Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä lapsenne on olleet ekaa kertaa hautajaisissa?
Kommentit (35)
Aikaisemminkin oli hautajaiset ja sen jälkeenkin on yhdet ollut mutta niissä eivät olleet mukana.
Isän hautajaisiin halusin heidät mukaan että ymmärtäisivät asian paremmin ja se olisi helpompi käsitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olivat 15, 18 ja 20. Pienimmät lapset jäivät kotiin. Lapsilta kuoli peräkkäin pappa ja oma isä.
eivätkö lapset tosiaan olleet edes isänsä hautajaisissa mukana?
Millaisetkohan ajatukset on heillä tästä myöhemmin?
mutta ei kukaan lapsia ota synnytyslaitoksellekaan mukaan. Ei kaikki kuulu tai ole hyväksi lapselle vaikka se kuuluukin elämään ja on luonnollista. Lapsen pitäisi saada paljon hyviä, positiivisia kokemuksia. Lapsi ahdistuu jos kaikki ovat surun murtamia.Säästäkää lapsianne.
Mutta uutta vauvaa kai mennään ihastelemaan aika aikaisessa vaiheessa? Ei kai kukaan nyt ruumishuoneelle lasta vie kuollutta katsomaan, mutta miksei muka hautajaisiin voisi mennä?
Ei lapsi siitä rikki mene, että näkee ihmisten surevan. Ainakaan, jos näkee, että sen jälkeen elämä jatkuu taas - surusta huolimatta. Myös lapsella on oikeus surra. Ja hyvästellä. Ja ihme ja kumma - jopa alle 12-vuotias lapsi osaa surra ja ikävöidä. Mielestäni on pahempi juttu, jos lapselle ei selitetä kuolemaa lainkaan. Jääkö tenava sitten siihen luuloon, että pappa/mummo/setä/täti vaan otti ja häipyi - hylkäsi? Ei, ei se hylännyt, "vain" kuoli. Ja meistä jokainen kuolee joskus.
eli poikani oli 11päivää vanha osallistuessaan ensimmäisiin hautajaisiin.
Lapseni on mennyt ruumishuoneelle katsomaan kuollutta sisarrustaan.
Tätä meille suositeltiin ja lapsille se oli hyvä kokemus koska näkee ettei toinen elä.
Kun arkku lasketaan maahan niin se o selvää ettei lapsi siellä nuku tai elä eikä tule takaisin.
Ei aina kannata mutulla selittää asioita joita ei ole itse kokenut, jooko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta olisi moukkamaista jos lapsi ei saisi osallistua hänelle läheisen ihmisen hautajaisiin.
Musta lapsen on hyvä kulkea mukana niin hautajaisissa kuin häissäkin, että oppii olemaan erilaisissa tilanteissa.
Hautajaisissakin on oma tapa toimia ja on ihan hyvä, että se on lapselle tuttu ennekuin joku tosi läheinen kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuopus 8v (kuten muutkin lapset) on ollut neljissä hautajaisissa. Kaksissa ekoissa oli alle 1-vuotias.
Minusta hautajaiset kuuluvat myös lapsille. Itselle jäänyt hautajaisista lapsena varsin positiivinen kuva: ensin itketään haudalla ja sitten vietetään mukavaa aikaa yhdessä sukulaisten kanssa kakkua syöden ja menneitä muistellen.
T: Äiti, joka saattanut hautaan ukkinsa, mumminsa, äitinsä, isänsä, isän kolme veljeä, yhden serkun ja serkun äidin.
ole vielä olleet hautajaisissa, kun ei ole ollut hautajaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on mennyt ruumishuoneelle katsomaan kuollutta sisarrustaan.
Tätä meille suositeltiin ja lapsille se oli hyvä kokemus koska näkee ettei toinen elä.
Kun arkku lasketaan maahan niin se o selvää ettei lapsi siellä nuku tai elä eikä tule takaisin.Ei aina kannata mutulla selittää asioita joita ei ole itse kokenut, jooko?
Ihan kaikkia kuolleita ei kannata näyttä edes aikuisille... (Varsinkaan avattuja)
Noh itse en veisi. Mun mielestäni koko ruumishuone on niin hemmetin
ahdistava paikka, etten töissäkään halua sinne mennä, ellei oo pakko.
Poika oli hieman reilu 1v isopapan hautajaisissa.
Muutaman kerran pitkästä välimatkasta huolimatta ehti tavatakkin papan, hänen vielä eläessään. Ja todella hienosti meni tilaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai se ruumis pitää olla kasassa ja siisti että ruumis näytetään!!! Minä sinä minua luulet? Minulle äitinä SUOSITELTIIN näin tehtäväksi lapsieni parhaaksi.
Oksettaa kun kuolleen omaiselle sanotaan tälläsiä kömpelöitä besservisserin lässynlällätyksiä. Ei TIETENKÄÄN lapseni ollut mikään 10 eri palassa oleva ruumis vaan ihan nätti itsensä!
Aina ne sanoo ettei suumista näytettäisi jos se järkyttää -vaikka meitä aikuisia-
Sielä ruumishuoneella on meidän sairaalassa ainakin nätti huone ruumiin esittelyyn ja siinä oltiinn katsomassa vaikka lapsi oltiin avattu.
Nimenomaan odotettiin avauksen jälkeen hyvästejä että saadaan pois kaikki putket ja kanyylit.
Lapseni oli ainakin kaunis silloin. Ja lapset ei pelänneet tilannetta.
Mene pätemään muualle.
31
muutamaa kuukautta aiemmin ei osallistunut isopappansa hautajaisiin. Eli tilanteesta riippuu kovasti meillä otetaanko mukaan (isopappa etäinen ja pitkä siunaustilaisuus, pappa läheinen, lyhyt siunaustilaisuus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolema kuuluu elämään. Lapset suhtautuvaat kuolemaan hämmästyttävän luonnollisesti ja kyllä meillä on noin 4-vuotias jo ymmärtänyt, että kuollut on kuollut, eikä takaisin tule.
Omat lapset ovat olleet mukana myös hautajaisissa, ikää on ollut 6kk - 4v ekalla kerralla. Esikoinen oli 4v, kun oma koiramme kuoli (sitä ei tosin haudattu), joten kuolema oli hänelle ikääkuin tuttu asia, kun eka kertaa läheinen ihminen kuoli. Sen ikäinenkin osaa hämmästyttää, kun asiasta puhutaan ihan suoraan ja asiallisesti.