Lue keskustelun säännöt.
Alatiesynnytys ja emättimen ulkonäkö sekä muut vauriot sen jälkeen
27.10.2011 |
Kaipaisin keskustelua ja kokemuksia alatiesynnytyksen aiheuttamista vaurioista alapäähän. Itse olen synnyttänyt vajaa vuosi sitten. Synnytyksen avautumisvaihe kesti pitkään ja ponnistusvaiheen pitkittyessä otettiin avuksi imukuppi, jolla vauva vedettiin ulos. Tehtiin myös episiotomia.
En pitkään aikaan katsonut alapäähän, mutta viimein peilin kanssa kurkatessani järkytyin. Aikaisempi pieni ja kiinni supussa oleva emättimen aukko on venynyt monen sentin mittaiseksi ja on ikään kuin jatkuvasti avoinna. Aukosta pullottaa jotain röpelöistä kudosta. Ikään kuin emättimen aikaisempi sisäpinta pulliselisi nyt ulkopuolella. Häpyhuulet ovat tummuneet ja hiukan venyneet. Olen myös huomannut, että joudun nykyisin ulostaessa avittamaan välilihaa painamalla ulostetta ulos. Jää muuten seisomaan peräsuoleen ja kovettuu murikoiksi. Peräaukko on myös kärsinyt. Ponnistusvaiheessa tuli ulkoiset pukaman, jotka eivät ahkerasta hoidosta (liikunta, ruokavalio, ummetuksen hoito, voiteet, suihkut..) ole häipyneet mihinkään. Tuntuu, että alapääni on oikeasti aivan eri näköinen ja tuntuinen kuin ennen synnytystä ja eikä esim. ulostaminen toimi niin kuin ennnen.
Jälkitarkastuksessa todettiin , että kaikki on hyvällä mallilla. Ei vaan tosiaan tunnu siltä. Taustratietoina voisin sanoa, että olen 29-vuotias, hoikka, harrastan useita kertoja viikossa urheilua (uinti, vaunulenkit, jumpat). Lantiopohjalihaksia olen treenannut vuosia ja kuulat ovat olleet käytössä heti jälkkivuodon loputtua. LP-lihakset ovat gynen mukaan erinomaisessa kunnossa.
Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia synnytyksen tekemistä muutoksista alapäähän. Tuntuu, ettei näistä asioista saa tietoa..
Kommentit (65)
Laittakaa synnyttäneet lisää kokemuksia!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on synnytyksestä vähän yli kuukausi. Emättimen aukko näyttää palautuneen normaaliksi. Ulkonäkö on kyllä muuttunut, mulle tehtiin imukuppisynnytyksessä ISO eppari (haava on parantunut aika kivasti), lisäksi toinen sisempi häpyhuuli on revennyt. Outo muutos on se, että virtsaputken auko ympärillä on nyt semmoinen kumma mötikkä. Vaikea selittää!
Mutta kätilö kyllä sanoi mulle, että mulla on poikkeuksellisen kiitolliset kudokset, mulle tuli esim. emättimeen sisälle suht isoja repeämiä, jotka eivät kuitenkaan vuotaneet juuri lainkaan tai tarvinneet tikkejä.
Mulla on kuitenkin vielä hieman heikentynyt virtsanpidätyskyky, se on ehdottomasti suurempi haitta kuin nuo ulkonäkömuutokset. Saa nähdä, miten tuo eppariarpi vaikuttaa seksissä, en ole vielä kokeillut. Se ei näytä paljon miltään, mutta tuntuu kyllä.
selinmakuulla ei eroa juuri ole kuin värissä, mutta kyykky tai seisoma-asennossa varmaan enemmän, eli silloin emättimen aukko jotenkin vähän avautuu ja sisältä näkyy jotain kudoshommaa tuolla tienoolla, missä ennen oli leveähkö väliliha. Se väliliha on jotenkin kaventunut...
Tiukkuudessa ei ihan mahdotonta eroa ole, huomaan itse kyllä, mutta esim. mies juurikaan ei.
Joo, ja ulommat häpyhuulet on jotenkin lötkömmät.. vaikea selittää.
Mutta ei kai minulle mitään ns. vaurioiksi luokiteltavaa ole tullut, koskapa ei ole ollut ongelmaa virtsanpidätyksessä eikä ulostamisessa. Eikä ole pysyviä pukamiakaan jäänyt, vaikka toka raskaudessa niitäkin tuntui vähän olevan. Kai minulla on melko hyvä kudostyyppi, kun ei raskausarpiakaan ole venymisen tuloksena ilmestynyt. Ja synnyttäessä ikää ollut kuitenkin 36- ja 38-vuotta.
