2-v. ja puhe?!
Kuinka paljon teidän 2 vuotiaat puhuvat. Meidän tyttö sanoo joitakin sanoja, mutta tosi harvoin esim. kahden sanan "lauseita". Neuvolassa kauhisteltiin puheen kehittymättömyyttä. Ei ystävienikään 2- vuotiaat puhu kuin yksittäisiä selkeitä sanoja.
(Sitten EI kiitos sellaisia vastauksia, että meidän lapsi luki jo yksivuotiaana!)
Kommentit (30)
Siis ajoissa liikkeelle lähtenyt oppii puhumaan paljon myöhemmin kuin ne jotka möllöttävät paikoillaan pidempään?
Ainakin kun vertaan (joo ei saisi) omaa sekä kaverini poikaa, jotka ovat saman ikäisiä. Oma poika käveli ilman tukea 7,5kk iässä ja kaverin poika taas lähti liikkeelle vasta 1v3kk. Kaverin poika puhuu suht selvästi, mutta oman poikani sanat rajoittuu ehkä kolmeen sanaan, sen sijaan hän liikkuu todella hyvin, kiipeilee, tekee palapelejä (ei nuppi), hyppii, pukee, käy potalla jne.
Samoin sanotaan että tytöt oppivat puhumaan nopeammin ja kehittyvät muutenkin nopeammin. Tai paremmin. Ever who, en nyt olisi noin pienestä huolissani, kuten täällä on sanottu, kaikki ovat yksilöitä. Treenaatte vaan kovasti lapsen kanssa ja viet muiden lasten ja aikuisten kanssa olemaan niin kohta ne sanat sieltä tulevat.
Esimerkiksi äsken juuri sanoi: "*** (veli) ei saa tulla, minä kipee. Oksennus tuli, ei pysy rusinat mahassa."
Puhuu sellaista sekakieltä, kun isänsä on ruotsinkielinen siis. Sanoo esimerkiksi "minä näsa torkkaa, minä hakee papperi hite."
Myös 11kk poikani puhuu jo vähän, sanoo esimerkiksi äiti, lamppu, tyttö, anna, heihei, tacktack, heido.. Mutta minä olin itsekin alkanut puhumaan varhain, eli ehkä ovat tässä suhteessa tulleet minuun.
Mutta sitten siskoni lapsi puhuu paljon vähemmän, on nyt alkanut sanoa joskus kolme sanaa peräkkäin, monina päivinä sanoo vain yhden sanan silloin tällöin. Näin myös kahden ystäväni 1,5v lapset.
Ja ihan yhtä normaalia on. Älä ole huolissasi!
sanoo nyt n. 30 sanaa.... eikä yhtään lausetta. Vielä en ole yhtään huolissani, pitäisikö?? muskarissa on samanikäisiä lapsia, eivätkä nekään puhu ketkään lauseilla.
2-vuotiaana sanoi suunnilleen "äiti" ja "auto" ja ihan jotain pieniä muita sanoja. Kaikki muu oli vain "ööö" "ööö". Olin ihan kauhuissani, koska esikoinen puhui jo sujuvasti 2-vuotiaana. Sitten suunnilleen 2,5 vuoden ikäisenä alkoi puhumaan enemmän. Ja hyvinhän tuo 12-vuotias nyt puhuu. Vois välillä olla hiljaakin.
Eli viime marraskuussa täytti 2v., ja kaksisanaisia lauseitakin oli tosi vähän. Ehkä joku "ei haluu" tai jotain muuta... pääsääntöisesti kuitenkin sanoisin, että ei ollut. Yksittäisiä sanojakaan ei ollut tolkuttomasti, joitain kymmeniä ehkä max.
Ja sitten alkoikin 4 kk kuluttua paasata ihan urakalla, ettei jutusta loppua tullut. Nyt lähellä 3-vuotis päivää kertoilee omia satuja "olipa kerran" ja sitten tulee tarina, ja juttu loppuu "sen pituinen se". Osaa käyttää itsestään minä-sanaa ja toisesta sinä-sanaa, kyselee kaikesta kaiken ja puhuu pitkiä, sivulauseellisia lauseita. Osaa myös kirjakieltä, jota käyttää välillä leikkiessään, aika hauskan kuuloista :)
Meillä ei neuvolassa oltu yhtään huolissaan, totesi vain, että ymmärtää puhetta ja kehotuksia, joten ei taida kummempaa vikaa olla.
Eli älä hätäile!!
