Jos ystävänne ihastuisi mieheenne, arvostaisitteko että hän katkaisisi vähin äänin ystävyytenne ja häviäisi kuvioista?

En keksi yhtäkään syytä, miksi ystäväni kertoisi minulle jos olisi ihastunut mieheeni. Ihastuksia tulee ja menee, niistä kannattaa olla hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

En keksi yhtäkään syytä, miksi ystäväni kertoisi minulle jos olisi ihastunut mieheeni. Ihastuksia tulee ja menee, niistä kannattaa olla hiljaa.

Mutta jos ihastus on niin voimakas että siitä ei pääse yli, niin olisiko parempi tosiaan vaihtaa maisemaa (ilman että kertoo syytä)?

Ei olis kyllä kummonen ystävä, joka noin toimii. Eli joo, siinähän häippäis.

Vierailija kirjoitti:

Ei olis kyllä kummonen ystävä, joka noin toimii. Eli joo, siinähän häippäis.

Mutta ihastumiselle ei mahda mitään

Miten minä siitä edes tietäisin? Jäisi motiivi avoimeksi.

Mikäli näin olisi, soisin hänen kunnioittavan sekä minua että miestäni samoin kuin meidän parisuhdettamme ja pitäisi leipäläpensä kiinni asiasta ja yrittäisi päästä yli.

Jos ylipääseminen ei onnistu, vaan menee pakkomielteen puolelle esim. ajatuksissaan, niin ehkä parempi, että häipyy meidän elämästämme.

Sellainen ihminen, joka ei kykene milloin minkäkin tekosyyn varjolla kunnioittamaan toisten parisuhdetta eikä siinä parisuhteessa olevia ihmisiä, ei kauheasti kunnioita myöskään itseään eikä sitä omaa olevaa eikä tulevaa kumppaniaan.

ettekö te luota kumppaniinne, lähtis jokaisen matkaan joka mukaan ottas :D miten tää toimii työmaailmassa sielähän ihastutaan työkaveriin jatkuvasti.

Minusta nämä ystävän kumppaniin ihastumiset ovat todella kummallisia kuvioita. Miten kahdella ystävyksellä voi olla niin samanalainen miesmaku? Ainakin omassa ystäväpiirissäni kaikkien miesmaut ovat melko erilaisia, enkä edes pysty kuvittelemaan, että ihastuttaisiin samoihin miehiin. Tällaista ilmeisesti tapahtuu jossain pikkukaupungeissa, joissa jokainen ikäluokka on niin pieni, että "ihastutaan" suunnilleen kehen tahansa sopivan ikäiseen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta nämä ystävän kumppaniin ihastumiset ovat todella kummallisia kuvioita. Miten kahdella ystävyksellä voi olla niin samanalainen miesmaku? Ainakin omassa ystäväpiirissäni kaikkien miesmaut ovat melko erilaisia, enkä edes pysty kuvittelemaan, että ihastuttaisiin samoihin miehiin. Tällaista ilmeisesti tapahtuu jossain pikkukaupungeissa, joissa jokainen ikäluokka on niin pieni, että "ihastutaan" suunnilleen kehen tahansa sopivan ikäiseen.

Jotkut ihmiset ihastuvat herkemmin kuin toiset. Usein ystävä myös raahaa miestään mukaan rientoihin ja haluaa tämän olevan osa kaveripiiriä, mikä voi olla raskasta.

Mun ystävillä onneksi tällä hetkellä epäviehättäviä kumppaneita tai ovat sinkkuja. Ennen ollut ongelma tällaisen ihastumisien kanssa. Ihastumisessa se huono puoli että mitä kovemmin sen koittaa kieltää sitä voimakkaammin tunteet puskee esiin, ja jos vielä tahtomattaankin törmää ko. tyyppiin säännöllisesti niin avot.

Minä ottaisin jo etukäteen etäisyyttä ystävään, jotta ei olisi edes teoreettista mahdollisuutta tapahtua tuollaista.

No jos suhde rakoilee jo niin ainahan sitä voi kokeilla jos onnistaa. Monta ystävyyttä nähty pilattavan mutta muutama täydellinen parisuhde on myös syntynyt.

