Miksi ihmiset tuijottelee joka paikassa toisiaan?
olin kahvilassa kahvilla miespuolisen työkaverini kanssa palaverin jälkeen ja viereissä pöydässä pyöreähkö nuori tyttö alkoi tuijoitella meitä, silmät viiruina tuijotti ja tuijotti.. teki mieli sanoa jotain, mutta aloin miettimään mikähän ihmisiä vaivaa kun pitää niin intesiivisesti tuijotella ventovieraita.
Kommentit (26)
Täällä pitää kulkea laput silmillä ja näytellä, ettei ketään muita olisi olemassakaan. Kadulla katse suoraan eteenpäin, sivuille ei tule vilkuilla. Ventovieraita ei saa tervehtiä missään tilanteessa, saatika sitten heittäytyä ihan juttusille, hui kamala!
Kotonakin pitää pitää ovi ja ikkunat kiinni, ja astella sukkasillaan, jottei vain häiritsisi muita. Yksin on suomalaisen elettävä, sillä kaikki muu on äärettömän epäkunnioittavaa.
Vai että tuijotellaan! Ihan hirveetä! Ne on varmasti jotain kylähulluja, tai sitten just mamuja.
Täällä pitää kulkea laput silmillä ja näytellä, ettei ketään muita olisi olemassakaan. Kadulla katse suoraan eteenpäin, sivuille ei tule vilkuilla. Ventovieraita ei saa tervehtiä missään tilanteessa, saatika sitten heittäytyä ihan juttusille, hui kamala!
Kotonakin pitää pitää ovi ja ikkunat kiinni, ja astella sukkasillaan, jottei vain häiritsisi muita. Yksin on suomalaisen elettävä, sillä kaikki muu on äärettömän epäkunnioittavaa.
Vai että tuijotellaan! Ihan hirveetä! Ne on varmasti jotain kylähulluja, tai sitten just mamuja.
bB:n salarkin tuijotti, jopa katsojia.
olisikin noin että kulkisi laput silmillä. Valitettavasti näin ei ole.. ainakaan Turus :(
uteliaita ovat.
täälla mielestäni harvoin kukaan tuijottelee. Se on ihan taitolaji miten väistetään toisen katsetta esim liikennevälineissä. Kadullakin kaikki vastaantulijat on kuin ilmaa vaan.
Mutta kun menen synnyinkaupunkiini (70000 asukkaan pikkukaupunki), niin voi luoja sitä toljailua!
Oikein ahdistaa, kun suu auki tuijotetaan ja oikein käännytään vielä peräänkin katsomaan,
just sen näköisenä, että: "Kuka toi on?!"
ja kyllä vain Suomessa on tuijotuskulttuuri. Suomalaiset eivät taida sitä itse edes tajuta, mutta se katsominen ei ole nopeaa, ystävällistä kuten muualla maailmalla vaan nimenomaan tuijottamista naama peruslukemilla.
Missään muualla en tällaista tuijottamista ole tavannut.
tänään olin vaateostoksilla lasten kanssa ja olen kohtuu kovaääninen puhuja, puhuttiin vaatteista ja niiden yhdistelystä ja hirveetä tölläämistä ympärillä. Kun se olisikin sellaista hienosyistä ja hyväntahtoista hymynkare suupielessä vilkaisua, mutta ei, totista töllöttämistä naama mutruna! Kumma ettei sitä saa olla missään oma itsensä!