Joo ja eka synnytys oli lopussa imukuppiavusteinen eppareineen (esikoinen reilut 4kg) ja tokassa pikasynnytyksessä tuli jokunen repeämä, yksi jonnekin lähelle peräaukkoa saakka.
vika saattaa olla syvissä lantion lihaksissa, siis tuo ulostusasia ainakin. niitä voi harjoittaa esim.pilateksella. emättimen aukon kokoon voi vaikuttaa emättimen aukon sulkijalihaksella, joka kärsii eniten synnytyksessä ja kaipaa eniten treeniä (ei kuulilla) googlesta löytyy havainnollistavia kuvia kys.lihaksistosta.
synnytyksessä tuli pieni repeämä, jonka harjoittelija ompeli. Tikit aukesivat itsekseen ja emättimen taakse jäi pieni kannas, jonka takana aukko :( Jälkitarkastuksessa sain lähetteen sairaalaan gynen polille, jossa todettiin, että voidaan korjata avaamalla jotenkin lisää (en ymmärtänyt oikein), mutta pakko ei ole tehdä mitään. Ajattelin, että restauroidaan tokan lapsen jälkeen ja silloin tehtiin osittainen episiotomia, jonka kätilö hyvin ompeli. En ole alapäähän juuri katsellut, muuttunut on, mutta pelaa :) Tokan jälkeen mullakin kävi niin, että sormella painamalla piti avittaa, kun isommalla asialla kävin vessassa. Ja minullakin on emättimen kudosta (sellaista röpöliäistä) valunut alas, muttei haittaa.
Minusta on ihan hyvä, että näistäkin jutuista joskus puhutaan, vaikka sitten täällä av:lla. On ihan pötypuhetta väittää, että alateitse synnyttäneellä kivut jäisivät synnytyssaliin, sillä olin ekan synnytyksen jälkeen tosi kipeä, opettelin pissaamaan seisaallani jne. Tokan synnytyksen jälkeen olin paljon paremmassa kunnossa, ja silloin vasta tajusin, että ekan synnytyksen kätilöharjoittelijalla taisi olla vielä aika paljon opeteltavaa ompelun jalossa taidossa... Mutta en aikanaan tajunnut sitä, luulin, että kaikki ovat kipeitä. Eivätkä sairaalassakaan mitään kyselleet kai, kun papereissa luki, että muutama harmiton tikki laitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eroa nyt ja ennen synnytystä, synnytyksestä kohta 10 vuotta, alatiesynnytys, 4,5 kg isopäinen lapsi tuli 5 minuutissa, repesin ja tikattiin ja olin kuukausia kipeä, mutta ulkonäössä ei näy, tosin olen aina ollut aika röpelöinen alapäästä, en kelpaisi pornotähdeksi ilman kirurgin veistä ennen enkä jälkeen synnytyksen :D
Minä menin ihan "pilalle" ensimmäisessä synnytyksessä =/ Lapsi oli 4,5kg ja tuli suht nopeasti alakautta ulos. Väliliha leikattiin mutta repeilin pahasti. Minua ommeltiin yli puoli tuntia kasaan synnytyksen jälkeen ja avuksi pyydettiin toista hoitajaakin =( Kotona olin todella kipeä ja söin vahvoja särkylääkkeitä. Th:n käydessä kotona hän kertoi tikkien irronneen minkä vuoksi paraneminen viivästyi todella paljon (uskalsin käydä ekan kerran pissalla ilman suihkua 6 viikkoa synnytyksestä!!). Joka tapauksessa mun värkki on ihan kammottavan näköinen =´( häppäri roikkuu irrallaan heti klitoriksesta eteenpäin, kuten joku kieleke. Kaikki ulokkeet on suurentuneet, lerpallaan ja tummat! Olisin todella kiinnostunut mitähän mahtaa maksaa jos tuon lerpakkeen saisi ommeltua takaisin kiinni sinne minne se kuuluukin...!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytys eteni normaalisti eikä repeämiä tullut. paranin nopeasti ja harjoitin jo etukäteen treenattuja lantionpohjalihaksia synnytyksen jälkeen.
Ainoa ero ennen ja jälkeen synnytyksen on emättimen hienoinen tummuminen, mutta muita jälkiä ei ole, epparikin ommeltiin niin siististi umpeen ettei sitä erota. Yksi lapsi on eikä muita tule.
