Työeläkeyhtiöiden tuotto ei riitä - kiitti vaan, suuret ikäluokat!
Mukava kääntää kylkeä Espanjassa, kun täällä maksetaan porukan muhkut eläkkeet kymmeniä vuosia. Suuret ikäluokat ovat totisesti osanneet junailla asiansa. Heille sopisi hyvin motto "kun mikään ei riitä" - kolmen sukupolven rahat pitää syödä, ennen kuin Eero ja Annikki saavat kyllikseen.
Kommentit (63)
vasta nyt ensimmäiset ikäryhmät - suuret ikäluokat - ovat olleet koko työelämänsä sen piirissä. Kokonaiseläkkeeseen kuuluu muutakin kuin työeläke. Vanhemmat ikäluokat taas ovat saaneet tulla toimeen kansan/vanhuuseläkkeen turvin. Kannattaa lisäksi muistaa, että eläkeläisillä on vuosikymmenten tasaisen työnteon ansiosta kertynyt omaisuutta, velaton asunto jne. Lisäksi kulut siinä vaiheessa kun eläkeläiset ovat vielä hyvässä kunnossa ovat pienemmät kuin vaikkapa kaksilapsisen perheen, joka maksaa asuntolainaa, hoitomaksuja ja työssäkäyntikuluja.
Työeläkeyhtiöiden tuotto ei riitä, koska tuotto on pahasti notkahtanut eikä nousua ole äkkiä näköpiirissä. Ja notkahduksesta on turha syytellä eläkeläisiä, kyllä taloustilanteen kurallaolo on ihan meistä töissäolijoista ja päätöksentekijöistä kiinni. TIEDÄTKÖ sinä edes ap, millaisia eläkkeet ovat? <a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…" alt="http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…">http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…" alt="http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…">http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…;"><a href="http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…;" alt="http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…;">http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/03/10/mies-saa-tuplaelakkeen/2010…; "Kaikkien työeläkkeensaajien keskimääräinen eläke oli 1099 euroa". Siis vähän päälle tonni. Siitä on kyllä täysin turha kadehtia. Eikä sillä juurikaan käännellä kylkeä Espanjassakaan, vaikka siellä onkin terveydenhoito ja ruoka hiukan halvempaa kuin täällä.
työeläeke? Sä puhut ihan joutavia. Jos tarkoitat että työeläkkeeseen kuuluu muutakin niin otapa selvää asioista. Jos et ole viitsinyt töitä tehdä, niin työeläkettä ei kerry ja jos se työeläke on pieni (mitä kerrytetään siis työnteolla ei lusmuilemalla)niin silloin saat lisäksi kansaneläkettä jonka maksaa kela. Takuueläke jonka kaikki saavat on alle tonnin.
Erityisen halveksittavaa on se kun nykyiset sossupummit elätetään nuorena ja vanhana ne elätetään kelan eläkkeellä.
Ihan oikein jos joku saa työeläkettä siitä kun on aina maksanut niitä eläkkeitä muille.
Työeläkkeen osuus on kasvanut sitä mukaa kun järjestelmä on edennyt (Työeläkesysteemi otettiin käyttöön 60-luvulla)
Wikipediassa kerrotaan Suomen eläkejärjestelmästä tiivistäen näin
"Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää:
työeläkkeet
kansaneläkkeet.
Edellisten lisäksi eläkejärjestelmään kuuluu sotilasvamma-, liikennevakuutus ja tapaturmaeläkkeet (nk. SOLITA-eläkkeet). Suomessa lähes kaikki ansiotyö kuuluu eläketurvan piiriin. Työntekijä on vakuutettava työntekijän eläkelain mukaan, jos työntekijälle maksettava työansio on kalenterikuukauden ajalta vähintään 49,93 euroa (vuoden 2009 tasossa). Työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Työeläketurvaa hoitaa yksityisellä sektorilla n. 40 eläkelaitosta, joiden toimintaa koordinoi Eläketurvakeskus ja valvoo Finanssivalvonta sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi julkisella puolella on omat työeläkelaitoksensa, joista suurimmat ovat Valtion eläkerahasto ja Kuntien eläkevakuutus.
Kansaneläkejärjestelmää hallinnoi eduskunnan alainen Kansaneläkelaitos. Työeläketurva perustuu lakiin, mutta sen ehdoista sovitaan pitkälle työmarkkinajärjestöjen keskinäisin neuvotteluin. Työeläketurva muodostuu eri työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta karttuneiden eläkkeiden kokonaisuudesta.
