Lapsi 1 v 4 kk ja ei vieläkään sanoja...

Meillä jokainen lapsi sanonut ekan sanansa reilusti alle 1.v

huolissaan, mikäli lapsi ymmärtää puhetta eli siis kuulossa ei ole vikaa. Meillä tyttö ei 2v neuvolassa puhunut vielä sanaakaan ja neuvolantäti oli jo puheterapiaan lähettämässä. 2v2kk kontrollissa oli noin 15 sanaa, joita käytti. Nyt ikää 2v4kk ja puhuu lauseita, sanoja siis käytössä ehkä noin 250 ja joka päivä oppii lisää. Odota rauhassa. Ei vielä ole kiirettä.

Meillä jokainen lapsi sanonut ekan sanansa reilusti alle 1.v

Pöh pöh. Lapset ovat yksilöitä tässäkin tapauksessa. Jokelteleeko kuitenkin tavuilla, ymmärtää jonkin verran puhetta ja puhuu "omaa kieltään". Jos näin, niin en olisi ollenkaan huolissani.

Eka sana melkein 2-vuotiaana. Hänellä todettiin dysfasia.Kannattaa tutkia.

meidän poika ei sanonut mitään. ihan muutaman sanan yritti sanoa, mutta nekin aivan väärin. Ei jokellellut, eikä oikein tavutellutkaan. Sanoi vaan "ka". 2vuotiaana kävi puheterapeutin arviossa ja tämä sanoi, että fiksu poika, ei vaan halua vielä puhua.

2,5 vuotiaana eräs päivä sanoi suoraan kokonaisen lauseen. siitä kuukausi niin poika puhui kuin kuka tahansa ikäisensä. :) Sanat oli siis siellä päässä, mutta ei vain niitä sanonut ulos aikaisemmin. Hassua oli se, että kun poika alkoi puhumaan, niin hän taivutti heti sanat oikein. Moni ei voinut uskoa, että hän oli juuri oppinut puhumaan.

Nyt poika on 3,5vuotta. Voi kun joskus olisi hiljaa.

ei tosiaankaan tarvitse vielä tulla sanoja tuon ikäisenä!!!! Minusta ihan hassua että lasten PITÄISI osata sitä ja tätä sopiakseen normiin tai mieleellään tietenkin että osais jo lukea muutaman vuoden iässä, että vanhemmat vois todeta lapsen olevan älykäs.....

Annetaan lasten kehittyä omaan tahtiinsa, kehityshäiriöt on sitten erikseen, mutta niihin neuvola puuttuukin.

auta asian selvittämisessä.



Onko mitään puheentapaista ääntelyä? Siis sellaista jokeltelua, että kuulostaisi melkein puheelta, vai eikö pukahtele noin muutenkaan?



Oletteko lorutelleet ja puhuneet lapsen kanssa, vai vietättkö enemmän aikaa netissä chattaillen? Lapselle pitäisi puhua, laulaa, lorutella, mutta jos ei saa puheeseen mallia kotona, niin ei kai voi ihmeitä odottaa.

meillä alkoi ekat sanat tulemaan juuri tuossa 1v3kk-1v4kk iässä, ja siitä ne lähti sitten lisääntymään vauhdilla. ei hätää, lapset kehittyy eri tahtiin.

Mä en muuten ymmärrä yhtään tuota " puhukaa lapselle" hölinää ( = turhaan syyllistämistä ) Todella vaikea kuvitella normaalia perhettä, jossa lapselle ei puhuttaisi tai jossa lapsi ei kuulisi muiden puhetta. Tuollainen eristäminen olis jo sen verran iso laiminlyönti että olis varmaan hyvä tarkistaa onko muissakin asioissa puutteita, onko perheessä masennusta vai mikä on.

vaikka ekat sanat tulisi vasta 2-vuotiaana. Tarkeampaa tuossa vaiheessa on etta lapsi ymmartaa selvasti puhetta. Jos ei ymmarra, sitten olisin jo hiukan huolissani. Ja muuten, jos lapsi on poika, ja/tai motorisesti lahjakas, niin on melko tavallista etta puhe alkaa hiukan myohemmin. Meilla 2 tyttoa aloittanut puhumisen noin 1-vuotiaana, poika sen sijaan sanoi ekan ymmarrettavan sanansa vasta yli 2-vuotiaana. Kaikki kehitykseltaan taysin normaaleja, ei dysfasiaa tai diagnooseja...

