Erja Rusanen niin oikeassa HS:n artikkelissaan!!

Luin juuri tuon Erja Rusasen kirjoittaman kirjan josta keskustelua käydään ja yhdyn hänen ajatuksiinsa sataprosenttisesti sillä perusteella, että olen itse työskennellyt yli 30v päivähoidon eri osa-alueilla mm. perhepäivähoitajana, lastenhoitajana päiväkodissa ja vuorohoitoyksikössä.

Perhepäivähoitajaksi siirryin kun omat kolme lastani olivat pieniä ja juuri siksi, että halusin antaa heille mahdollisuuden kasvaa pienessä ryhmässä. Nyt taas työskentelen 2-5v ryhmässä päiväkodissa.

Vihdoinkin järjen ääntä! Olen puolivälissä kirjaa ja eri mieltä VAIN kurituskohdassa. Hän kirjoittaa niinkuin asia on. Omia lapsia on kuusi, olen ollut päiväkodeissa etelässä ja idässä töissä, vuorohoitopäiväkodissakin sekä leikkikouluissa ja vahvistan että Rusanen on niin oikeassa kuin ikinä voi olla.

Lähipiirissäni on kärsitty vuosikymmeniä juuri maalla kasvaneen vuoden välein syntyneen terrorista kirjan sivun 131 kuvailemasta syystä.

Ei ne todellakaan selvinneeet tervepäisinä sieltä maalta, vaan ovat LUONNEHÄIRIÖISIÄ, vakuutan sen.



Tälle kehitykselle on laitettava nyt PISTE ja alettava maksaa ÄIDINPALKKAA tai palattava puolisoitten YHTEISVEROTUKSEEN, että äiti saisi olla äiti ja lapset omassa kodissaan ilman että niitä raahataan parkuvina aamukuudelta hoitopaikkaan rattailla. Tälle sairaalle hoitokulttuurille on sanottava nyt HYVÄSTI. Kansantauti MASENNUS ja väkivalta ja keskittymiskyvyttömyys johtuvat pääosin tästä VÄÄRÄSTÄ lastenhoitokulttuurista.

Isät ei ole luotu imettämään. Imetyksen on suotavaa jatkua jopa useamman vuoden. Se on äidin tehtävä. Isän osuus kasvaa avustajan roolista lapsen kasvaessa. Isä pitää huolta äidistä, äiti lapsesta. Äidin paikka ei ole työelämässä silloin kun hänellä on lapsiprojekti meneillään.

Amerikassa on laskettu äidin työn arvo ja se on korkean johtajan palkan suuruinen.

Meidän 70-luvulla syntyneet on viety hoitoon parin kuukauden ikäisinä enkä usko että sen väkkivaltaisempia ollaan kuin muutkaan sukupolvet. Ja tuo tutkija oli sitä mieltä että päiväkodissa pitäisi olla omahoitja joka sitoutetaan hoitamaan lasta viisivuotiaaksi??? Ja se pitäisi korvata hoitajalle että ei saa vaihtaa työpaikkaa tai jäädä äitiyslomalle ym. Mutta kun niitä uusia naperoita tulee hoitoon koko ajan niin sieltähän ei pääsisi ikinä hoitajat mihinkään. Mitäs jos korvattaisiin vanhemmille kunnolla se että itse hoitavat lapsensa.

tai hoidettiin siis kodin ulkopuolella. Jostain syystä huomattavasti useampi 70-luvulla syntynyt kärsii mielenterveysongelmista kuin 60-luvulla syntyneistä, eli jotain yhteyttä asioilla voisi olla.

1950-luvulla syntyneet on "lahopäitä", koska heidän hoidossaan toteutettiin Arvo Ylpön Neljän tunnin syöttöväli-oppia. Eli vauvoja huudatettiin nälissään siinä välissä.

Femakko kuin femakko. Ei isillä taas ole juurikaan mitään virkaa lasten elämässa vaan aivan turhia tämän mielestä. Ei taas todellakaan ajatella lapsen parasta, vaan naamioidaan lapsen paras äidin parhaaksi. Näinhän se on aina mennyt! Harmittavaa aidosti lapsiaan rakastavien isien kannalta.

Ei Rusanen noin kirjoita!

päiväkoti voi oikeasti vahingoittaa lasta myös fyysisesti. Jatkuvat korvatulehdukset voi viedä kuulon! Kuinka mieltä ylentävää on lapsesta kun räkä valuu ihan jatkuvasti ja mikä sairaus milloinkin vaivana...

