Uskaltaisitteko yrittää vauvaa näillä tuloilla?
Miehellä 2100€ bruttopalkka, naisella pelkkä opintotuki. Valmistumassa vuodenvaihteessa, mutta ei tietoa vielä työpaikasta eikä oman alan työkokemusta.
Pärjäisikö vauvaperhe (+ 2 koiraa) miehen tuloilla & minimiäippärahoilla, jos vauva saisi heti alkunsa ja nainen ei saisikaan raskausajaksi töitä?
Millaisia tuloja muilla nuorilla vauvaperheillä on?
Terveisin erittäin kovasti vauvakuumeinen aviopari ;)
Kommentit (36)
no vauvan tarvikkeisiin saa menemään halutessaan tuhansia euroja rahaa, mutta muutamalla satasellakin varmasti pärjää! Pinnasängyn voi ostaa käytettynä muutamalla kympillä, samaten turvakaukalon ym. tarvikkeet. Turvakaukaloa ei kannata ostaa kovin vanhaa, mutta käytetty on silti hyvä vaihtoehto (vaikka täällä av:lla muuta väitetäänkin).
Vaatteita etenkin vauvalle löytyy uudenveroisia kirpparilta ja alennusmyynneistä muutamalla eurolla uusiakin.
Ei kannata hankkia kuin ihan välttämättömät jutut ennen vauvan syntymää, koska kyllä ne kaupat ovat auki vielä vauvan synnyttyäkin ;)
Kaksioon mahtuu ihan hyvin ainakin ensimmäisen vuoden ajan, miksei pidempäänkin.
Ei meidän tulot paljoa paremmat olleet kuin ap:lla kun esikoisemme saimme. Ihan hyvin pärjäsimme silti ja rahaa jäi joskus johonkin ylimääräiseenkin.
Kirppikset ovat pullollaan hyväkuntoisia lastenvaatteisia, jopa tässä käpykylässä. Samoin muita lastentarvikkeita vaunuista alkaen. Huutis on myös hyvä paikka etsiä tavaroita.
Ä-pakkaus on siitä hyvä, että sillä pääsee mainiosti alkuun. On harsoja (jotka riittävät mainiosti, kynsisakset yms.) Ja sitä pakkausta itsessään voi aluksi käyttää sänkynä.
Mitään ns. ylimääräistä esim. imetystyynyjä sun muita ei kannata etukäteen ostaa koska niille ei välttämättä tule käyttöä. Eli tarpeen mukaan sitten rintapumput, imetystyynyt, kantoliina/reppu.
Vaipat taitavat tietenkin olla se suurin kuluerä (tai kestovaipat aluksi). Ja jos imetys ei onnistu niin ä-maidonkorvikkeeseen tulee uppoamaan rahaa (se jauhe on halvempi kuin valmis maito).
Meillä mies saa käteen 1800e ja minä kotihoidon tuen ja meillä on kolme lasta, kaksi koululaista ja kaksivuotias.
Asuntolaina on lyhennysvapaalla ja maksamme pelkkiä korkoja vielä vuoden, 200e/kk.
Kohta alan tekemään viikonloppuisin keikkatyötä jotta saadaan muksuille moporahat kerättyä.
Vanhassa talossamme on kaiken aikaa jotain rempattavaa ja rakennettavaa, mutta niistäkin selvitään pikkuhiljaa, asumme oikein nätisti ja kivasti.
juuri opintojen loppuvaiheessa osoittautui ainakin itselleni ihan hyväksi jutuksi. Oli helpompaa hakea töitä vanhempainvapaan jälkeen kun oli vastavalmistunut ja ainakin se yksi lapsi jo maailmaan tehtynä.
Otitko paperit ulos koulusta ennen vai jälkeen vauvan syntymän? Minulla valmistuminen on siis jo parin kuukauden päässä, joten raskausajan olisin joko työtön tai toivottavasti saisin lyhyen määräaikaisen työn (en uskalla kyllä laskea sen varaan) ja lapsen ollessa n. vuoden paperini olisivatkin jo melkein 2v vanhat. Saisinkohan silti töitä..?