No huolestuminen ei varmaan

auta asian selvittämisessä.

Onko mitään puheentapaista ääntelyä? Siis sellaista jokeltelua, että kuulostaisi melkein puheelta, vai eikö pukahtele noin muutenkaan?

Oletteko lorutelleet ja puhuneet lapsen kanssa, vai vietättkö enemmän aikaa netissä chattaillen? Lapselle pitäisi puhua, laulaa, lorutella, mutta jos ei saa puheeseen mallia kotona, niin ei kai voi ihmeitä odottaa.

Lapseni puheterapeutti ei missään vaiheessa ole vihjannutkaan siihen suuntaan, että lapsemme puheen kehittymättömyys voisi johtua siitä, ettemme olisi puhuneet lapsemme kanssa tarpeeksi. Samoin mitä muita lapsia olen vastaanotolla tavannut, ei kukaan vaikuta siltä, että häntä olisi laiminlyöty olemalla kommunikoimatta hänen kanssaan tarpeeksi. Puheen kehityksen viiveelle on yleensä ihan muut syyt, joihin pyritään puheterapian keinoin vaikuttamaan.

Toisekseen huolestuminen on yleensä se alulle paneva tekijä, joka saa vanhemman etsimään apua lapselleen. Eli huolestuminen saattaa hyvinkin auttaa asian selvittämisessä, tai ainakaan siitä ei ole mitään haittaa.

Vastauksena ap:n kysymykseen, itse en vielä huolestuisi. Kuten joku edellä totesi, tässä vaiheessa on olennaista se, kuuleeko ja ymmärtääkö lapsi hänelle puhutun. Oman puheen tuottamisesta ei vielä tarvitse olla huolissaan.

Jos 2-vuotisneuvolaan mennessä ei ole tullut sanoja, kannattaa keskustella mahdollisuudesta saada lähete puheterapeutin kontrolliin, jossa voidaan tarkistaa, ettei kyse ole mistään vakavammasta. Varsinaista puheterapiaa edes 2-vuotiaalle harvemmin aloitetaan.

(Meillä poika ei vielä 2-vuotiaana puhunut mitään, käytiin puheterapeutilla tarkastuttamassa, ettei ole viitteitä dysfasiasta tms. Kun 3-vuotiaanakaan puhe ei vielä ollut ikäistensä tasolla, aloitettiin puheterapia. Nyt 4-vuotiaana puhe on jo kutakuinkin ikätasoista.)

mä inhoon jo pelkkää sanaa loruttelu.Lorutelkaa....Yök!!!!!!

Minähän en loruttele kenellekään,koskaan.Piste.

Mun lapset on kaikki oppinut puhumaan ilman tota vastenmielistä loruttelua.

Nää loruttelijat varmaan huovuttaa kynttilän valossa iltaisin sen jälkeen kun on imettänyt kaikki seitsemän lastaan riippumatta niiden iästä.

mä inhoon jo pelkkää sanaa loruttelu.Lorutelkaa....Yök!!!!!!

Minähän en loruttele kenellekään,koskaan.Piste.

Mun lapset on kaikki oppinut puhumaan ilman tota vastenmielistä loruttelua.

Nää loruttelijat varmaan huovuttaa kynttilän valossa iltaisin sen jälkeen kun on imettänyt kaikki seitsemän lastaan riippumatta niiden iästä.

Hehheh. Heh. :D

Ensiiksi kiitos kaikille vastaajille :)



Pojalle luetaan, lauletaan ja lorutellaan.

