G: Onko tuttavapiirissäsi joku FB:n päivitystensä mukaan on ärsyttävän aktiivinen supernainen?

Elää täydellistä elämää täydellisen perheensä kanssa. Syö vain luomuruokaa ja yrttejä jonkun itämaisen opin mukaan. Tuo perhe vois milloin vain ottaa vastaan vauva-lehden toimittajat, ja lapsilla ois tasan tarkkaan päällä netistä tai Metsolasta tilatut hauskat ja trendikkäät, eettisesti kestävät vaatteet. Äiti tietenkin ois simpsakka ja ihana meandin tunikassaan.



Oikeasti tuo ihminen on tosi miellyttävä, eikä ollenkaan niin huomionhakuinen ja itserakas kuin fb:ssä. Hän tuskin ymmärtää, miltä hänen yltiöpositiiviset kirjoituksensa vuodesta toiseen alkavat näyttää. Niissä vaan on jotain tosi ärsyttävää, erilaista kuin muiden päivityksissä.

Mutta yksi on kyllä, joka aina hehkuttaa ihanaa perhettään ja äärettömän upeaa aviomiestään. Todellisuudessa mies on vain n. viikon kuukaudesta kotona, muun ajan huoraa ulkomailla ja ei ole ikinä vesiselvä. Lapset on kyllä aivan ihania. Toivon todella, ettei vaimon illuusio hajoa ihan heti, odottaa nimittäin perheelle viidettä lasta...

Oli pari sellaista, joita en muutenkaan tuntenut niin kovin hyvin (vanhoja koulukavereita) joiden päivitykset olivat aina "Muokkasin koko perunamaan yksinäni, sitten joukkoimetin, pesin auton pullien leipomisen ohella ja nyt metsään juoksemaan vaunujen kanssa 50km"-tyyppisiä... poistin heidät kavereista. Tykkään eniten äitikavereista joilta tulee joskus ihanaa, joskus kamalaa ja joskus kipinöitä. =)

Entinen koulukaveri. Jossain vaiheessa piilotin rouvan statuksetkin kun en jaksanut lukea niitä.



Tämä rouvahan tietää kaikesta kaiken. Varsinkin mitä tulee lapsiin ja lastenkasvatukseen. Ainoat oikeat mielipiteet tulee hänellä myös politiikkaan, ekoiluun, itse asiassa ihan mihin vaan.



On just sitä tyyppiä, että kuka se kissan hännän nostaa ellei kissa itse.



Samanlainen se on kyllä livenäkin.

Aikaisemmin luin iloiten hänen päivityksiään. nyt minua kuvottaa jo se teennäisyys.

Oli pari sellaista, joita en muutenkaan tuntenut niin kovin hyvin (vanhoja koulukavereita) joiden päivitykset olivat aina "Muokkasin koko perunamaan yksinäni, sitten joukkoimetin, pesin auton pullien leipomisen ohella ja nyt metsään juoksemaan vaunujen kanssa 50km"-tyyppisiä... poistin heidät kavereista. Tykkään eniten äitikavereista joilta tulee joskus ihanaa, joskus kamalaa ja joskus kipinöitä. =)

Ja koko ajan on vaan sellainen ihqumuhqumahtavafiilis...argh!!!

ja kaikki ruoka-aineet pitää kirjottaa ulkomaaksi, vaikka niillä on kelpo suomalainen nimikin.

prociuttoa, zucchinia, jne

ällöä tyhjää brassailua

ne on kuin me muutkin!



Mun lemppari on oikeasti yksinäinen vanhapiika, joka hauskasti avautuu vastoinkäymisistään ja toilailuistaan. Luen ne ihan aina.



Inhokkini fb:ssä on naapurin rouva, jolla on aina lämpimiä ja valoisia: mies imuroi ja me lähdimme lapsen kanssa luistelemaan kaakaot ja itseleivotut pullat korissa. Kuinka ihana sunnuntai ja rakas perhe. Oikeasti se juoksee terapiassa ja on pahasti masentunut.



Yksi inhokkini on juuri nämä pätijät ja suorittajat, joille kuuluu aina vain hyvää.



Elämä on rosoista, mutta ei siitä silti tarvitse puuttua lämpö ja inhimillisyys!

Kohta neljä omaa lasta, lisäksi lisäksi heillä käy miehensä lapset.



Tekee remonttia, näyttää hyvältä, on korkeasti koulutettu ja hyvässä työssä, jossa hänestä pidetään,kuten muuallakin.



Ja aurinkoinen, sekä sydämellinen ihminen

Jos joku kirjoittaa jonkun ihanan asian päivästään, tiedän, että hänen elämäänsä kuuluu myös ikäviä juttuja. Facebookiin on tapana kirjoittaa kivoja juttuja. Ennemmin ihmettelen perusnegatiivisia ihmisiä. Muutenkin on parempi keskittyä elämässä hyviin asioihin kuin huonoihin. Jos työpaikkaansa arvostelee, voi saada potkut. Jos miestänsä arvostelee julkisesti, voi saada eropaperit. Jos lapsiansa arvostelee, antaa itsestään tosi huonon ihmisen kuvan. Pitää osata etsiä elämästään kaunista ja hyvää, niin siitä voi tulla vielä parempi kuin se onkaan. Oma siskoni on aina ruikuttamassa FB:ssa elämän epäoikeudenmukaisuutta, vaikka hänellä ei ole siihen edes mitään syytä.

