Lue keskustelun säännöt.
Asiallisia vastauksia koiraihmisiltä, kiitos
16.10.2011 |
Otin viikko sitten koiranpennun, joka on todella energinen. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta koirista. Minusta on alkanut tuntua, etten sovellukaan koiranomistajaksi. Pentu tuntuu useimmiten ärsyttävältä vaikka onhan se hellyyttävä nukkuessaan. En oikeastaan tunne vielä rakkautta pentua kohtaan ja olen jo moneen kertaan ajatellut raivostuksissani, että haluan luopua siitä. Minulla on kolme kissaa ennestään ja niitä olen rakastanut siitä hetkestä lähtien, kun olen ne syliini saanut ja vaikka nekin ovat minut kuinka raivonpartaalle saanut, en ole koskaan ollut mistään hinnasta valmis luopumaan niistä. Olen itkeskellytkin koiranpennun takia tämän viikon aikana jo pariin kertaan. Teinköhän liian hätäisen päätöksen vai onko kaikilla pennun kanssa alkuun näin rankkaa?
Kommentit (43)
eikä myöhemmin kun olet sitä raivopäissäsi "kouluttanut",oikeasti jos sua ärsyttää pentu jo heti eka päivinä niin lemmikin valinta on osunut väärään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koiran emän omistajaan ja kysyä, voisivatko he etsiä sille uuden kodin, kun ei yhteiselosta näytä tulevan mitään...
muuten, ei tuon ikäistä pentua voi vielä pitkään aikaan varsinaisesti kouluttaa, eikä rangaista mitenkään, ainoastaan estää se, että se näykkii sinua. Joko kiinnittämällä huomio muualle tai irrottamalla.
Olen välillä yrittänyt kiinnittää sen huomion muualle, heittämällä vaikka lelua, että saa noutaa sen, mutta jos ei auta vaan edelleen näykkii minua, olen ottanut niskasta kiinni ja selättänyt (en mitenkään niin, että sattuu), pitänyt siinä hetken aikaa, että on rauhoittoittunut ja jos sekään ei ole auttanut, olen laittanut sen vessaan pimeään yksin niin kauan, että on rauhoittunut (alle minuutin ajaksi). Olen lukenut koirakirjasta nämä vinkit, mutta ehkä ne on tarkoitettu vanhemmille koirille?
Voiko kaupan tosiaan vielä purkaa? Saanko rahat takaisin siinä tapauksessa? Kasvattaja laittoi juuri pari päivää sitten viestiä ja kysyi, miten pennun kanssa on sujunut ja vastasin, että hyvin, sillä sinä päivänä meillä oli oikeasti mennyt hyvin ja ajattelin, että meillä oli ollut aluksi vain alkukankeutta. En tiedä, kehtaisinko enää ilmoittaa, ettei menekään hyvin. Mutta pakko kai se on, jos tämä näin jatkuu. :(
Ap
Meillä on myös todella energinen ja toimintaa vaativa koira. Muistan pentuajan niin hyvin,etten kyllä pentua enää ottaisi,koska se on todella rankkaa energisen rodun kanssa. Sohvat tuhottiin,kengät tuhottiin ja kaikki muu mikä vaan tuhottavissa oli. Pissasi pitkään sisälle,vaikka sai pihallakin olla ihan vapaasti. Ja aina oltiin puntissa kiinni ja kädet purtiin mustelmille. Koskaan en kyllä ajatellutkaan koirasta luopumista,vaikka hermot meni ja olin todella väsynyt.
En tiedä helpottaako oloasi tieto,että meidän koiralta meni vuosi ja kassit ennenkuin rauhoittui,eikä sen jälkeen ole tuhonnut mitään ja on muutenkin todella ihana ja valloittava persoona. :) Töitä siinä joutuu tekemään, juuri leikkien ja koulutuksien kautta. Mutta jos leikit meinaa liian rajuiksi mennä,niin tee koiralle selväksi että SINÄ päätät kuinka rajuja leikkejä siedät. Eli sitten vaan lelut pois ja jatkat omia hommiasi. Me kävimme koirakoulussa,jossa opimme molemmat paljon uusia asioita. :)
Kokeile ensin ihan koirakoulutukseen menoa,koska pennun kanssa se on paljon helpompaa kuin aikuisen koiran. Jos et siitä huolimatta saa suhdetta koiraan luotua,kysy kasvattajalta hänen mielipidettä oletko sopiva omistaja koiralle.
