Mä en oo koskaan ollu yli viittä päivää..

pisin aika erossa on 2 ensimmäisestä 1vrk, olivat isin kanssa mökillä. Nuorimman kanssa on vielä kyse tunneista.

6-8 kertaa vuodessa enkä silti koe olevani outo ja mulla on lämpimät ja rakkaat välit kaikkiin lapsiini ja mieheeni. Mitä tällä aloituksella yleensä haettiin? Että jos toimii toisin kuin ap, on jotenkin outo vai?

ja mulla on ihan ÄLYTTÖMÄSTI omaa aikaa :D



lapset 6 ja 11v

Taidan olla siis ihan OK enkä läheisriippuvainen?!



:) Joskun vaan miettii, että oonko ihan höpö.

6-8 kertaa vuodessa enkä silti koe olevani outo ja mulla on lämpimät ja rakkaat välit kaikkiin lapsiini ja mieheeni. Mitä tällä aloituksella yleensä haettiin? Että jos toimii toisin kuin ap, on jotenkin outo vai?

etten hakenut sitä, että jos toimii toisin kuin minä niin on jotenkin outo.

Kysymys kaikkinensa, ihan rehellisesti, oli tuo minkä esitin.

Yritin muotoilla viestin niin, etten ärsyttäisi tai toisi esille omaa paremmuuttani.

Kysymys oli ihan puhtaasti kysymys.

5 päivää on jo TOSI pitkä aika minulle, tähän saakka maksimi on ollut 3 yötä. Ja tätä tapahtuu erittäin harvoin. En kaipaa pitkiä erossaoloaikoja lapsesta, ikävä tulee!

seuraavaa lasta. Menin sairaalaan sunnuntaina ja pääsin torstaina (sektio). Toki lapsi tuli joka päivä sinne moikkaa.



Sitten kaikki muut erot on tunneissa laskettavissa. Lapsi ei ole koskaan ollut yökylässä ja olemme joka ikisen yön nukkuneet samassa huoneessa.



Lapsi on kotihoidossa, käy kerhossa 3 kertaa viikossa ja yksi kerho kestää 2,5 tuntia. Sitten vanhempani käyvät hoitamassa lapsia, mutta tosiaan erot ovat jotain luokkaa tunti - max 5 tuntia

Toinen yö jo tehnyt tiukkaa ja nukkunut tosi huonosti molemmat yöt. Päivät kyllä nautiskellut hiljaisuudesta. Mutta en tällä hetkellä voisi ajatellakaan olevani tuon pidempään erossa lapsista.

koska en kaipaa kiillotusta kruunuuni.



Mielestäni olen aika paljon arkena menossa, siis tykkään urheilla ja tavata ystäviä ja sillon tällön miestäni myös :) En vaan ossa lähtee pidemmäksi aikaa pois kotoa. Tykkään kotona olosta, ja tietty perheestäni myös.



Monet ystävistäni, miehet ja naiset, vaan matkustelevat paljon. Siksi tää kysymys, kun mä jään tänne himaan :)

Olen ollut heistä pisimmillään erossa 2 vuorokautta. Lomailla en halua ilman miestä ja koska meillä ei ole sellaista paikkaa, jonne lapset voisi pitkäksi aikaa viedä, niin lomailemme koko perheenä aina. Pari kertaa vuodessa lapset on yhden yön yökylässä, samoin mies käy lasten kanssa pari kertaa vuodessa yksin vanhempiensa luona viikonlopunvietossa. Pidempiä eroaikoja lapsista ei siis tule, enkä koe tämän olevan outoa eikä kukaan ole ikinä kannustanut minua olemaan pitkiä aikoja erossa perheestäni.

että olenkohan minäkään...



Ehkä esikoisen ekalla koulun kesälomalla hän oli kokonaisen viikon mummolassa alkukesästä. Tosin on myös pakko sanoa, että sittemmin koululaiset ovat olleet alkukesästä kahdestaan kotona 1-2 viikkoa päivisin kun me olemme olleet töissä, käyneet vuorotellen ruokatunnilla kotona sen maksimin mitä liukuma suo.