Olen kai onnekas?
olen ulos työntänyt alakautta ja mun alapääni on päällisin puolin ihan samannäköinen kuin ennenkin. Mulla on viivapillu ja mikään ei missään roiku. Tosin en ole itse sitä koskaan sen kummemmin tutkinutkaan sieltä aukon läheltä, mutta noin mitä peilin edessä jalkoja levittämllä näkee, voin sanoa, ettei ole oikeastaan muuttunut.
Peräaukossa minulla myös ollut pukamat enemmän ja vähemmän vaivana ensimmäisestä synnytyksestä lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso esikoinen ja pitkittynyt ponnistusvaihe (2h), En revennyt juurikaan ehkä juuri tuon pitkän ja hitaan ponnistuksen vuoksi, mutta jotain käsittämätöntä kudosta tuntuu nykyään tursuavat emättimen aukosta. Kudos tuntuu lähinnä istuessa tai kyykyssä, ei selällään maatessa jolloin sitä ei esim. gyne ole huomannut selvityksestäni huolimatta. Hänen mukaansa kyse ei ole varsinaisesta laskeumasta, vaan emättimen etuseinä on hieman löystynyt ison lapsen ponnistuksen vuoksi.
Luin täältä palstalta aiemmin juttua aiheesta ja joku nainen kirjoitti ihan saman kokemuksen kuin mitä minulla on ja kertoi että kutsuu tuota uutta kudostaan "lihapullaksi" - ja siltä se tosiaan tuntuu! Mulle on ilmaantunut lihapulla emättimen suulle :O Häpyhuulet ja muut ulokkeet ovat entisellään, mutta tuo aukko on kyllä kummallinen. Sinänsä se ei ole valtava ja ammottava, kun siinä on se pulla suulla... en voi kuitenkaan esim. käyttää tamponia, koska kudos ikään kuin painaa tamponin ulos :( en ole uskaltanut kokeilla kuukuppia, kun pelkään massiivista verivahinkoa, jos kuppi kuitenkin täytenä työntyisi ulos.
Takapuolessa on ollut myös jatkuvaa ongelmaa synnytyksen jälkeen. Ilmeisesti joku haavauma ei ole siellä parantunut kunnolla ja pukamia on tullut, sillä on lähes enemmän sääntö kuin poikkeus, että vatsan ollessa kovana tulee kakatessa kirkasta verta. Tällaista täällä yhden lapsen jälkeen.
Emättimen ulkonäköä et pysty katsomaan. Emätin on se osa, joka on naisen sisällä, näkyvä osa on vulva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeasti. Lapset ovat kyllä olleet pieniä, n.3kg jokainen.
Ja tälle yhdelle, kyllä joillakin ne kivut voivat jäädä saliin, minulla ainakin. Ikävä jos sinulla ei sellaista kokemusta ollut.
Ei mainittavia muutoksia. En tosin ole revennyt eikä alapäätä ole tarvinnut leikellä. Aika samalta näyttää ja tuntuu kuin ennen synnytyksiä- Lantionpohjalihaksia olen jumpannut nuoruudesta saakka säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emättimen ulkonäköä et pysty katsomaan. Emätin on se osa, joka on naisen sisällä, näkyvä osa on vulva.
parantunut huonosti repsottaen, sitä emätintäkin on näkyvillä...
Eli emättimen takaseinämän pullistuma. Kyseessä on peräsuolen laajentuma (voi olla myös miehellä). Emättimen etuseinämän pullistuma on nimeltään kystoseele. Kyseessä on siis emättimen laskeuma.
Musta on surkeeta, ettei näistä vaivoista puhuta vaan niistä vaan vaietaan. Haittaahan moisista vaivoista ei toki ole, jos ne eivät vaikeuta elämää ja ovat vain kosmeettisia. Niiden kanssa voi myös oppia elämään. Vain suuret laskeumat kannattanee leikkauttaa. Ikävää on, että naiset eivät tiedä, mistä on kyse: esim. neuvolassa ei näistä yleensä kerrota.
Eli emättimen takaseinämän pullistuma. Kyseessä on peräsuolen laajentuma (voi olla myös miehellä). Emättimen etuseinämän pullistuma on nimeltään kystoseele. Kyseessä on siis emättimen laskeuma.