Työ- ja kansaneläke-etuuslajit ovat pitkälti samat. Järjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja ikääntyneen henkilön työttömyyden varalta. Työeläkelait mahdollistavat myös työskentelyn osa-aikaisesti ja osa-aikaeläkkeen saamisen poisjääneen palkan tilalle. Työeläketurvan rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Lisäksi valtio osallistuu yrittäjien ja merimiesten eläketurvan rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan pelkästään työnantajan maksuin sekä verovaroin.
Yksityisalojen työeläkejärjestelmässä on ollut jo järjestelmän alkuvaiheista 1960-luvulta lähtien käytössä osittain rahastoiva järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että noin neljännes eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Loput kolme neljännestä käytetään maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen.
Eläketurvan tavoitetasona on pidetty 60 % eläkkeen perusteena olevista ansioista. Eläkkeen määrään vaikuttavat vuosiansiot ja ikään sidottu eläkkeen karttumisprosentti. Alhaisilla tulotasoilla kansaneläke täydentää työeläkettä. Käytännössä eläketaso on usein muun muassa työurien katkosten vuoksi noin 50 %:n luokkaa."
Työeläkkeen osuus on kasvanut sitä mukaa kun järjestelmä on edennyt (Työeläkesysteemi otettiin käyttöön 60-luvulla) Wikipediassa kerrotaan Suomen eläkejärjestelmästä tiivistäen näin "Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: työeläkkeet kansaneläkkeet. Edellisten lisäksi eläkejärjestelmään kuuluu sotilasvamma-, liikennevakuutus ja tapaturmaeläkkeet (nk. SOLITA-eläkkeet). Suomessa lähes kaikki ansiotyö kuuluu eläketurvan piiriin. Työntekijä on vakuutettava työntekijän eläkelain mukaan, jos työntekijälle maksettava työansio on kalenterikuukauden ajalta vähintään 49,93 euroa (vuoden 2009 tasossa). Työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Työeläketurvaa hoitaa yksityisellä sektorilla n. 40 eläkelaitosta, joiden toimintaa koordinoi Eläketurvakeskus ja valvoo Finanssivalvonta sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi julkisella puolella on omat työeläkelaitoksensa, joista suurimmat ovat Valtion eläkerahasto ja Kuntien eläkevakuutus. Kansaneläkejärjestelmää hallinnoi eduskunnan alainen Kansaneläkelaitos. Työeläketurva perustuu lakiin, mutta sen ehdoista sovitaan pitkälle työmarkkinajärjestöjen keskinäisin neuvotteluin. Työeläketurva muodostuu eri työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta karttuneiden eläkkeiden kokonaisuudesta. Työ- ja kansaneläke-etuuslajit ovat pitkälti samat. Järjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja ikääntyneen henkilön työttömyyden varalta. Työeläkelait mahdollistavat myös työskentelyn osa-aikaisesti ja osa-aikaeläkkeen saamisen poisjääneen palkan tilalle. Työeläketurvan rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Lisäksi valtio osallistuu yrittäjien ja merimiesten eläketurvan rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan pelkästään työnantajan maksuin sekä verovaroin. Yksityisalojen työeläkejärjestelmässä on ollut jo järjestelmän alkuvaiheista 1960-luvulta lähtien käytössä osittain rahastoiva järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että noin neljännes eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Loput kolme neljännestä käytetään maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Eläketurvan tavoitetasona on pidetty 60 % eläkkeen perusteena olevista ansioista. Eläkkeen määrään vaikuttavat vuosiansiot ja ikään sidottu eläkkeen karttumisprosentti. Alhaisilla tulotasoilla kansaneläke täydentää työeläkettä. Käytännössä eläketaso on usein muun muassa työurien katkosten vuoksi noin 50 %:n luokkaa."
jos työeläkkeen määrä jää alle tonnin. Ja näiden kahden eläkkeen yhteenlaskettu määrä ei ylitä tonnia. Mitään muuta kahta etuutta ei makseta yhtäaikaa.
- eläkevakuutusmaksuista rahastoidaan viidesosa eli 20 %, loput menevät suoraan maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen.