Mutta normaalisti ihastuksia tulee ja menee ilman että oikeasti kenelläkään on ajatustakaan että toisesta olisi tulossa puoliskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta nämä ystävän kumppaniin ihastumiset ovat todella kummallisia kuvioita. Miten kahdella ystävyksellä voi olla niin samanalainen miesmaku? Ainakin omassa ystäväpiirissäni kaikkien miesmaut ovat melko erilaisia, enkä edes pysty kuvittelemaan, että ihastuttaisiin samoihin miehiin. Tällaista ilmeisesti tapahtuu jossain pikkukaupungeissa, joissa jokainen ikäluokka on niin pieni, että "ihastutaan" suunnilleen kehen tahansa sopivan ikäiseen.

Jotkut ihmiset ihastuvat herkemmin kuin toiset. Usein ystävä myös raahaa miestään mukaan rientoihin ja haluaa tämän olevan osa kaveripiiriä, mikä voi olla raskasta.

Jos miehen mukana olo on muille raskasta, tuskin tällaiseen riippakiveen ihastuisi. ja sitten jos ihastuu helposti kehen tahansa, pystyy varmasti myös helposti suuntaamaan kiinnostuksen taas uusiin kohteisiin, eli tuollainen ihastuminen ei ehkä niin vakavasti otettavaa olekaan, jos kerran ihastuu herkästi kehen tahansa, joka sattuu olemaan paikalla. Ehkäpä silloin emme edes puhu samasta asiasta, koska itselleni ihastuminen tarkoittaa hiukan voimakkaampaa tunnetta - kiinnostusta, vetovoimaa, halua ja voimakasta viehättymistä toiseen ihmiseen. Ei ihan riitä, että joku "ihan kiva" piipahtaa samassa huoneessa.

Mitä mä just luin? Olisi todella outoa ja mielipuolista vain kadota.

Tarkoititko ap, että ystävä(tär) häipyisi yksin vai miehesi kanssa?

Ihan kummallinen ajatusmaailma joillakin vastaajilla. Kyllä ainakin meidän parisuhteessa ja ystäväpiirissä ymmärretään, että ihastuksia tulee ja menee, eri asia sitten on, mitä sille tunteelle tekee. Eli edistääkö asiaa vai antaako olla. Ja niistä voi aivan hyvin kumppanille tai ystävälle kertoa. Ei suhteiden pitäisi sellaiseen kaatua, kai aikuiset ihmiset ymmärtävät että pitkissä suhteissa ihastumisia ulkopuolisiin voi tulla.

Enkä ajattele niin, että joku ulkopuolinen voisi rikkoa parisuhteen: jos väliin tulee, niin silloin siinä on ollut tilaa tulla.

Vierailija kirjoitti:

Minusta nämä ystävän kumppaniin ihastumiset ovat todella kummallisia kuvioita. Miten kahdella ystävyksellä voi olla niin samanalainen miesmaku? Ainakin omassa ystäväpiirissäni kaikkien miesmaut ovat melko erilaisia, enkä edes pysty kuvittelemaan, että ihastuttaisiin samoihin miehiin. Tällaista ilmeisesti tapahtuu jossain pikkukaupungeissa, joissa jokainen ikäluokka on niin pieni, että "ihastutaan" suunnilleen kehen tahansa sopivan ikäiseen.

Ystäväni mies on minun ensirakkauteni. Eli tunsin miehen jo kauan ennen kuin tutustuin ystävääni. He taas tapasivat opiskelujen merkeissä ja menivät naimisiin. Kyllä minulla on ollut kausia, että olen ajatellut millaista olisi, jos mies olisikin "valinnut" minut. En silti missään nimessä yrittäisi rikkoa heidän liittoaan. En kuitenkaan enää halua olla tekemisissä heidän kanssaan koska se on minulle raskasta noiden tunteiden takia. Enkä luonnollisestikaan voi tätä ystävälleni kertoa.