Antaa silti aika hurskastelevan vaikutelman. Kaiken muun lisäksi on siis uskossa ja osallistuu aktiivisesti kaikenlaiseen hyväntekemiseen. Kaikessa, myös siinä, hän on aina ajan tasalla ja moderni, ei mikään pelkkä sukankutoja (villasukkia väheksymättä).

joka raportoi päivittäin monin lausein ja virkkein kaikki kotityöt, perherutiinit ja mitä lasta kuskataan minnekin ja monen aikaan tänään. Se on oikeasti lähes epätodellista jo, ne samat jutut eri sanakääntein vaan päivittäin. Olen piilottanut hänen julkaisunsa jo noin vuosi sitten tästä syystä. Käynpä nyt mielenkiinnosta katsomassa onko jutun nimi vielä sama, heh.

millainen joku toinen on niinkauan kun saan itse maata sohvalla ja mässyttää suklaata. Jokainen on omanlaisensa.

Mietin jo aiemmin, että miten ihmeessä se ehtii joka paikkaan, mutta nyt kävi ilmi, että mies on lähteny lasten kanssa menemään..



Että ei sitä aikaa sitten perheelle riittänytkään, ainakaan miehen mielestä.



Joten en kadehdi enää.

Suorastaan ihmeellisen ihanan. Molemmissa tapauksissa satun tietämään että avioliitto on ihan hajalla. Ihana kotilinna vie kaikki rahat niin että vaaputaan konkurssin partaalla. Toinen rouva käy terapiassa ja toisenkin toivoisin käyvän.



Sääliksi käy, kun luen heidän runollisia kuvailuja "elämästään". Laittaa pohtimaan miksi he niin kovasti tekevät töitä saadakseen elämänsä näyttämään fb:ssa hienolta..

Himourheilija, joka päivittää lähtiessään lenkille ja sieltä tullessaan. Matka (yleensä yli 30 km), aika, sää (mitä pahempi, sen parempi), fiilikset. Sitten syödään superfoodia, jonka koostumus selostetaan juurta jaksain pakurikäävästä raakasuklaaseen. On sairaalloisen laiha ja selvästi addiktoitunut juoksemiseen. On kai niitä huonompiakin addiktioita, mutta olen kai kateellinen.



Sitten on toinen, jolla on maailman ihanin mies, joka tekee ihania ruokia, hemmottelee ja yllättää vähintään viikoittain. Ja siinä välissä mies tekee jotain tosi söpöä ja hassua, josta voi päivitellä tyyliin "voi sitä kulta-Makea, kun pesi pyykit ihan väärin

Himourheilija, joka päivittää lähtiessään lenkille ja sieltä tullessaan. Matka (yleensä yli 30 km), aika, sää (mitä pahempi, sen parempi), fiilikset. Sitten syödään superfoodia, jonka koostumus selostetaan juurta jaksain pakurikäävästä raakasuklaaseen. On sairaalloisen laiha ja selvästi addiktoitunut juoksemiseen. On kai niitä huonompiakin addiktioita, mutta olen kai kateellinen. Sitten on toinen, jolla on maailman ihanin mies, joka tekee ihania ruokia, hemmottelee ja yllättää vähintään viikoittain. Ja siinä välissä mies tekee jotain tosi söpöä ja hassua, josta voi päivitellä tyyliin "voi sitä kulta-Makea, kun pesi pyykit ihan väärin

...vaikka tiedän, että jos noin kävisi, Make saisi nukkua muutaman yön autossa, kun värjäsi pyykit pilalle.

äiti joka ei vierasta ruumiillista kuritusta ja silti on aina ensimmäisenä jatkamassa niitä älä lyö lastasi ketjuja... ÄLLÖTTÄVÄÄ!!!



Samoin kun kirjottelee miten ihanaa on perheen kanssa tehdä sitä ja tätä, mies on umpijuoppo lapsiinsekaantuja joka pettää vaimoaan laivalla jatkuvasti. Mä en kestä... silti päivitykset on että ihanaa perheelämää...

mut kun on töissä sellanen nainen, että joka aamu alkaa aamukahvilla suoltaa juttua "eilen kun menin kotiin laitoin ruuan uuniin ja sit menin vetämään kympin hiihto/juoksu/rullaluistelulenkin ja sit siivosin vielä ja käytiin vähän rakennushommissa mökillä. Kyllä sitä vaan kummasti kerkee töitten jälkeenkin tehdä vaikka mitä!"



Ei millään jaksas kuunnella, kun jutuissa on usein tarkat ruokalistat ja aina selostetaan kaikki kotitekemiset. Mikshän jotkut oikeen toivoo selvästi, että kaikki sanoisivat, että kylläpä sinä olet reipas ja miten sinä jaksatkin...

ole FB:n mukaan kukaan perheellinen, mutta yksi lapseton pariskunta ja erityisesti tämä nainen on aktiivinen. Käy töissä ja opiskelee samaan aikaan, lomailee ahkerasti ja urheilee (näkyy niitä mitä lie Heia-päivityksiä).

Muuten ei ärsytä, mutta toivoisin että olisi itsellänikin aikaa urheiluun! En kuitenkaan lapsiin vaihtaisi vapaa-aikaa.