- eläke on alkanut karttua 18-vuotiaasta alkaen vasta lakimuutoksen yhteydessä v 2005. Eli kukaan, joka on täyttänyt 23 ennen tuota, eivät ole ansainneet eläkettä nuorena tehdystä työstä. Vuonna 1987 syntyneet täyttivät 18 v vuonan 2005, eli he saavat hyväkseen eläkekertymän heti 18 v tehdystäkin työstä
- elinaikakerroin alkoi leikata eläkkeitä vasta vuonna 2009, v. 1948 syntyneiltä. Eli siinä vaiheessa kun suurimmat ikäluokat olivat ehtineet jo eläkkeelle. Laki tuli voimaan jo v. 2005, eli hyivn olisivat ehtineet isot ikäluokat mukaan talkoisiin, mutta ei.
- 1960 ja 1970-luvulla syntyneet ovat häviäjiä, koska heille on alkanut eläke karttua vasta 23-vuotiaana, ja lisäksi elinaikakerroin tulee tämänhetkisten arivoiden mukaan leikkaamaan heidän eläkkeistään syntymävuodesta riippuen 10-20 %.
- tuo suomalaisten keskieläke pitää sisällään myös ne kasikymppisen mummot, jotka eivät ole olleet koskaan töissä tai tienanneet työeläkettä vain muutaman euron ennen naimisiinmenoa, tänä päivänä alkavat eläkkeet ovat jo toista luokkaa.
Niiden olisi pitänyt tehdä enemmän lapsia, jotta tätä suurta ikäryhmää ei olisi tullut.
1. Toisin kuin HS väittää, työeläkkeillä ei ole 4 % reaalituottotavoitetta. Alla on Eläketurvakeskuksen vastaus käytyyn keskusteluun.
http://www.etk.fi//fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/uutise…
2. ETK kyllä avoimesti kertoo, mikä tuottotavoite on (http://www.etk.fi/fi/service/rahastoonsiirtovelvoite/384/rahastoonsiirt…), mutta HS:n taloustoimittaja Antti Pietiläinen ei tätä tajua (tai halua tajuta, silä siitä ei saa yhtä raflaavia otsikoita).
3. Ongelma ei tosiaankaan ole tuottojen riittävyys, tuotot ovat kansainvälisesti vertaillen jopa erinomaiset. Pitää kuitenkin suhteuttaa siihen, mitä maailmantaloudessa oikein tapahtuu.
4. Todellinen ongelma on työeläkkeiden vähäinen rahastointi suhteessa eläkelupauksiin. #9 on lähes ainoa kommentaattori tässä ketjussa, joka ymmärtää asioiden todellisen tilan.
5. Korjaus työeläkemaksuja nostamalla tai alkavia eläkkeitä leikkaamalla tarkoittaa kumpikin suurten ikäluokkien laskun maksattamista heidän lapsillaan ja lapsenlapsillaan. Nuorilta kuitenkin leikataan jo elinaikakertoimen avulla. Jos lisätoimia tarvitaan, ainoa oikeudenmukainen ja tolkullinen ratkaisu olisi leikata MYÖS maksussa olevia työeläkkeitä.
6. Tämä on yksi suurimmista kusetuksista, jonka suomalainen yhteiskunta kansalaisiinsa ulottaa. Tässä on nuorille todellinen asia, jonka tiimoilta Narinkkatorilla rähinöidä. Työeläkepäätökset tehdään kolmikantana, joten tehokkainta olisi painostaa omia ammattiliittojanne ja kansanedustajianne oikeidenmukaisuuden asialle.
Mukava kääntää kylkeä Espanjassa, kun täällä maksetaan porukan muhkut eläkkeet kymmeniä vuosia. Suuret ikäluokat ovat totisesti osanneet junailla asiansa. Heille sopisi hyvin motto "kun mikään ei riitä" - kolmen sukupolven rahat pitää syödä, ennen kuin Eero ja Annikki saavat kyllikseen.
suomalaisten suurten ikäluokkien syytä ole.
Lähtökohtaisestihan suomalainen eläkejärjestelmä on ollut rahastoituva eli jokainen on säästänyt omat eläkkeensä jo työssäoloaikana. Mutta koska säästöt on sijoitettu huonoihin kohteisiin, eläkeet ovat sulaneet, ainakin osin, pois. Siksi nykyisessä järjestelmässä ei enää riitä rahaa eläkkeiden maksuun.
En ymmärrä mitä tavallinen tallaaja on tehnyt väärin. Tyhjästä aloitettu, 40 vuotta käyty töissä ja nyt saadaan siitä eläketttä.
ja rakentaneet Suomea sotien jälkeen. Sitä paitsi heille on alkanut kertyä eläkettä aika paljon myöhemmin, mitä tänä päivänä eläkekertymä alkaa.
Aivan turhaa syyttää heitä!