Toiset lapset tönii ja kopsauttelee, ja veri lentää aina aika ajoin kun pihalla aikuiset ei valvo ja ohjaa lasta, nähty on!

Omilla lapsillani ei yhdelläkään ole ollut korvatulehduksia pitkän imetyksen ja kotihoidon vuoksi!!!! Muutenkin olleet terveempiä kuin muissa perheissä lapset. Asuttu sekä kaupungissa ja maalla ja ei sen terveempää ruokavaliota. Joten syy vain pitkässä imetyksessä ja kotihoidossa. HUOMIOIKAA TÄMÄ!

Äiti, muttei mummo? Mummo, muttei äiti? Vanhemmat, muttei hoitaja? Sisarukset?



Hölynpölyä. Lapsella voi olla monta vahvaa kiintymyssuhdetta.

päiväkoti voi oikeasti vahingoittaa lasta myös fyysisesti. Jatkuvat korvatulehdukset voi viedä kuulon! Kuinka mieltä ylentävää on lapsesta kun räkä valuu ihan jatkuvasti ja mikä sairaus milloinkin vaivana...

Toiset lapset tönii ja kopsauttelee, ja veri lentää aina aika ajoin kun pihalla aikuiset ei valvo ja ohjaa lasta, nähty on!

Omilla lapsillani ei yhdelläkään ole ollut korvatulehduksia pitkän imetyksen ja kotihoidon vuoksi!!!! Muutenkin olleet terveempiä kuin muissa perheissä lapset. Asuttu sekä kaupungissa ja maalla ja ei sen terveempää ruokavaliota. Joten syy vain pitkässä imetyksessä ja kotihoidossa. HUOMIOIKAA TÄMÄ!

Jokainen on mennyt hoitoon 1,5-vuotiaana. Vain yhdellä lapsista on ollut korvatulehdus ja sekin oli kotihoidossa.

Minusta lasten kasvattamisesta tekemällä tehdään hankalaa. Suurin osa hoitopaikoista on hyviä, suurin osa vanhemmista EI tee töitä 24/7, suurin osa lapsista pärjää hoidossa oikein hyvin.

että alle 3-vuotiaalle se päiväkoti ei ole oikea paikka.

Sen jälkeen voi sitten miettiä päiväkodin laatua (eli panostaa hyvän paikan etsimiseen) ja hoitopäivän pituutta.

Olen huomannut, että erityisesti jotkut n. 3-5-vuotiaat pojat kärsivät erotuskaa vanhemmista ja kodista päiväkodissa. Tämä jos mikä on VÄKIVALTAA lasta kohtaan! Kukaan ei ymmärrä hänen erotuskaansa. Olin ainoa, joka otti syliin. Lapsi kääriytyi sikiöasentoon sylissäni. Lohdutin ja ymmärsin. Poika sitten meni hiekkalaatikolle, mutta kohta tuli taas syliini suruissaan. Olin häntä varten. Hänet riistettiin väkivalloin vanhempien kaulasta irti, kun nämä lähtivät. Ehdotin johtajalle, että palkkaisivat minut "sylimummoksi" sinne, mutta niin ei tapahtunut. Hoitajat pitää vaan omaa keskustelurinkiään. Lasten on tultava itse toimeen. Hylkäämiskokemus on vahva lapsella.

Ensinnäkin niitä lapsia tuli vuoden välein, että jokainen sai olla "vauva" vain vuoden.

Toisekseen, äidit meni navettaan ja pellolle heti aamulla ja lapset juoksi keskenänsä tai isovanhempien kaitsemana.

Kyllä nykyajan äidit viettävät enemmän aikaa vaivansa kanssa, ainakin sen ekan vuoden.

En minäkään alle kaksivuotiasta päiväkotiin veisi, mutta en näe kehitykselle haitallisen viedä hoitoon sellaista, jos lapsi osaa puhua, syödä, käydä pissalla ja selkeästi kiinnostaa leikit yksin tai muiden lasten kanssa.

suurin osa niistä onkin tunnevammaisia. Ja sen vuoksi heidän lapsensa kärsivät mielenterveysongelmista.

Äiti, muttei mummo? Mummo, muttei äiti? Vanhemmat, muttei hoitaja? Sisarukset?

Hölynpölyä. Lapsella voi olla monta vahvaa kiintymyssuhdetta.

Eikös tämä kykenemättömyys sitoutua avioliittoonkin voi johtua hoitajien vaihtumisesta lapsuudessa? Ei synny kiintymyssuhdetta yhteen, joten ei ole mallia kiintymyssuhteelle yhteen avioliitossakaan.