Joten valmistumisestani oli vähän alle vuosi kun rupesin hakemaan töitä. Jos mahdollista, suosittelen viivyttämään papereiden ulos ottamista mahd. pitkään.
Voithan sinä hakea koko raskauden ajan ihan kunnon töitäkin jos olet juuri valmistumassa. Raskaus alkaa näkymään ulospäinkin vasta 4-5 raskauskuukautena. ;)
Minusta kannattaa aloittaa yritys jos sille tuntuu, eihän sitä koskaan tiedä jos raskautumiseen meneekin odotettua pidempi aika (tietenkin toivon, ettei teille niin käy!).
joiden vanhemmilla on ihan hyvät tulot, mut ne rahat menee asuntolainaan sekä kahteen autoon, jotka tarvitaan että sieltä lähikunnasta pääsee työpaikalleen. Ei ne tosiaan ole ne tulot jotka ratkaisee, vaan menot.
lykkäisitte vauvan "yritystä" siihen saakka, että sinulla on alasi työtä; esim. muutaman kuukauden sijaisuus. Niin kuin täällä joku mainitsikin,6kk:n työtuloista jo lasketaan äitiyspäiväraha. Lasketaan lyhyemmästäkin, mutta se jaetaan, niin kuin olisit ollut töissä sen puoli vuotta. Hae aktiivisesti töitä jo nyt! Helpottaa kyllä todella vauva-aikaa, jos saisit kunnon päivärahaa peruspv.rahan sijasta. Sinulla olisi myös paremmat mahdollisuudet saada vakituinen työpaikka, kun olisi hiukan työkokemusta plakkarissa. Uskon, että pärjäisitte rahallisesti muutenkin, mutta eihän kyse olisi kuin ehkä muutamasta kuukaudesta!
Eli kituuttamista minimituloilla, ainaista riitaa rahasta, kulahtaneita kirpparivaatteita, kerjäämistä sukulaisilta, lapsille lahjaksi välttämättömyystavaraa lelujen sijaan jne. vai sittenkin sellaista elämää, jossa rahan puuttuminen ei ole pääosassa.
meni kyllä vähän ohi. Meillä oli juuri sama tilanne, kun esikoinen syntyi, paitsi sain vanhempainrahaa enemmän. Mutta ei todellakaan kituutettu.. Tietysti riippuu elämäntyylistä, millaiseen on tottunut, ja miten haluaa elää.
Meillä ihan omasta halusta tehdään paljon itse kaikkea, ruuat, leivonaiset, leivät, ym. koti- ja korjaushommat.. Ei tupakoida, juoda alkoholia, matkustelu ei oo vaan kiinnostanut kumpaakaan meistä hirveästi, mutta käydään silti kerran pari vuodessa jollakin pienellä lomalla, pari-kolme päivää edullisesti.
Olettaisin että noista yllämainitsemistani jutuista tulee jo aika paljon "säästöä" verrattuna monen muun elämiskuluihin. Ja nuo ei varsinaisesti ole meille mitään säästökohteita, on vaan haluttu elää niin.
Sukulaisilta ei ole kerjätty, mutta äitini rakastaa lastenvaatteitten shoppailua, joten niitä kertyy sitä kautta meille aika paljon.
Siitäkin tulee säästöä.
Lasten muut tarvikkeet on kyllä ostettu kaikki itse, osa uusina, osa siisteinä käytettyinä.
Nyt miehen tulot vaihtelee, 2000-3500 väliltä ja itse kotihoidontuella, eli tilanne ei rahallisesti oo sen parempi kuin esikoisen syntyessäkään ja kaksi lasta on. Koskaan ei olla varsinaisesti kituutettu, enemmän sairastellessani oli tiukempaa. kulahtaneita vaatteita ei ole, (eikä olisi silti vaikkei mummo shoppailisikaan.)Tosin ei meillä mitään uusinta pop:ia oo kaapit täynnä, mutta hyviä, laadukkaita vaatteita kuitenkin.
rahasta ei meillä juuri riidellä, hyvin harvoin.. ihan hyvin on pärjätty tähän asti.
