Onko 2-vuotiaalle päivähoidon aloittaminen yleensä helppoa?
Niin, olemme vähän suunnitelleet, että lopettaisin hoitovapaan kun nuorempi täyttää 2-vuotta. Voisin kyllä olla kauemminkin kotona, mutta esikoinen täyttää sitten jo neljä, ja koen, että hänelle olisi hyvä alkaa opetella ryhmässä toimintaa ja sosiaalisuutta. On hiukan syrjäänvetäytyvä ja rauhallinen.
Tämä nuorempi lapsemme on taas melko ulospäinsuuntautunut ja reippaan oloinen, ja ajattelin, että hän ehkä jo pärjäisi sitten, kun pääsee vielä pienessä päiväkodissa veljensä kanssa samaan ryhmään. Itse aion tehdä vain kuusi tuntista päivää.
Millaisia kokemuksia teillä on 2-vuotiaan hoitoon laittamisesta? Onko hankala ikä, vai ihan lapsesta kiinni?
Kommentit (10)
Ovat kuitenkin vielä melko pieniä ja ainakin päiväkodeissa on sellainen meno ettei se lapselle ole ainakaan se paras kasvuympäristö.
Meidän 2v. on myös reipas ja uskon että varmaan pärjäisi jo hoidossa, mutta koska nuorempi on vasta vauva, olen kotona mieluummin kummankin kanssa, näin on kaikille mukavampi. Mutta jokainen tietää oman tilanteensa parhaiten.
että 2 v on huonoin ikä aloittaa, mieluummin 1 tai 3 vuotiaana.
ja todellakaan mitään haasteita ei ollut.
Puhetta oli jonkun verran, oli vaipoissa. Puhe kehittyi ja kotona opeteltiin vaipattomuus reilu 2,5-vuotiaana. Saanut paljon kavereita, tykkää kaikista hoitajista jne.
että 2 v on huonoin ikä aloittaa, mieluummin 1 tai 3 vuotiaana.
kun lapset olivat 1 v 11 kk ja 2 v 8 kk. Yksi lapsista aloitti 1 v 2 kk, ja oli kyllä ihan vauva vielä. Mutta luulen, että 2- ja 4-vuotiaat sopeutuisivat oikein hyvin.
Ja miten se liittyy tähän, että 2-vuotias on kotona, kun äiti on vauvan kanssa kotona? Ap:han oli menossa töihin.
Itse olen pitänyt "sääntönä" sitä, että lapsen pitää osata juosta, puhua ja käydä itse potalla sekä syödä itse ennen kun on valmis päiväkotiin.
Lapseni ovat saavuttaneet taidot eri ikäisenä ja kaikilla on päivähoidon aloitus sujunut suht hyvin. Osaavat pitää puoliansa (koska osaavat puhua) ja pystyvät leikkimään ulkona (osaavat juosta) ja säilyvät fyysisesti ok (potalla käyminen ja syöminen). En veisi vaippaikäistä päiväkotiin, valitettavasti eivät ehdi vaihtaa vaippoja tarpeeksi usein. Samoin jos ei itse osaa syödä, voi jäädä syömiset hyvin vähäiseksi.
Jos voit olla kotona pidempään, ole! Isomman lapsen voit viedä kerran pari viikossa kerhoon tai johonkin harrastukseen. Ne ovat päiväkotiä hyödyllisempiä. Mutta jos on taloudellinen pakko mennä töihin, niin sitten on.
Itse olen pitänyt "sääntönä" sitä, että lapsen pitää osata juosta, puhua ja käydä itse potalla sekä syödä itse ennen kun on valmis päiväkotiin. Lapseni ovat saavuttaneet taidot eri ikäisenä ja kaikilla on päivähoidon aloitus sujunut suht hyvin. Osaavat pitää puoliansa (koska osaavat puhua) ja pystyvät leikkimään ulkona (osaavat juosta) ja säilyvät fyysisesti ok (potalla käyminen ja syöminen). En veisi vaippaikäistä päiväkotiin, valitettavasti eivät ehdi vaihtaa vaippoja tarpeeksi usein. Samoin jos ei itse osaa syödä, voi jäädä syömiset hyvin vähäiseksi. Jos voit olla kotona pidempään, ole! Isomman lapsen voit viedä kerran pari viikossa kerhoon tai johonkin harrastukseen. Ne ovat päiväkotiä hyödyllisempiä. Mutta jos on taloudellinen pakko mennä töihin, niin sitten on.
Mikä ihme tämä "reippaus" on?
Vein lapseni tänä syksynä 2v9kk päiväkotiin. Hän on ryhmänsä vanhin. Muut ovat 1,5-2-vuotiaita. Mieheni oli sen kaksi viikkoa hänen kanssaan, jotta lapsi sai pehmeän laskun. Ja voi sitä itkun määrää näillä pienillä "reippailla" tirppanoilla
)`:
Oma lapseni sujahti hieman alla 3-vuotiaana pk:iin hyvin. Kiitos pehmeän laskun.
Jos ei ole taloudellista pakkoa, älä vie.
Jos on aivan pakko katastrof, niin se on sitten teidän perheenne keskusteltava omien arvojenne mukaisesti.
Ei ole pakko viedä, voin kyllä olla kotona kauemminkin. Tämä esikoinen vain on niin hitaasti lämpiävää sorttia, että esim. perhekerhossa meni vuosi, ennen kuin leikki kertaakaan kenenkään kanssa. Siksi ajattelin, että pari vuotta päiväkodissa ennen koulua voisi tehdä terää. Jos kuopus olisi samaa kaliiberia, en edes harkitsisi töihin menoa, mutta jotenkin ajattelen, että se olisi esikoiselle ihan asiaa...
Kyseessä on tosi pieni kodinomainen Steiner-päiväkoti, jossa on vain yksi ryhmä lapsia, ja olisimme saamassa paikan ilmeisesti... Täytyy pohtia sitä sitten, kun on ns. "tilanne päällä".
Joku kysyi, mitä tekemistä reippaudella on, ja minusta sillä on paljonkin tekemistä. Jos on pidättyvä lapsi ja ei oikein sopeudu helposti paikkoihin, se on ihan eri asia kuin luonteeltaan vähän reippaamman ja sosiaalisemman lapsen kanssa. Mutta tämä nyt tietysti on vain oma mielipide.
Kiitos kaikille vastauksista!
hoidon aloitus meni loistavasti. Oli juuri sellainen rauhallinen ja hieman ujo luonteeltaan, on vieläkin, mutta kasvanut reippaaksi ja pärjääväksi ryhmässä. Luulen, että hoidonaloitus osui oikeaan saumaan, koska nyt eskariinmeno on paljon helpompaa. Jos olisin pitänyt kotona eskariin asti, niin luulen, että olisi ollut lapselle pahempi paikka.
Meillä tuo on ollut mitä mainioin ikä! 2 lasta kolmesta on aloittanut 2-vuotiaana, yksi lapsista 3½ vuotiaana.
2-vuotiaana lapset ovat solahtaneet päivähoitoon jotenkin kauhean innokkaina ja pienten ryhmässä meno on ollut kuitenkin aika leppoisaa.
3½ vuotiaana aloittaneelle taas päiväkodin aloittaminen oli todella hankalaa ja aina jäi sinne itsekään ja koko että oli ikävä kotiin. Sitten joskus 4-5 vuotiaana homma alkoi hänelläkin maistua.