Kannattaa pitää ystävinä vain epäviettäviä ja ylipainoisia naisia, jolloin tuota ongelmaa ei pääse syntymään.

Vierailija kirjoitti:

En keksi yhtäkään syytä, miksi ystäväni kertoisi minulle jos olisi ihastunut mieheeni. Ihastuksia tulee ja menee, niistä kannattaa olla hiljaa.

Ei munkaan ystävä kertonut, jopa kielsi viimiseen asti ihastumisensa. Se vaan roikkui miehessäni aina kuin meille tuli. Istui aivan vieressä, kikatteli suureen ääneen, lääppi, yritti halailla... 

Illanistujaisissa pyrki mieheni syliin, lääppi, kaulaili, yritti suukotella, änkee miesten vuorolla saunaan, kun "nyt on sekasauna" yms.

Mies moneen kertaan sanoi, ettei pidä tuommoisesta käytöksestä. Nainen vaan sano, että mies on ihan hupsu ja kuvittelee kaiken. jaa, meitä on kyllä muitakin, jotka näkee sen käytöksen. Oli tuo nainen yhteiselle ystävälle puhunut, että mies taitaa itse olla ihastunut, kun puhuu pehmoisia.

Mies muutamaan kertaan pyysi, että mä ärähtäisin näytösluonteisesti. Eihän se fiksulta kuulostanut, mutta no katotaan... Mies tuumi, että hän ei enää osallistu, jos on pelko, että se nainen on siellä.

 Kävi niin, että seuraavalla kerralla kaveripariskunta ei enää kutsunut tyrkkyä. Sitten muutkin alkoivat jättää häntä ulkopuolelle.

Jonkin aikaa se yritti itkeä vastaan ja sitten se haukku kunkin erikseen, hän ei todellakaan ole ollut semmoinen! (oli videotakin)

Jos oikeasti osaat käyttäytyä ja pitää mölyt mahassa, niin ehkä se pieni etäisyys voisi tehdä hyvää jo ihastumisellekin. Tuskin siitä tarvi kelleen kertoa, jos ei kysy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En keksi yhtäkään syytä, miksi ystäväni kertoisi minulle jos olisi ihastunut mieheeni. Ihastuksia tulee ja menee, niistä kannattaa olla hiljaa.

Ei munkaan ystävä kertonut, jopa kielsi viimiseen asti ihastumisensa. Se vaan roikkui miehessäni aina kuin meille tuli. Istui aivan vieressä, kikatteli suureen ääneen, lääppi, yritti halailla... 

Illanistujaisissa pyrki mieheni syliin, lääppi, kaulaili, yritti suukotella, änkee miesten vuorolla saunaan, kun "nyt on sekasauna" yms.

Mies moneen kertaan sanoi, ettei pidä tuommoisesta käytöksestä. Nainen vaan sano, että mies on ihan hupsu ja kuvittelee kaiken. jaa, meitä on kyllä muitakin, jotka näkee sen käytöksen. Oli tuo nainen yhteiselle ystävälle puhunut, että mies taitaa itse olla ihastunut, kun puhuu pehmoisia.

Mies muutamaan kertaan pyysi, että mä ärähtäisin näytösluonteisesti. Eihän se fiksulta kuulostanut, mutta no katotaan... Mies tuumi, että hän ei enää osallistu, jos on pelko, että se nainen on siellä.

 Kävi niin, että seuraavalla kerralla kaveripariskunta ei enää kutsunut tyrkkyä. Sitten muutkin alkoivat jättää häntä ulkopuolelle.

Jonkin aikaa se yritti itkeä vastaan ja sitten se haukku kunkin erikseen, hän ei todellakaan ole ollut semmoinen! (oli videotakin)

Jos oikeasti osaat käyttäytyä ja pitää mölyt mahassa, niin ehkä se pieni etäisyys voisi tehdä hyvää jo ihastumisellekin. Tuskin siitä tarvi kelleen kertoa, jos ei kysy.

Argh! Kirjoittaessa unohtui että lainasin tekstiä. Vikakappale ei siis ollut lainatulle, vaan APlle. 

t. sama ja pahoitelut sekoilusta. :D