Meidän 70-luvulla syntyneet on viety hoitoon parin kuukauden ikäisinä enkä usko että sen väkkivaltaisempia ollaan kuin muutkaan sukupolvet.

Ja tuo tutkija oli sitä mieltä että päiväkodissa pitäisi olla omahoitja joka sitoutetaan hoitamaan lasta viisivuotiaaksi??? Ja se pitäisi korvata hoitajalle että ei saa vaihtaa työpaikkaa tai jäädä äitiyslomalle ym. Mutta kun niitä uusia naperoita tulee hoitoon koko ajan niin sieltähän ei pääsisi ikinä hoitajat mihinkään. Mitäs jos korvattaisiin vanhemmille kunnolla se että itse hoitavat lapsensa.

päivähoito ainut mahdollisuus oli sitten tasoltaan mitä tahansa. Voisin jäädä kotiin lapsen kanssa pidempään vain jos saisin saman verran rahaa kuin työssä tienaan.

Ahne: iso asunto, siis iso laina, iso tv ja auto pitää olla... ja sitten itketään et ei ole varaa olla kotona lapsen kanssa.

katso peiliin ja mieti kumpi on tärkeämpää.

ei korvatulehduksia

päiväkoti voi oikeasti vahingoittaa lasta myös fyysisesti. Jatkuvat korvatulehdukset voi viedä kuulon! Kuinka mieltä ylentävää on lapsesta kun räkä valuu ihan jatkuvasti ja mikä sairaus milloinkin vaivana... Toiset lapset tönii ja kopsauttelee, ja veri lentää aina aika ajoin kun pihalla aikuiset ei valvo ja ohjaa lasta, nähty on!

Omilla lapsillani ei yhdelläkään ole ollut korvatulehduksia pitkän imetyksen ja kotihoidon vuoksi!!!! Muutenkin olleet terveempiä kuin muissa perheissä lapset. Asuttu sekä kaupungissa ja maalla ja ei sen terveempää ruokavaliota. Joten syy vain pitkässä imetyksessä ja kotihoidossa. HUOMIOIKAA TÄMÄ!

Kolme lasta, kaikki aloittaneet hoidossa 1-vuotiaasta, miinus myöhemmät vauvalomat. Lapset ovat olleet hyvin terveitä ja hoidossa sujui tosi hyvin, ikinä ei ole itketty sen paremmin päiväkodin perään kotona kuin päin vastoinkaan. Vanhemmat ovat osallistuneet arkielämään tasapuolisesti. Lapsista on kasvanut fiksuja, sosiaalisia, positiivisesti asennoituvia ihmisiä (osa jo täysi-ikäisiä). Niin että eipäs lytätä kategorisesti päivähoitoa ja panna kaikkea mahdollista pahaa sen piikkiin! Meillä on paljon hyviä ja erinomaisia päiväkoteja ja asialleen omistautuneita hoitajia.

Ihmetyttää, miksi joku haluaisi eristää lapsen ja äidin johonkin ihme tyhjiöön, jossa ei ole sijaa enempää isällä kuin kenelläkään muullakaan.

Keltikangas-Järvisen mukaan lapsella voi aivan hyvin olla useampikin hoitosuhde, olennaista on että ne ovat luonteeltaan pysyviä.

70-lukulaisten epäonni oli syntyä suurten ikäluokkien perheeseen.

Hoitokulttuuri valitettavan usein laitosmaista, se voi jättää isät huomiotta. Kunpa voitaisiin tukea yksilöllisempiä hoitopalveluja, joita perheet tarvitsevat. PERHEHOITOTYÖ ydinasiaksi valtaistamaan perheitä lasten kasvattamisessa ja huolenpidossa. Perheille kuuluu oikeus  nauttia lapsistaan ja yhdessä olosta. Heille olisi annettava vapaus päättää omista valinnoistaan!

Miksi taas pitää tasapäistää kaikki.Jollekin päikkäri on hyvä ja jollekin huono ja jollekin siltä väliltä. Oma äiti tietää parhaiten. Piste.

nykyisenä systeeminä.



Miksi me vanhemmat hyväksymme tuollaiset isot yksiköt, jotka tutkitusti eivät ole lapsille hyviä?

ihan liikaa pyydetty, että viitsisi vilkaista edes etusivun otsikot, aloittaessaan keskustelua ajankohtaisesta uutisesta? Aika usein asiasta on jo keskustelu menossa:



http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1488812/paivakoti_ta…