En ymmärrä mitä tavallinen tallaaja on tehnyt väärin. Tyhjästä aloitettu, 40 vuotta käyty töissä ja nyt saadaan siitä eläketttä.
sitä eläkettä. Mamma kadehtii ihan kaikkea mitä joku muu saa ja hän ei, jopa vammaisten lasten vanhempien hoitotukea.
hakemuksensa tekemättä, jos kerran lakisääteisen eläkkeen nostaminen on ahneutta...
Lähtökohtaisestihan suomalainen eläkejärjestelmä on ollut rahastoituva eli jokainen on säästänyt omat eläkkeensä jo työssäoloaikana. Mutta koska säästöt on sijoitettu huonoihin kohteisiin, eläkeet ovat sulaneet, ainakin osin, pois. Siksi nykyisessä järjestelmässä ei enää riitä rahaa eläkkeiden maksuun.
Suomalainen eläkejärjestelemä EI ole ollut EIKÄ OLE rahastoituva siinä mielessä, että jokainen olisi maksanut omat eläkkeensä. Kukin työssäoleva sukupolvi on maksanut ja maksaa kulloinkin eläkkeellä olevien eläkkeitä. Aikaisemmin eläkerahaa riitti paremmin, kun ensinnäkin työeläkkeitä ei ollut ehtinyt karttua kuin 60-luvulta saakka ja toisekseen ihmiset eivät eläneet kymmeniä vuosia eläkkeiden varassa, kuten nyt, eikä ollut suuria ikäluokkia könöttämässä siellä eläkkeellä. Samaan aikaan työssäkäyvien kuormaa on koko ajan lisätty työntekijän eläkemaksuilla (aikaisemmin työnantaja maksoi kaiken) ja nostamalla eläkemaksuja jatkuvasti sekä nostamalla eläkeikää. Nykypolvi saa tehdä töitä 70+ ikäiseksi, kun viimeiset 30 vuotta eläkkeelle on jääty reilusti alle 60-vuotiaina.
Toki totta, että sijoitukset ovat kusseet, mutta se on vain osatotuus.
Erityisen tuomittavaa on pönöttää ulkomailla eläkkeellä. Sinne maksetut suomalaiset eläkkeet ovat poissa suomalaista yhteiskuntaa pyörittämästä. Toisekseen maksamme heidän siellä "ilmaisen" sairaanhoitonsa.
Suuret ikäluokat on olleet töissä 16 vuotiaista asti ja rakentaneet Suomea sotien jälkeen. Sitä paitsi heille on alkanut kertyä eläkettä aika paljon myöhemmin, mitä tänä päivänä eläkekertymä alkaa.
Aivan turhaa syyttää heitä!
joten kyllä suuret ikäluokat ovat aika tarkkaan ehtineet sen piiriin.
En ymmärrä mitä tavallinen tallaaja on tehnyt väärin. Tyhjästä aloitettu, 40 vuotta käyty töissä ja nyt saadaan siitä eläketttä.
käyvät pätkätöissä 75-vuotiaaksi ja saavat eläkkeeksi alta puolet siitä mitä te hamsterit.
Nykynuoret aloittavat tyhjästä
En ymmärrä mitä tavallinen tallaaja on tehnyt väärin. Tyhjästä aloitettu, 40 vuotta käyty töissä ja nyt saadaan siitä eläketttä.
käyvät pätkätöissä 75-vuotiaaksi ja saavat eläkkeeksi alta puolet siitä mitä te hamsterit.
eläkkeet eivät varmasti olisi nykyisellä tasolla.
tekivät töitä ja eihän heidän vikansa ole että heille eläke päätettiin myöntää!
Me muut tehdäänkin sitten töitä viimeiseen hengenvetoon
vasta nyt ensimmäiset ikäryhmät - suuret ikäluokat - ovat olleet koko työelämänsä sen piirissä. Kokonaiseläkkeeseen kuuluu muutakin kuin työeläke. Vanhemmat ikäluokat taas ovat saaneet tulla toimeen kansan/vanhuuseläkkeen turvin.
Kannattaa lisäksi muistaa, että eläkeläisillä on vuosikymmenten tasaisen työnteon ansiosta kertynyt omaisuutta, velaton asunto jne. Lisäksi kulut siinä vaiheessa kun eläkeläiset ovat vielä hyvässä kunnossa ovat pienemmät kuin vaikkapa kaksilapsisen perheen, joka maksaa asuntolainaa, hoitomaksuja ja työssäkäyntikuluja.