En tarkoita tätä nyt pahalla,mutta jos koiran ottaa,pitää oikeasti miettiä itselleen sopiva rotu ja panostaa koiran koulutukseen ja hoitoon niin paljon kuin vain pystyy. Ymmärrän toki,että ensimmäisen koiran kanssa voi olla ihan hukassa,mutta lue rodusta jotta opit ymmärtämään koiraasi ja käy säännöllisesti koulutuksissa. Siellä kyllä neuvotaan ja aina ollaan valmiina auttamaan asiassa kuin asiassa. :)
Tsemppiä teille! :)
Se koira elää 8 vuotta ja haluatko oikeasti olla sen koiran kanssa niin kauan?
Eikö olisi fiksumpaa kestää se häpeä, että okei tuli tehtyä virhearvio ja et haluakaan koiraa.
Mäkin tein saman virhearvion ja mulle se maksoi avoliiton. Olihan se noloa ja vaikea myöntää, mutta en olisi kestänyt koiran kanssa 8 vuotta. Enkä olisi oppinut rakastamaan sitä.
Sun nolo hetki kestää 10 minuuttia ja koira saa rakastavan kodin ja sä saat elämäsi takaisin. Se on pitkässä juoksussa tärkeintä.
-2
on vanha ja huono neuvo, joka kärjistää kaikki yhteenotot ja pitkittää tilanteiden loppumista. Se niin sanotusti tekee kärpäsestä härkäsen; pienestäkin komentamisesta pennun kanssa voi tulla iso siinä vaiheessa, kun sitä alkaa selättämään ja pentu alkaa laittamaan vastaan. Sitä ei nykypäivänä suositella enää missään, ja siinä uuvuttaa itsensä todella nopeasti. On paljon tehokkaampiakin keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on niin vaikea myöntää kasvattajalle virhearvio. Rahatkin saisit takaisin.
-2
Ap, tuo ihana pentu ei ansaitse sinua. Olet liian itsekäs. Tee palvelus tuolle koiralle ja ota yhteyttä kasvattajaan. Hanki koiralle rakastava omistaja.
Tuntuu todella pahalta lukea tällaisia juttuja.
t. minä, jolla on kaksi lasta, neljä marsua ja kaksi koiraa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ne mennään pennun tahtiin - jos joudut kantamaan pennun kotiin, oli lenkki liian pitkä. Monipuolinen liikunta nimenomaan kehittää pennun lihaksistoa ja lihaksisto antaa tukea kehittyvimme luille ja nivelille. Nämä vanhanaikaiset neuvot (ei paljon liikuntaa eikä lenkkejä) ovat jo historiaa. Tärkeää on se, että pentu saa liikkua omaan tahtiin, maasto on vaihtelevaa ja pentu saa levätä silloin kun haluaa. Ei siis tasapaksua juoksulenkkiä asvaltilla. Itse olen liikkunut pentujen kanssa paljon heti alusta asti ja jokaisesta on kehittynyt terve koira (kyseessä iso rotu).
Vaikka minulla on kokemusta useammasta koirasta, olen silti ollut loppu jokaisen kanssa alussa. Ensimmäinen kuukausi on rankka ja olenkin aina moneen kertaan kironnut, miksi ihmeessä otin uuden kerran ja joka kerta olen vannonut, että on tasan viimeinen kerta :) Alun rankkuus menee ohi ja unohtuu varsin nopeasti.
Jos kyseessä on ensimmäinen koira niin hakeudu pentukurssille/-koulutukseen mahdollisimman nopeasti. Lisäksi kannatta tutustua Tuire Kaimion kirjoittamaan pentukirjaan, siellä on todella hyviä vinkkejä tapakasvatukseen ym.
Tsemppiä, kyllä se siitä!
Ap, tuo ihana pentu ei ansaitse sinua. Olet liian itsekäs. Tee palvelus tuolle koiralle ja ota yhteyttä kasvattajaan. Hanki koiralle rakastava omistaja.
