoitteli lauseita kuitenkin. Nyt on 5-vuotiaana eskarissa joka nyt on turhan helppo ja joutuu käymään eskaria vielä toisenkin vuoden. Poika on pienen kokoinen ja eikä mitenkään varhain kehittynyt joten emme halua häntä vuotta aikaisemmin kouluun. Lisäksi soittaa nyt pianoa.



Vierailija
59/63 |
01.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Voisin tietysti itsekin opettaa lapselle matematiikkaa, mutta pelkään sen vain pahentavan ongelmaa, tekevän matematiikan tunneista entistä tylsempiä.

Vaikka toisaalta se saattaisi antaa motivaatiota tehdä ne helpot tehtävät nopeasti alta pois, että pääsisi sitten mielenkiintoisempien tehtävien pariin.

vaan, jos lapsi haluaa oppia. Se koulu matematiikka on kuitebkon hänelle liian helppoa, joten ihan sama onko hän vuoden vai viisi siinä muita edellä. Ei lasta saa rankaista lahjakkuudestaan estämällä häntä oppimaan omien kykyjensä mukaisesti.

Vierailija
60/63 |
08.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mää mää mää. Kyllä kaikkia tulee huomioida saman verran. Spessut tapaukset toki tarviiapua, jotta heistäkin tulisi niitä veronmaksajia. Miten me muuten ne tulevien urheiluhuippujen stipendit saadaan?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä yksi