Anoppisi kolme ärsyttävinta tapaa.

1. Marttyyrimummo... kaikki jättää hänet selviytymään yksin. Tosiasiassa teki ihan miten päin vaan ja oli kuinka paljon tahansa avuksi niin väärin menee.. Ärsyttävää!

2. Ostelumania... nyt jo vähän hillitsee meille tuomista, ostaa sitten tavaraa ja säilöö kotonaan. Kertoo sitten lapsille, että leikitään näillä täällä mummon luona kun äiti ei anna näitä tuoda kotiin.

3. "auttaja"... haluaa tulla auttamaan meille, mutta tosiasiassa lepäilee sitten päivän ja juoksuttaa enemmän kun lapset yhteensä. Sitten sohvan nurkasta kuuluu, että "voi, olisit antanu minun tehdä"... vaikka aikani olen siinä sohvan vierellä kysellyt voisitko vaikka vauvan viedä nukkumaan, ei elettäkään että menisi..

3 omaa ärsyttävää tapaanne!!!

2.kaikkitietävä asenne kaikkeen



3.itsekeskeinen

Tästä tyttärestä tulee varmaan vielä kamalampi anoppi joskus, ja voi lapsi parkaa.

esim. kävelyllä muuttaa vauvan vaatetusta ja peittoja koko ajan sen mukaan, ajatteleeko vauvalla olevan kylä vai kuuma. Siis esim. tunnin lenkillä vauvalta otetaan takki pois, laitetaan takaisin, otetaan välipaita pois, otetaan peittoa pois, laitetaan takaisin, kokeillaan selkää... koko ajan. Lisäksi kääntää vaunuja koko ajan johonkin suuntaan, jotta aurinko ei paista kasvoihin ja kävelyreitti valitaan sen mukaan, mistä suunnasta aurinko paistaa, jotta vauvalla olisi hyvä.

Anopista on outoa, että pystyn tekemään tunnin ulkoilun vauvan kanssa vaihtamatta vaatteita kertaakaan. Siis minä olen hänestä outo, kun en koko ajan höösää ja pue ja riisu vaan annan vauvan nukkua.

Itsellänikin on ihana anoppi ja on tosiaan sellainen jota harvemmin nähdään.Tullaan hyvin toimeen. Mutta nyt on kylässä meillä ja huomasin että kyllä hänessäkin on niitä ärsyttäviä piirteitä. Ei isoja, mutta on kumminkin. Ja ihan varmasti myös minä ärsytän häntä.

tyttären lapset on tärkeämpiä kuin pojan? Kai se vaan menee niin sitten yleensä, mutta mun lapsille todella surullinen kohtalo, kun ovat heidän ainoat isovanhempansa, koska minä olen orpo.

1. uskoo kaikkeen yliluonnolliseen ja homeopatiaan yms., ja hysteerisenä vaahtoaa asiasta säännöllisin väliajoin.



2. on saanut meillä kiellon puhua ruokaan liittyviä asioita, koska on itse syömishäiriöinen, ja paasaa jatkuvasti ruuasta, karkista, ja pelottelee lapsia lihavuudella.



3. keksii jatkuvasti, siis todellakin taukoamatta "hyviä" ideoita, joita "jonkun" pitäisi vain toteuttaa. Siis meidän tai jonkun muun hänen läheisensä. Ei ymmärrä miksi ihmiset eivät laita elämänsä remonttiin hänen erinomaisten neuvojensa vuoksi.



Silti hän on myös ihana, auttavainen ja ajoittain valtavan viihdyttävä tarinankertoja, josta lapset tykkää ja joiden kanssa hän jaksaa möyrytä lattialla leikkimässä.

1. Puuttuu ihan joka asiaan.

2. Arvostelee kaikkia ja kaikkea. Esim. kuinka hoidan lastani.

3. Ei tajua lähteä kotiin..viime kerralla viipyi kaksi viikkoa..piti vallan vinkata, jospa mummi jo lähtisi.

2. se kuoli jo ennen kuin edes tapasin mieheni

3. koska se on kuollut, ei siitä ole ollut juurikaan apua

Nimittäin anoppini on hyvä tyyppi mutta



- käsien pesu on hana auki hana kiinni ja kuivaus. Kestää siis alta viisi sekuntia kuivauksineen.



- Siisteyskäsitys on niin erilainen että ärsyttää joskus



- Toimii ensin ja ajattelee jälkeenpäin (tai ei ollenkaan), näitä sattuu aina joskus lasten kanssa



Mutta kaikesta huolimatta minulla on tosi kiva anoppi. Mutta täydellistä ihmistähän ei ole olemassa...

Se hössöttää. Se toistaa samoja asioita moneen kertaan.

Mukava anoppi kaikin puolin. Jokaisella tietysti on ärsyttävät piirteensä, mutta turha niihin on huomiota kiinnittää.