Tuntuu todella pahalta lukea tällaisia juttuja.
t. minä, jolla on kaksi lasta, neljä marsua ja kaksi koiraa
uskallanko pyytää täältää neuvoa. Onneksi täältä sai fiksujakin neuvoja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et kehtaa sanoa todellista syytä niin kerro vaikka että sait allergiaoireita pennusta. Ja luovu pennusta heti äläkä venytä päätöstä jos aiot pennusta luopua, nimittäin pentu elää nyt elämänsä tärkeimpiä viikkoja leimautumisen, luottamuksen ja tapojen oppimisen kannalta ja nämä viikot pitäisi viettää mahdollisimman hyvissä käsissä ja mielellään sen lopullisen omistajan luona.
Ja kun mietit koiran työlästä hoitamista niin kyllähän se työläs eläin on ja ihan erilainen kuin kissa. Koira yleensä rauhottuu vuoden ikään mennessä jo paljon mutta on aina vaatimassa seuraa, sitä ei voi jättää työpäivää pidemmäksi ajaksi yksin eikä se koskaan vetäydy omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä kissan tavoin vaan tykkää juuri olla liki omistajaa..mieti nyt ja tee päätökseni nopeasti ettei pieni koira joudu kärsijäksi.
Jos et pidä koirasta nyt, niin tuskin se siitä kummemmaksi muuttuu. Yleensä ihmiset joilla on pentu rakastavat sitä ensi hetkistä lähtien.
Ap, tuo ihana pentu ei ansaitse sinua. Olet liian itsekäs. Tee palvelus tuolle koiralle ja ota yhteyttä kasvattajaan. Hanki koiralle rakastava omistaja.
Tuntuu todella pahalta lukea tällaisia juttuja.
t. minä, jolla on kaksi lasta, neljä marsua ja kaksi koiraa
uskallanko pyytää täältää neuvoa. Onneksi täältä sai fiksujakin neuvoja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et pidä koirasta nyt, niin tuskin se siitä kummemmaksi muuttuu. Yleensä ihmiset joilla on pentu rakastavat sitä ensi hetkistä lähtien.
Ap, tuo ihana pentu ei ansaitse sinua. Olet liian itsekäs. Tee palvelus tuolle koiralle ja ota yhteyttä kasvattajaan. Hanki koiralle rakastava omistaja.
Tuntuu todella pahalta lukea tällaisia juttuja.
t. minä, jolla on kaksi lasta, neljä marsua ja kaksi koiraa
uskallanko pyytää täältää neuvoa. Onneksi täältä sai fiksujakin neuvoja.
Ap
mutta kerro vielä, miksi tekisin tällaisesta asiasta provon? On tässä minullakin paha mieli koiran puolesta.
Ap
Jos et pidä koirasta nyt, niin tuskin se siitä kummemmaksi muuttuu. Yleensä ihmiset joilla on pentu rakastavat sitä ensi hetkistä lähtien.
Ap, tuo ihana pentu ei ansaitse sinua. Olet liian itsekäs. Tee palvelus tuolle koiralle ja ota yhteyttä kasvattajaan. Hanki koiralle rakastava omistaja.
Tuntuu todella pahalta lukea tällaisia juttuja.
t. minä, jolla on kaksi lasta, neljä marsua ja kaksi koiraa
uskallanko pyytää täältää neuvoa. Onneksi täältä sai fiksujakin neuvoja.
Ap
eikä! Mulla on ollut monta koiraa, joita jaksoin melko hyvin pentuna, vaikka pentuaika on mielestäni aina rasittavaa!
Viimeisin koira, huh... onneksi se pentuaika on nyt ohi. Oli niin raskasta. Lopulta jouduin ottamaan aika kovat konstit käyttöön, ettei pentu hajota koko kotia, mutta nyt vuoden vanhana meillä on suht rauhallinen kiltti nuori herra.
Mieti sitä hetkeä, kun koira on aikuinen, komea, hyvä kaveri. Pidä tuo päämäärä mielessäsi, vuoden päästä koira on jo ihan eri tyyppi!
Koettaisin sinuna vielä tsempata, pennut ovat ihan elukoita, mutta aikuinen koira hyvin inhimillinen. Toki joudut töitä tekemään, mutta se palkitaan. Äläkä mieti tykkäätkö pennusta tarpeeksi JUURI NYT, jos vuoden päästä olet samoissa ajatuksissa, etsi koiralle uusi koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä rotuinen pentu on, mistä kennelistä ? Ystäväni on hankkimassa pentua. Rodulla on kuitenkin merkitys, mutta jos rotu olisi "sopiva" niin ehkä...uutta kotia olisi tarjoilla ?
