en kuulu työporukan kuvioihin.

ap

Oletko tosi hiljainen tai ärsyttävä päällepäsmäri?

Mistä itse veikkaat että tuo johtuu?

Siis en ainakaan ole päällepäsmäri. Ehkä sitten se hiljainen, tosin siinäkin olen petrannut. Mutta minkäs temperamentilleen voi?



ap

Jospa luulevat, ettet haluakaan kaveerata?

Ovatko muut työpaikallasi tunteneet toisensa pidempään? Oletko työporukkasi uusin jäsen? Jos näin on, niin ehkä he eivät jotenkin osaa pyytää sinua mukaan. Siis jos ovat muuten tunteneet toisensa jo ennen sinua. Voithan toki itsekin (jos uskallat/kehtaat) sanoa että ensi kerralla kun on tiedossa jotain illanviettoa, haluaisit liittyä seuraan!

Oon ollut siellä jo kohta 3v. Muut ehkä tunteneet pidempään toisensa. Ehkä johtuu sitten siitä. Tai en tiedä. On illanvietoista ollut joskus puhe mutta sitten sitä ei tullutkaan vaikka ilmoitin että kiinnostaisi. Mutta voi johtua myös siitä että olen eri työpisteessä töissä kuin "muut". Meidän työpisteessä ei järjestetä illanviettoja.

Olen itse saanut palautetta, että olen todella mukava, reilu ja toisiahuomioon ottava, iloinen, ulospäinsuuntautunut työkaveri. Mutta kummajuttu, minuakaan ei silti kutsuta työporukan (pieni tiimi) ulkopuolisiin juttuihin, vaikka olen ollut nyt töissä 4-vuotta tiimissä.



Olen kiinnostunut ihmisistä, ihmisrakas ja kyselen aina toisten kuulumiset, mutta en juorua asioita eteenpäin. Jostain syystä, en kuitenkaan ole silti päässyt porukkaan kunnolla "kiinni". Työt sujuvat mallikkaasti, ja olen ahkera, en vain ymmärrä mikä on vikana, että en pääse sisään porukkaan. Esimies kehuu, työkaverit antavat positiivista palautetta kysyttäessä, ja olen avoimesti sanonut, että minulle saa suoraan sanoa kaikki negatiiviset asiat, jos on jotain.



Olen sitten päätynyt siihen, että jotenkin osa porukasta on kateellisia minua kohtaan, esim. rouvilla meni väärään kurkkuun aamukahvet, kun kysyttäessä kerroin harraastavani antiikkihuutokauppoja. Ja siis en todellakaan ole mikään hientostelija, tai snobi. Samoin saan välillä tiettyjen ihmisen osalta kuulla, että taaasko sitä ollaan menossa jonnekin matkalle... Joten olen muuttanut käytöstäni niin, että en enää kerro töissä mitään yksityiselämästäni. Valitettavasti se ei ole taannut sitä, että olisin päässyt porukkaan kunnolla mukaan, vaikka olen mielestäni ollut ihan mukava, auttava työkaveri, ja olen iloisen luontoinen. Tätä onglemaa ei minulla ole ennen ollut koskaan työurallani. Aikaisemmissa paikoissa olen ollut pidetty työkaveri.

En usko että minulle ollaan kateellisia mistään. Työporukoihin kuuluu kuitenkin aika laaja skaala koulutettuja ihmisiä. Ehkä sitten olen hankalan maineessa. Minulla ollut ongelmia aikaisemminkin työporukoissa juuri siinä sulautumisessa niihin. Eli ongelma ei ole uusi. Koskakohan siitä pääsisi eroon?



ap

Esim. jos toiset vitsailevat, vitsailetko sinäkin? Tai löytyykö yhteisiä keskusteluaiheita? Oletko usein eri mieltä asioista?

Itse ainakin olen joutunut (ja edelleen) harjoittelemaan ihmisten kanssa puhumista. Eli joudun "työskentelemään" sen eteen, että osaan valita sanani sopivaksi kuhunkin tilanteeseen ja keskusteluun.

ota työskennellessäsi toisten tunteet huomioon. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä AP. Joillekin esim merkitsee paljon, se miten sanot asiat toisille.



Mieti omaa käytöstäsi. Motiivisi voi olla ihan hyvät, mutta teot toiset. Millä tavalla saatat olla "hankala"?



Oletko huomannut, että olisit pahoittanut jonkun mielen töissä? Huomioitko muita työskennellessäsi? Kohteletko arvostavasti työkavereitasi? Annatko koskaan positiivista palautetta? Miten tuot negatiiviset asiat esille?



Luulen, että kun mietit, löydät vastauksen: työkaverini eivät pidä niin paljon minusta, koska saatan...



Ole oma itsesi, sinun ei tarvitse mielistellä ketään, mutta käytöksessäsi on varmaankin parantamisen varaa, jos työyhteisössä sinusta ei yksinkertaisesti pidetä

Joskus tuntuu että saatan mielistellä liikaa toisia. Joskus taas tuntuu että en mielistele tarpeeksi. Kehuja on vaikea minun antaa. En osaa sitä. Pitää opetella. Osaan varmaan olla aika töksäyttelevä puheissani. Pitää opetella siitä pois. Voi olla että olen loukannut jotain. Hmm...varmaan on minussa se vika miksi ei pidetä. Sosiaaliset tilanteet yleensäkin hieman hankalia vaikka paljon olen petrannutkin niitä. Koskaan ei niissä voi olla liian hyvä. =)



ap

jos et osaa antaa kehuja.



Toki ei tarvitsekaan mielistellä, vaan olla aidosti ystävällinen.

Olet aiemmin sanonut: olet hiljainen, hankala, ja mielistelet toisinaan liikaa, toisinaan liian vähän. Töksäyttelet puheissasi..



Aika ristiriitaisia tietoja, edellä olevien tietojen perustella!! Ujo, hankala, mielistelevä, toisinaan liian paljon, toisinaan liian vähän.



AP oletko oma itsesi työpaikalla??? Onko sinulla jokin roolipäällä? Millä tavalla töksäyttelet asioita? Kuvaile, millätavalla olet hankala???



Kuulostat siltä, että et ole oikein rehellinen. Provo??

Ystävällinen olen ja yritän olla. =)



ap

Aiemmin väitit muuta, nyt ole niin ystävällinen ja yrität olla...



PORVOOSTA PÄIVÄÄ

Aiemmin väitit muuta, nyt ole niin ystävällinen ja yrität olla...

PORVOOSTA PÄIVÄÄ

Ap:lle vaan tiedoksi, että ystävällisyyden pitäisi riittää. Surku jos eivät ota porukkaan sitä ujompaakin ihmistä, joka kuitenkin yrittää.

Ei ole porvoosta tämä. Ystävällisyys= sanon huomenet, ja heipat kaikille. Yritän kiireessä auttaa muita. Teen hommat enkä jätä toisille niitä.



Hankaluus= ehkä se että olen hiljainen, ujo, keskustelussa monesti minut sivuutetaan. Saatan tämän takia joskus puhua päälle, kun yritän saada ääneni kuulumaan. Kun huomaan että minua saatetaan vedättää tai kohdella huonosti sanon takaisin. Aikaisemmista vuosista tämän oppinut, silloin olin hiljaa ja hyväksyin kaiken. Esim. jos joku "vittuilee"

Yritän ajatella kuitenkin pääsääntöisesti positiivisesti työkavereista.



ap