Talolainaa maksetaan 800 + sähkö ja vesi..Ja on maksettu näin siis koko sen ajan kun meillä on ollut lapsi/lapsia.
lykkäisitte vauvan "yritystä" siihen saakka, että sinulla on alasi työtä; esim. muutaman kuukauden sijaisuus. Niin kuin täällä joku mainitsikin,6kk:n työtuloista jo lasketaan äitiyspäiväraha. Lasketaan lyhyemmästäkin, mutta se jaetaan, niin kuin olisit ollut töissä sen puoli vuotta. Hae aktiivisesti töitä jo nyt! Helpottaa kyllä todella vauva-aikaa, jos saisit kunnon päivärahaa peruspv.rahan sijasta. Sinulla olisi myös paremmat mahdollisuudet saada vakituinen työpaikka, kun olisi hiukan työkokemusta plakkarissa. Uskon, että pärjäisitte rahallisesti muutenkin, mutta eihän kyse olisi kuin ehkä muutamasta kuukaudesta!
Tämähän se meidän "virallinen suunnitelma" onkin josta on miehen kanssa sovittu :) Vauvakuumehormonihöyryissä kun ei vain jaksaisi enää odottaa senkään vertaa, eikä tosiaan töiden saamisesta heti ole takeita. Toisaalta jos töitä ei alakaan kuulua, yritämme vauvaa sitten melko heti joka tapauksessa.
Olen kyllä etsinyt oman alan töitä aktiivisesti koko vuoden, mutta täällä opiskelupaikkakunnalla niitä ei ole runsaan ylitarjonnan vuoksi. Siksi yritänkin nyt saada vain paperit äkkiä pihalle ja töitä uudelta paikkakunnalta.
Uskokaa tai älkää, mutta tämä on todella rankkaa :D Pään sisässä joku ääni huutaa vain päivittäin, että "Unohda kaikki suunnitelmat ja tee niinkuin sydän käskee!" ;)
lykkäisitte vauvan "yritystä" siihen saakka, että sinulla on alasi työtä; esim. muutaman kuukauden sijaisuus. Niin kuin täällä joku mainitsikin,6kk:n työtuloista jo lasketaan äitiyspäiväraha. Lasketaan lyhyemmästäkin, mutta se jaetaan, niin kuin olisit ollut töissä sen puoli vuotta. Hae aktiivisesti töitä jo nyt! Helpottaa kyllä todella vauva-aikaa, jos saisit kunnon päivärahaa peruspv.rahan sijasta. Sinulla olisi myös paremmat mahdollisuudet saada vakituinen työpaikka, kun olisi hiukan työkokemusta plakkarissa. Uskon, että pärjäisitte rahallisesti muutenkin, mutta eihän kyse olisi kuin ehkä muutamasta kuukaudesta!
Tämähän se meidän "virallinen suunnitelma" onkin josta on miehen kanssa sovittu :) Vauvakuumehormonihöyryissä kun ei vain jaksaisi enää odottaa senkään vertaa, eikä tosiaan töiden saamisesta heti ole takeita. Toisaalta jos töitä ei alakaan kuulua, yritämme vauvaa sitten melko heti joka tapauksessa. Olen kyllä etsinyt oman alan töitä aktiivisesti koko vuoden, mutta täällä opiskelupaikkakunnalla niitä ei ole runsaan ylitarjonnan vuoksi. Siksi yritänkin nyt saada vain paperit äkkiä pihalle ja töitä uudelta paikkakunnalta. Uskokaa tai älkää, mutta tämä on todella rankkaa :D Pään sisässä joku ääni huutaa vain päivittäin, että "Unohda kaikki suunnitelmat ja tee niinkuin sydän käskee!" ;)
Pienen lapsen vanhempi ei ole ihan ykköshankinta
Anteeksi, nyt en ymmärtänyt.
