Isä ei taida osata kertoa pojallemme "aikuisten jutuista"

Poika on 12 v ja olen itse hänen kanssaan ollut aina läheinen. Sukupuoliasioistakin olemme puhuneet ja herjaa olemme heittäneet, mutta en voi isän roolia asiassa ottaa. Nyt poikaa mietityttää karvan kasvu ja koulussa tehtävä lääkärintarkastus. Itse yritin kysellä mieheltäni, että miten se äänenmurros ja kehittyminen tuntui aikanaan, kuinka vanha olit yms. Mies sanoo, etten muista, anna olla.



Laitanko lapsen suoraan puhumaan papallensa, isälleni siis. Toinen pappa ei ole suomalainen ja muutenkin sellainen jörrikkä, ettei sille uskalla edes päivää sanoa. Jos ei oma isä asioista kerro, niin kuka sitten. Minun häveliäisyyteni kestää kertoa miten kortsu laitetaan päälle ja demonstroida banaanilla, mutta onhan se kiva sitten myöhemmin pojan miettiä tositoimissa, että näinhän se äiti opetti...



Jos mieheni eli lapseni isä ei tajua ottaa vetovastuuta näistä "kehityskeskusteluista" niin mitä teen? Miespuolisia ystäviä ei pahemmin ole ja olisi noloa mennä mieheni ohi pyytämään opastusta asioista. Mutta kun hän ei itsekään saa aikaiseksi. Itse olen ronskimpi nainen, eli mua ei haittaisi tosiaan asioista keskustella tarkemmin, mutta ei se nyt varmaan parhaita eväitä pojalle tuo, että äiti asioista kertoo. Ja kun ei itsellä pojan murrosikää koskaan ole ollut.



Jos ei muut vastaa, niin edes poikalapsien yh:t. Vai onko muillakin noin saamattomia miehiä kuin mulla? Mies on muutenkin onneton puhumaan asioista, vaikka koskisi kauppalistaa.