Jos et ole maksanut koiraa vielä kokonaan, sinun tulee palauttaa se kasvattajalle. Ja tosiaankin tee se ihmeessä nyt heti, sillä itse olen joutunut kasvatteja ottamaan takaisin kodeista, joissa ei niitä hallittu ja uuden kodin löytäminen on vaikeaa, mitä vanhempi koira on. Ei ole mitään väärää siinä, kun tunnustaa heti, ettei oikeastaan pidä koirasta ja vie sen pois. Koirasi kuitenkin ansaitsee hyvän kodin sitten jossain muualla, jos tuntuu, ettet pysty sellaista itse antamaan. Yksi ystävänikin vei pennun pois juuri tuollaisten syiden takia, kuin sinulla ja koira pääsi parissa päivässä uuteen kotiin, jossa ongelmat loppuivat kuin seinään. Koira tietää, ettet aidosti siitä tykkää ja elonne ei tule ainakaan helpottumaan. Ota yhteyttä kasvattajaan, sillä hänhän on koiran virallinen omistaja niin kauan, kuin koko summa on maksettu.
Teillä ei vain synkkaa. Tärkeintä on myöntää se itse ja tehdä mikä on oikein.
voi laittaa pentua rangaistukseksi pimeään vessaan! Sun kannattaisi kyllä luopua siitä pennusta. Sä et taida tietää koirista yhtään mitään. Toimit vastuuttomasti kun otit koiran miettimättä mitä se vaatii.
Kannattaisi nyt äkkiä palauttaa se pentu, ennenkun aiheutat sille pahoja tunnevammoja.
Meillä oli ihan samanlaisia tuntemuksia kun koiramme oli pentu. Koiran ottaminen ei todellakaan ollu mikään päähänpisto, vaan tosi kauan harkittiin. Ei siitä koirakuumeesta vaan päässy ja lopulta löydettiin juuri sellainen pentu mistä haaveiltiin. Pentu oli ehtinyt viikonverran olla toisessa kodissa, josta se oli sitten palautettu kasvattajalle (virhearvio myös). Alku oli tosi rankkaa. Koiran ottaminen kadutti hirveesti ja itkin myös että nyt on elämä pilalla. Ois vaan tehny mieli laittaa koira myyntiin. Ajattelin kuitenki että aikuisen ihmisen pitää kantaa vastuu, ei lemmikkiä voi ottaa ja noin vain hylätä ku ei huvitakkaan. Ois tuntunu epäonnistumiselta ja luovuttamiselta alkaa etsimään pennulle kolmatta kotia.
Muista, että pentu kasvaa, kehittyy ja oppii uutta kokoajan eli tilanne helpottuu varmasti. Etsi tietoa koulutuksesta ja opeta koiraa. Pentuaika menee nopeasti.
Nyt meillä on maailman rakkain ja suloisin lemmikki. Sisäsiisti ja kiltti koira, joka tottelee ja osaa käskyjä. Koira nukkuu suurimman osan päivästä ja loppuajan leikkii kiltisti omilla leluillaan.
Usko pois, tuo vaihe menee pian ohi! Tsemppiä!
Miksi otit koiraa?Sinullehan kertomuksesi mukaan sopivat kissat.Luovu koirasta.Ota yhteyttä kasvattajaan ja myönnä moka.Ehkä he koiraihmisinä löytävät sopivan kodin.Pitää olla tosi motivoitunut kun ottaa koiran.
Vierailija kirjoitti:
Miksi otit koiraa?Sinullehan kertomuksesi mukaan sopivat kissat.Luovu koirasta.Ota yhteyttä kasvattajaan ja myönnä moka.Ehkä he koiraihmisinä löytävät sopivan kodin.Pitää olla tosi motivoitunut kun ottaa koiran.
Eiköhän tuo ap ole tottunut koiraan tai antanut pois, kun koirakin on jo vahvasti keski-ikäinen ellei elämän ehtoopuolella jopa.
koiran emän omistajaan ja kysyä, voisivatko he etsiä sille uuden kodin, kun ei yhteiselosta näytä tulevan mitään...
muuten, ei tuon ikäistä pentua voi vielä pitkään aikaan varsinaisesti kouluttaa, eikä rangaista mitenkään, ainoastaan estää se, että se näykkii sinua. Joko kiinnittämällä huomio muualle tai irrottamalla.