Mutta mieheni on sen sijaan ollut kertaalleen 3 kk erossa lapsista ja tulee ensi vuonna olemaan 2 x 3 kk ulkomailla - kurjaa, mutta työelämä on tällaista pahimmillaan nykyisin, ihan johtotasollakin. Me kokeilemme tätä ennen kuin suostumme muuttamaan syksyllä kolmen alakoululaisen kanssa komennukselle Kiinaan jättäen harrastukset, suomalaisen koulun ja minä työni.



Lapset 6 v, 9 v ja 10 v.

Kiitos vastauksista!



Arki-illassa vaan tuli mieleeni. Ja tietenkin uskon, ettei se rakkaus ja läheisyys katso ajan tai tuntien määrää.



Mut en mä silti lähe pidemmille reissuille. Tai ehkä joskus, eihän sitä tiedä.



AP

mä olen sellainen surkea äiti, joka on useinkin kaksikin kuukautta erossa lapsista.

mä olen sellainen surkea äiti, joka on useinkin kaksikin kuukautta erossa lapsista.

Ei kai siinä oo mitään surkeeta. Niin kuin aiemmin kirjotinkin niin eihän se rakkaus ja läheisyys kalenterista päiviä kato.

Paljon oon minäki ihan arkiviikosta tai vapaapäiviltä menossa.

AP

Ahaa, sä haluut että me laitetaan sun kutreilles se sädekehä.

Juu, juu oot sä muuten toooosi hyvä mutsi paitsi ihan helvetin huonolla itsetunnolla varustettu.



Kuka muuten tällasia kyselis jollain palstalla? Ei mulle tulis mieleenkään verhota omaa erinomasuuttani noin pöljään kysymykseen että oonko outo kun en oo ollut eskari ikäsestä lapsestani erossa 5 päivää kauempaa.



voi helvetti mitä itsensä esille tuomista ja nostamista.

Luitko aikaisemmat viestini?!



Tää oli vaan kysymys. Ehkä tyhmä sellainen. Ei kuitenkaan kruunun kiilottamista tai sädekehää.



Kunhan mietin.



Kivä sua vaivaa, kun hermostuit noin?



AP

En ansaitse tai pyydä mitään sädekehää, oon itsekkäästi poissa kotoa omilla menoilla paljon. Päivittäin ja viikoittain.



Joskus en omien itsekkäiden menojen takia näe lasta aamulla enkä illalla enkä seuraavanakaan arkiaamuna.

Sairaalassa olen kyllä ollut pahimmillaan 3kk jonka aikana näin lapsia välillä viikon, välillä kahden välein. (Kodin ja sairaalan välimatka 100km.) Olivat silloin ihan pieniä.



Yhdestä lapsesta olen ollut erossa pahimmillaan kuukaudenkin. Asui poissa kotoa omien ongelmiensa vuoksi vähän alle kouluikäisenä.



Viikonloppulomilla olen ollut yksin tai kahdestaan puolison kanssa muutaman kerran. Mutta tuo 5pv on aika maksimi kyllä minkä suostuisin olemaan kokonaan lapsista erossa ihan vaan huvin vuoksi. En silti tuomitse niitä, jotka tekevät toisin, mutta mä en kaipaa niin pitkiä irtiottoja. Päivä tai kaksi riittää oikein hyvin mulle.

nämä kaikki tässä ketjussa eivät ole.



Itselläni ei ole lapsia, enkä ikinä aio niitä hankkiakkaan olen sen verran paljon nähnyt näitä epäonnistuneita vanhemmuuksia työn puolesta, jotta ei kiitos.



En halua olla joku päivä samalainen kuin nämä itsekkäät, jotka hankkivat "lapsia koska niitä pitää olla" tai "halusin vaan kokeilla saanko lapsia" jne.

joten jos siellä jompikumpi vanhemmista on, niin mitä kamalaa tapahtuu jos toinen niistä vanhemmista on vaikka työn vuoksi muualla tyyliin viikko kuukaudessa tai kolme päivää viikossa?