Lue keskustelun säännöt.
Hankala tilanne, apuanne kaivataan!
23.10.2011 |
Tilanne on tämä:
Mieheni suvulla on tapana järjestää aika usein juhlia (siis anopillani) ja sinne pyydetään koko suku siis. Anoppi pykää juhlia usein, mutta kuitenkin hienovaraisesti valittaa miten rankkaa järjestäminen ja ruokien laitto on.
Anopilla on kolme poikaa, joista yksi on siis mieheni. Kaksi muutakin poikaa on naimisissa. Aina kun anoppi järjestää juhlat (mukaan lukien joulu), hän pyytää minua tekemään jälkiruoat. Teen ne ihan mielelläni, ei siinä mitään. Toisilta miniöiltä hän ei odota mitään, eikä pyydä heitä valmistamaan mitään ruokia. Tämän lisäksi anoppi kuvittelee minun olevan ilmainen työntekijä. Hän olettaa, että tiskaan aina kaikissa juhlissa. Eli minä en siis pääse oikein nauttimaan kutsuista ja muiden seurasta kun anoppi muka ystävällisesti ja kaikkien aikana kysyy minulta (AINA) että voisinko mennä keittiöön katsomaan, josko tiskivuorelle voisi tehdä jotain... Aiemmin tein sen vapaaehtoisesti, koska kumpikaan muista miniöistä ei persettään penkistä nostanut ja ajattelin että helpotan anopin urakkaa.. Nyt siitä on tullut oletusarvo että minä siivoan, tiskaan ja hoidan jälkiruoat. Eilen oli taas juhlat, ja olin miehelleni saonut että olisi tosi kiva jos ei tarvitsisi nyt tiskata tms, että isotöiset jälkkärit riittäisi panokseksi osaltani näihin kekkereihin. Mutta ei, enpä päässyt nauttimaan taaskaan muiden seurasta, vaan minut komennettiin keittiöön. En kehdannut alkaa laittaa vastaan. Muut miniät eivät _koskaan_ tee yhtään mitään, eivät tarjoudu vapaaehtoisesti auttamaan millään tavalla, eikä anoppi heitä komennakaan auttamaan, vaan aina minä. En tiedä olenko jotenkin huonoarvoisempi anopin mielestä, että kelpaan vaan keittöön apuvoimiksi.
Eikä kyse ole siitä ettenkö mielelläni auttaisi: Vihaan vaan sitä että se on nykyään itsestään selvyys että minä teen ison osan tarjottavista ja lisäksi vielä hoidan tiskit ja siivoukset.
Mitä tekisitte asemassani, jotta esim. ensi jouluna pääsisin osallistumaan joulunviettoon sensijaan että tiskaisin (taas) 30 ihmisen tiskejä yksin keittiössä?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla, että olet anopillesi läheisin mniniä, joten siksi hän kehtaa pyytää sinulta apua? Hommat hoituvat, tiedät missä tavarat ovat ja lisäksi teet todistetusti hyviä jälkkäreitä! Sehän on sinänsä positiivinen juttu, joka kääntyy ikävä kyllä päinvastaiseksi kohdallasi.
En puhuisi asiasta etukäteen, koska siitä tulee itselle ruikuttava pikkulapsi -olo, vaikka syy olisikin aivan aiheellinen. Lisäksi yritä muuttaa tilanne vähitellen, avoimista konflikteista suvussa seuraa harvoin hyvää. Eli tee jälkkärit, jos siitä tykkäät, tai sitten keksi itsellesi jokin kiire, ja ehdota, että jompi kumpi muista miniöistä (tai miehesi, tai lankosi!) tekisi ne tällä kertaa, kun sinä olet aika monta kertaa ne tehnyt. Kun tiskauksen aika tulee, ehdota: "Voisko joku / vaikka Pekka tulla auttamaan, niin saatais hommat nopeemmin valmiiks?" Ei siihen kehtaa sanoa ei, ethän kehtaa itsekään. Eli tee jotain, mutta älä yksin äläkä kaikkea.