Ja ps. siskollani on samanikäinen poika kuin meillä, eikä hän vieläkään paasaa kuin ruuneperi. Kehittyy kuitenkin koko ajan, eli älä hätäile.
Oltaisiin iloisia, että tukitoimia kunnan puolesta löytyy!
jonka ei tarvitse osata niitä lauseita. Sanat riittävät. Siksi 2-vuotias JOUTUU, koska puheterapia on noin pienelle turhaa, samaa hommaa voi tehdä kotona, esim. osoittaa palloa ja sanoa että pallo... HUOH. Eriasia jos joku 3-4-vuotias ei puhu kuin muutamia sanoja.
Kai tässä on ideana se, että JOS joku selittävä syy puhumattomuudelle löytyy, niin siihen voidaan puuttua varhai -> mahdollinen ongelma saadaan hoidettua.
Mitä myöhemmin erilaiset kehitysviivästykset huomataan, sitä vaikeampi niihin on enää puuttua.
t: äiti, joka PÄÄSI lapsensa kanssa fysioterapeutille. Terve lapsi oli, mutta tulipahan tarkistettua. :)
poika sanoi muutamia sanoja ennen 2-v. synttäreitä, ja tais olla yksi lausekin: "mennään autolla". Heti kaksi vuotta täytettyä alkoi nopea sanavaraston kasvattaminen ja 3- sanan lauseita. Nyt ikää on 2v.4 kk ja sanavarasto on huikea, lauseita tulee jonkun verran. Välillä kuitenkin puhuu niin, että luettelee sanoja peräkkäin, niin ettei tule selkeää lausetta, eikä sanoja ole taivutettu oikein.
Meillä ei kyllä neuvolassa oltu yhtään huolissaan, neuvolantäti sanoi että hänen poikansa ekat sanat oli tuleet vasta 2,5-vuotiaana!
Lapset on erilaisia, minusta tärkeintä että saa kehittyä omaan tahtiinsa.
ja tämä kuopus, nyt 2v5kk pälpättää jotain ihan omaa kieltään suurimman osan ajasta, mutta kehitystä on toki ollut siitä kun täytti 2v. Nyt tulee jo pari sanaakin peräkkäin mutta tosiaan, tasan 2 vuotiaana oli vain yksittäisiä sanoja ja paaaaljon siansaksaa josta neuvola huolestui ja käskivät tulla 2,5 vuotiaana tarkastukseen jos ei mitään muutosta tapahdu. No muutosta on tapahtunut ja itse en kyllä asiasta vielä ainakaan stressaa.
Ihmettelen kuinka joku ei suostu viemään lastaan puheterapeutille. Itse olin tyytyväinen, että saatiin 2-vuotisneuvolassa lähete puheterapeutille. Lapsi ei puhunut tuolloin vielä lainkaan (eli ihan eri tilanne kuin ap:n lapsella).
Miksi lapsen kanssa ei voisi käydä puheterapeutin kontrollissa? Suurimman osan kohdalla kyse on vain siitä ainoasta kontrollikäynnistä, jossa todetaan, ettei ole aihetta jatkotoimenpiteille. Kurjaa lapsen puolesta, jos äiti ei sitä salli. Samalla tavallako ette vie lasta lääkärillekään th:n kehotuksesta?
Mielestäni on hienoa, jos neuvolassa ollaan valmiita puuttumaan mahdollisiin puheen viivästymiin jo varhain, esimerkiksi 4-vuotiaana alkaa olla jo kiire esikoulua ja koulun aloitusta ajatellen (varsinkin kun puheterapeutit ovat monessa kunnassa ylityöllistettyjä, joten hoidon aloitus saattaa viivästyä).
Siksi 2-vuotias JOUTUU, koska puheterapia on noin pienelle turhaa, samaa hommaa voi tehdä kotona, esim. osoittaa palloa ja sanoa että pallo... HUOH.
Minäkin huokailen. Siksi, että tällä kommentoijalla ei näköjään ole mitään käsitystä puheterapiasta tai siitä miten siellä toimitaan.
ja on puhunut jo muutaman kuukauden 2-3 sanan juttuja, ja sanavarastoa on muutenkin paljon. On kyllä isoveli olemassa ja perhepäivähoidossa ollut jo vuoden, että noillakin varmaan merkitystä. Tosin hoitotätille ei kuulema suostu puhumaan :) mutta kotona on kuin "papupata". Se on niin yksilöllistä tuo puheenkehitys ja pääasia että jotain puhuu!