Sulla on aika outo sydän, jos se käskee tekemään lapsen köyhyyteen
Tjaa. Yhtään "köyhää" päivää ei olla vielä elämässämme nähty, ja sitähän tällä ketjulla lähinnä ajan takaa että olisiko se "köyhyys" sitten edessä jos tekisin niinkuin sydän käskee. Köyhyyden määritteleminenkin on kuitenkin aika suhteellista.
te varmaan pärjäätte, mutta mä kyllä ehdottomasti yrittäisin saada sen työpaikan ensin. Saisit kunnon rahat, ja jos vaikka saat vakipaikan, niin olisi sitten työkin mihin palata. Sitten ei olisi kauheeta stressiä duunista kun vauva kasvaa.
te varmaan pärjäätte, mutta mä kyllä ehdottomasti yrittäisin saada sen työpaikan ensin. Saisit kunnon rahat, ja jos vaikka saat vakipaikan, niin olisi sitten työkin mihin palata. Sitten ei olisi kauheeta stressiä duunista kun vauva kasvaa.
Kiitos vastauksesta sinulle ja kaikille muillekin :) Tuo on hyvä asenne, kun vain pystyisi olemaan noin cool tämän asian kanssa ;)
Vakipaikkaa ei meidän alalla saa, mutta työkokemus olisi kullan arvoista ja suurempi äitiyspäiväraha tietenkin hieno asia myös. Täytynee yrittää vain kestää..
..kun joku vielä hiljentäisi tuon sisäisen äänen.
Muuttakaa erilleen. Älkää kertoko Kelalle ja sossulle kuka on lapsen isä. Samoin kela ja sossu maksaa lapsen elarit. Isä asuu kumminkin pimeästi kelan ja sossun maksamassa kämpässä.
Muuttakaa erilleen. Älkää kertoko Kelalle ja sossulle kuka on lapsen isä. Samoin kela ja sossu maksaa lapsen elarit. Isä asuu kumminkin pimeästi kelan ja sossun maksamassa kämpässä.
Annahan trolli olla. Aviomieheni on vakituisessa työpaikassa eikä saa tippaakaan tukia. Itse puolestani tulen maksamaan elämäni aikana veroina moninkertaiset määrät nostamiini opintotukiin ja mahdollisiin äitiyspäivärahoihin verrattuna, niin että huonoa omaatuntoa niiden suhteen ei täältä päästä löydy.
On tämä palsta kyllä joskus omituinen paikka kun tänne eksyy vihaisia ihmisiä - onneksi suurin osa vastauksista oli asiallisia :)
mutta minäkin odottaisi vuoden. Riippuu tietysi vähän alastasikin, onko tutkintosi "vanhenevaa" sorttia?
Eli neuvoisin sinua valmistumaan ja etsimään töitä ja aloittamaan raskauden yritys kun olet ollut puolisen vuotta töissä. Sitten on helpompi palata äitiyslomalta/hoitovapaalta työelämään, kun et hae duunia pelkästään vuoden-parin vanhalla tutkintotodistuksella, vaan sinulla on lisäksi työkokemusta ja ehkä suosittelijakin. Niillä on ratkaiseva merkitys työnhaussa monella alalla.
Ja tosiaan töiden jälkeen päivärahakin on suurempi.
Ajattele, että odottamalla keräät paitsi taloudellista myös henkistä pääomaa lastasi varten.
Jos uskallat, ennen raskauden yrityksen alkamista voit ehkä tehdä myös pienimuotoisia hankintoja tulevaa vauvaa varten, niin ei tule sitten niin iso menoerä kerralla. Voit hyödyntää tarjouksia ja alennusmyyntejä, sekä kohdallesi osuvia käytettyjä löytöjä.
No näinpä juuri, ei meilläkään ole rahasta kertaakaan riidelty vaikka on välillä tehnyt tosiaan tiukkaa (mies ollut työttömänä ja minä opiskellut).