1) haukkuu ihmisiä selän takana heikoiksi ja itsekkäiksi ja on itse marttyyri, joka kestää kaiken elämässä

2) laskee kyläillessä kaikki "uudet" tavarat meillä

3) syytää omia vanhoja tavaroita ja olettaa että pidämme niitä esillä (esim. koriste-esineitä)

1. Uhkailee itsemurhalla, kun ei saa tahtoaan läpi.

2. Raahaa roskiskamaa meille, vaikka on suullisesti ja kirjallisesti kielletty. Ei mene perille, että emme esim. halua kierrätyskeskuksista ja ties mistä muualta haalittuja liian pieniä ja rikkonaisia lastenvaatteita.

3. Marttyyri, kaikessa.

1. Ostelee meille lakanoita, pyyhkeitä ja jopa verhokankaan, kysymättä mitään meidän maustamme.



2. Ei voi koskaan tulla käymään meillä niin ettei sillä ois jotain tuliaisiksi. Vaikka oon monta kertaa sanonut, että meille voi tulla ilman tuliaisiakin.



3. Joskus, kun olen tiukasti kieltäytynyt ottamasta vastaan sen tuomia kahvi ja piparipaketteja ja sanonut, että tällä kertaa en ota, niin sitte kotiin lähtöä tehdessään, supattelee jotain appiukon korvaan ja suurieleisesti marssii vilelä lastenhuoneeseen ja sujauttaa lapsille parikymppiä omiin meneoihin ja suurieleisesti ilmoittaa, että tätä äiti ei ainakaan häneltä voi kieltää.

Anoppi on ihan kiva, mutta tämmöisä tulee mieleen



1. Meillä vieraillessaan jättää lehtiä (sanomalehtiä ymv.) levälleen kaikille mahdollisille pöydille ja tasoille. Eikä tietenkään tykkää että niihin koskee, kun kohta menee hukkaan.

2. Piilovittuilee.

3. On melko epähygieeninen ruoanlaittaja.

koska auttaa paljon tarvittaessa ja on ihan mukavaa seuraa.



Jos joku ärsyttää niin se, että hyppää tyttärensä pillin mukaan joka asiassa. Tyttären lapsi on nirso ruokailija ja esim. sukupäivällisillä koko suku syö sitä, mitä tämä yksi nirso lapsi suostuu syömään. Ravintolaan ei mennä syömään, koska tämän nirson lapsen kanssa ravintolaruokailu on hankalaa.



Odottaa aina sukupäivällisille minua keittiöapulaiseksi (sinänsä auttelen mielellään), mutta tytärtään ei koskaan. Tämä tytär tulee aina viime tipassa, yleensä niin, että muut jo odottaa, ettei vaan vahingossa joudu tekemään jotain. vIka tietysti tyttäressä, mutta anoppi ei koskaan edes pyydä häntä auttamaan, minua kyllä aina.



Anoppi tiedottaa kaikki asiat koko suvulle, joten mitään luottamuksellista ei tee mieli jakaa hänen kanssaan.

1. tyttären lapset on tärkeämpiä kun pojan lapset

2. tyttären lapsia hoidetaan ja hyysätään, pojan perheen luona käy ehkä 2 krt vuodessa nopeasti kylässä

3. vaikeista asioista ei keskustella. niistä vaietaan. jospa niitä sitten ei ole olemassakaan??

1. Melkein aina, siis tosiaan melkein aina, kun lapset ovat yökylässä, anopin mielestä jommalla kummalla on juuri puhkeamassa jokin lääkärihoitoa vaativa sairaus. Lapset itsekin jo naureskelevat, että heti, kun kerran yskäisee, on mummo kuskaamassa lääkäriin.



2. Ylettömästä huolehtimisesta huolimatta ei kuuntele, mitä hänelle kerrotaan, vaan pitää oman käsityksensä asioista.



3. Tämä jo onneksi alkaa olla ohi, mutta todella pahat mielialavaihtelut vaihdevuosissa, odotan tämän perusteella omiani kauhulla.

se, että vaikeista asioista ei puhuta lainkaan. Tämä on koko miehen suvussa tyypillistä.



Oma äitini kuoli, mutta anoppi sanonut kertaakaan osanottoa (on ihan käytöstavat osaava tapaus), se vähän ihmetytti.

1. Puhuu asioista kiertoilmauksin ja vihjaillen.

2. Pyyhkii keittiön (ruoansotkuisen) pöydän huolimattomasti. Hädin tuskin taittaa tai kääntää rättiä edes kertaakaan, huuhtelusta nyt puhumattakaan. Siis levittää vaan ruoantähteet ympäri pöytää.

3. Pakko päästä kehumaan aina mitättömimmistäkin asioista, varsinkin jos koskevat hänen muita lapsiaan.