Yksittäisiä sanoja on paljon, sanoisinko n. 100. Esim. auto, maito, ottaa, harja, iso, pipi, isä, äiti, kakka, pukee, kengät, haluaa jne. Eli paljon substantiiveja, mutta myös verbejä ja adjektiiveja.
Kaksisanaisia lauseita tulee joskus. Esim. Isi auttaa, Markus ottaa, isi töissä, pingu pissalla.
En ole huolissani, koska lapseni ymmärtää puhetta paljon ja tosiaan koko ajan tulee sanavarastoon uusia sanoja.Esikoinen puhui samanikäisenä kolmesanaisia ja pidempiäkin lauseita. Molemmat ovat poikia.
Olen ainakin kavereideni lapsista huomannut, että puheenkehitys usein nopeutuu huomattavasti kun lapsi aloittaa hoidossa. Siellä joutuu usein enemmän selittämään asioita kun äiti ja isä ymmärtävät usein jo eleistä.
meille neuvolassa, kun kaksivuotias ei puhunut vielä mitään. Kunhan ymmärtää, se riittää. Poika alkoi puhua "vasta" 2,8 -
vuotiaana. Pikkusisko pälpättää koko ajan, nyt 1,3 v. Yksilöitä ovat tässäkin. Mitään ongelmaa ei pojalla ole ollut, kaikki sujuu ja on varsin rauhallinen ekaluokkalainen :-))
kuin sanan kerrallaan: kun käytti -äitiä- niin sinä päivänä ei -isiä- kuultu lainkaan!Kahta sanaa eim tullut peräjälkeen.
Nyt täytti kolme vuotta eikä häntä saa hiljaseksi millään! Tulee kaikki konsonantit ja vokaalit oikein, ainut jos on kova kiire tai tosi väsynyt menee keskeltä konsonantit väärinpäin
esim. miksi -miski-, karhu -kahru- jne.
2 sanan lauseet riitä. Vai oliko hän jo kuitenkin lähempänä kolmea vuotta?
2-vuotias joutuu ylimääräiseen kontrollikäyntiin, koska hän ei puhunut kuin 1-2 sanan lauseita.
Meillä esikoinen ei puhunut kuin YHDEN sanan "lauseita" kaksivuotiaana. Kaksi ja puoli vuotiaana puhui niitä kahden sanan lausita ja kolmevuotiaana kehitys harppasi muiden tasolle. Poika kyseessä. Toinen lapsi sanoi kahden jopa kolmen sanan lauseita alle kaksi vuotiaana. Tyttö. Kolmannesta näkee pian mitä tekee..
Mutta ero oli huima eri lapsissa. Ei missään vaiheessa ole ollut kenenkään kohdalla edes puhetta puheterapiasta. Pääasia on että lapselle tulee olo että häntä ymmärretään ja kommunikointi jotenkin sujuu. Puhe tulee sitten kun on sen aika, ja hitaammin kehittyvillä se tulee kai sitten harppauksenomaisesti jossain vaiheessa.
2-vuotias joutuu ylimääräiseen kontrollikäyntiin, koska hän ei puhunut kuin 1-2 sanan lauseita.
Käytiin puheterapeutilla ja tuo totes että poika on ihan ok, edes kolmevuotiaan ei vielä tarvi puhua lauseita. Joten väittäisin että kaverisi th on hiukan virkaintoinen.
Meidän 2 v 3 kk vanha poika puhuu lauseita " äiti meni töihin " "leikitääh yhdessä vähän aikaa" jne.
Puheen kehitykseen vaikuttaa varmasti paljon se, onko sisaruksia ja onko kotona vai päivähoidossa ikäistensä seurassa. Meillä ainakin sanasto on karttunut huimasti kuukauden päiväkodissa olon jälkeen.
ja puhuu paljon, ja pitkiä selkeitä lauseita. Puhunut jo kesän alussa. Toisin kuin nyt 4v siskonsa. Sisko puhui 2v alle kymmenen sanaa, ymmärtänyt on kyllä jo siinä iässä tosi paljon.
Sai lähetteen puheterapiaan 2v neuvolan jälkeen, ja siellä käytiinkin, mutta sitä siirrettiin suosiolla vuodella eteenpäin, koska tyttö ujost eli niin paljon, että istui vain äitin sylissä:)
Nyt on tosiaan neljä, ja puhuu jo hyvin, ja joka päivä paremmin.
Mutta siskosten ero on siis ollut samasssa ikävaiheessa todella huima.