Musta on surkeeta, ettei näistä vaivoista puhuta vaan niistä vaan vaietaan. Haittaahan moisista vaivoista ei toki ole, jos ne eivät vaikeuta elämää ja ovat vain kosmeettisia. Niiden kanssa voi myös oppia elämään. Vain suuret laskeumat kannattanee leikkauttaa. Ikävää on, että naiset eivät tiedä, mistä on kyse: esim. neuvolassa ei näistä yleensä kerrota.
Sainpa sitten kaiketi nimen tuolle vaivalleni eli emättimen takaseinä "valuu" ulos ja samaan aikaan tuon kanssa tuli se, että vain sormella painamalla sain ne isommat asiat tehtyä. Gynellä olen käynyt ja hän huomasi toki tuon "valumisen" ja siitä sanoi, muttei kai siis tavatonta ole. Nykyisin saan käytyä vessassa tavallisesti. Mutta tuo on tosiaan ainoa kerta, kun kukaan tutkimuksen tehnyt on asiasta sanonut. Näistä asioista ei todellakaan puhuta riittävästi. Usein ei tarvi asialle mitään tehdä, mutta joskus tarvii, eikä sitä itse osaa arvioida, kun näistä vaietaan! Mutta kauanko siitäkään on, kun kivuliaisiin ja runsaisiin kuukautisiinkaan on apua saanut, ja vieläkin on niitä, jotka olettaa, että naisten täytyy vain kärsiä ilman, että on apua yrittänytkään hakea. Ja kuukautisten aikaanhan on ihan normaalia joo kärsiä kovasta päänsärystä ja pahoinvoinnista, vaikka kyseessä on migreeni ja siihen tehokkaita lääkkeitä. Nyt meni palopuheen puolelle, mutta hyvän asian puolesta :)
9
uskoisin että tuohon vaikuttaa myös se että harva avaa suutaan lääkärillä kuten täällä. Eli ei noista lääkäritkään kuule usein. Monesti vastaus kysymykseen "millainen olo?" on että "Ihan hyvä". Kertoiko Ap:kaan tuota lopputarkastuksessa noin tarkasti?
Eli noista pitää puhua. Itse puhui pienemmästäkin ongelmasta ja sain apua. Kiusallistahan se on tuollaisia kertoa, mutta pakko vaan uskaltaa. Oma elämä kuitenkin kyseessä ja oma kroppa.
Noinhan se perse akoilla leviää ja kuuluukin levitä,ei sitä voi olla kokoikänsä parikymppinen kyllä se ronttonenkin siitä kurpistuu kun ikää tulee voi voi kun ei ukot enää tykkääkään,mutta EI hätää nuoria likkoja riittää kyllä kunhan vaan jaksaa polkea
oli imukuppisynnytys ja tosi kauan meni ennen kuin pystyin edes istumaan. Kohta 5 vuotta synnytyksestä ja emättimen aukko on tosiaan avoin. Lisäksi kyykyssä varsinkin pyystyy kädellä tuntemaan röpelöisen palluran, mikä tavallaan työntyy emättimestä ulos. Siis siinä välilihan kohdalla. Peilillä kun katsoo, niin siinä on muutama sellainen nystyrä. Parempi kun ei katsele, alkaa pelottamaan että mitä siellä oikein on.
Olen yrittänyt etsiä miltä ylipäätänsä näyttäisi arpikudos emättimen ja välilihan kohdalla. Gyne ei ainakaan sanonut sen olevan mitään vaarallista, mutta pelottaa se aina.
Miten olette pystyneet rakentamaan uutta suhdetta, jos alapään kanssa on vaikeuksia?
Mulla myös emättimen suu on aika kraateri, vaikka koskaan ei ole montaakaan tikkiä edes tullut. Muuten ulkonäkö on ihan siisti. Siitä huolimatta olen ajatellut, että kun olen varma, että lapsiluku on täysi, käyn yksityisellä laittamassa paikat kuntoon, eli korjaamassa vehkeen ulkonäön, ehkä jopa kiristämässä hieman.
Mulla on siis 3 lasta.
Mitä jos itsekin kävisit yksityisellä konsultaatiossa?
Mä luulen että yksi iso asia on nykyajan pornokuvasto, jossa kovin harvoin näkee oikeasti synnyttäneiden naisten vehkeitä. Kyllähän ne monella siinä hommassa muuttuu, vaikka av-mammoilla ei koskaan.
Mulla kyllä itselläni on ulkonäkö muuttunut pahempaan, mutta muuten fiilis ehdottomasti parempaan suuntaan.