Ja puhutaan jatkuvasti. Pojalla myös 8 v isosisko joka höpöttelee ja leikkii paljon pikkuveljen kanssa. Tyttö oppi aikaisin puhumaan, ekat sanat 10 kk iässä.



Poika osaa näyttää kirjasta kuvia kysyttäessä (esim. missä on norsu?) Ja muutenkin ymmärtää puhetta eli kuulee.



No tänään oltiin lähdössä ulos ja hattu meinasi jäädä eteisen lattialla. Poika sitten osoitti sitä ja sanoi "attu".



Että kyllä sieltä alkaa jotain tulemaan :)

Kahden vuoden ikään voi ihan rauhassa odotella. Jos tämä mieltäsi painaa, niin mieti onko lapsella ollut jokeltelua ja vastavuoroisuutta. Osaako ikäänkuin "vastata" sinulle, esim. hymyllä? Käyttääkkö eleitä, esim .osoiottelua kommunkointikeinona. Kuuleeko lapsi sinua?



Tuon ikäiselle ei olisi puheterapian aloituksessakaan vielä mitään mieltä ja mitään varmaa kehityksen normaaliudesta ei voida sanoa.



T. puheterapeutti

puolitoistavuotias sanoi "anna" ja "ishi". Eikä muuta.

Kaksivuotispäivän kynnyksellä sanoi "täytyy lähtiä tailaalaan, kun tynnytyttää", ja piteli vatsaansa. Olin siis viime metreillä raskaana, ja ilmeisesti porissut hiukan liikaa supistuksista ja synnyttämisestä.

Tuon jälkeen onkin saanut jatkuvasti käskeä olemaan jo hiljaa välillä.

oma lapsi osasi tuossa iässä ehkä kaksi sanaa. Sitten 1v9kk iässä puhui jo 4-5 sanan lauseita eli puhe tuli yhtäkkiä.

kun perusjutut, eli kuulo, puheen ymmärtäminen ja elimelliset haitat (kielijänne tma. ) on suljettu pois, ei tarvitse huolehtia ollenkaan tuossa iässä.



Meillä puhe alkoi yllättäen 2v päivän jälkeen, heti kaikilla kolmella lapsen päivittäin kuulemalla kielellä. Sitä ennen ei edes mammaa tai pappaa tullut.



Lapset ovat yksilöitä, meille lääkäri sanoi että tämän kielipuuron kanssa pikkuinen varmaan vaan tarvitsee lisäaikaa. Kuulemma myös liikunnallisilla lapsilla kapasiteetti saattaa mennä kävelemään opetteluun puhumisen kustannuksella.



Kaverini lapsi muuten alkoi puhua unissaan hiukan päälle vuosikkaana- eikä mitään tavanomaista, vaan toisti esim. telkkarista kuulemiaan lauseita unissaan. Perhe oli ihmeissään kun alle kaksivuotias toteaa että "maapallo kiertää radallaan", nukkuessaan. Tosin sama lapsi on myös kävellyt unissaan aina, liittyneekö tähän :)

Välillä vastaa kysymyksiin joo-tyylisesti, n. vuoden vanhana hoki äiti-tyylistä sanaa ärtyneenä. Eli osaa kyllä, mutta ei vaan ole vielä hoksannut, että puhuakin voisi :)



Esikoinen (poika) alkoi puhua 2-vuotiaana. Milloinkaan en ollut huolissani hänen puheenkehityksestä, enkä ole nytkään kuopuksen kohdalla.

Oikeasti ollaan huolissaan vasta, jos 3-vuotias ei puhu.



Been there - seen that.

mä inhoon jo pelkkää sanaa loruttelu.Lorutelkaa....Yök!!!!!!

Minähän en loruttele kenellekään,koskaan.Piste.

Mun lapset on kaikki oppinut puhumaan ilman tota vastenmielistä loruttelua.

Nää loruttelijat varmaan huovuttaa kynttilän valossa iltaisin sen jälkeen kun on imettänyt kaikki seitsemän lastaan riippumatta niiden iästä.